Liberalismi on menetetty

Kylläpä on ollut ihan hirveä lukea vaalikonedatasta tehtyjä analyyseja! Yleinen trendi näyttää olevan se, että ne tehdään kahdelle akselille: liberaali-konservatiivi ja vasemmistolainen-oikeistolainen (no joo, en edes jaksanut lukea läheskään kaikkea vielä). Kaltaistani klassista liberaalia ottaa kuitenkin rankasti päähän se, ettei liberaali-akselilla ole oikeasti kovinkaan paljon tekemistä liberalismin eli yksilönvapauden kanssa.

Sampo Smolander on kaivanut esille ne kysymykset, jotka Hesarin vaalikoneesta ovat päätyneet määrittämään liberaali-konservatiivi-akselia. Etukäteen ei siis ole katsottu, mitkä vastaukset ovat konservatiivisia ja mitkä liberaaleja, vaan vaalikonedatan perusteella analysoitu, mitkä vastaukset ovat yhteydessä toisiinsa niin, että saadaan muodostettua selkeitä akseleita kartalle. Ja vasta tämän jälkeen on leimattu jotkut ”liberaaleiksi” ja jotkut ”konservatiiveiksi”.

Käyn tässä lävitse ne vastaukset, mitkä oikeasti olisivat liberaaleja Hesarin kysymyksiin.

Kysymys 25. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka, liberaalien mielestä liian tiukkaa, konservatiivien mielestä liian löysää. Paino (faktorin lataus) 0.69.

Liberaaleilla on ollut kautta historian jonkin verran debattia siitä, millainen maahanmuuttopolitiikka on oikeasti liberaalia ja millainen ei. Itse olen päätynyt sille kannalle, että yksilönvapaus optimoituu, jos avaamme rajat ihan täysin, mutta emme velvoita ketään maksamaan maahanmuuttajien elämistä täällä. Käytännössä siis tarkoittaa, että kuka tahansa saa tulla tänne, mutta hän ei voi odottaa minkäänlaista sosiaaliturvaa (ennenkö on esimerkiksi elänyt tietyn määrän vuosia maassa). Joten joo, liberaali vastaus on, että maahanmuuttopolitiikka on liian tiukkaa (rajat ovat vielä aivan liian kiinni), mutta se ei vielä tarkoita, että löysemmän maahanmuuttopolitiikan kannattaja olisi liberaali. Se on nimittäin kaukana liberalismista, jos joudumme nostamaan veroasteen ihan älyttömän korkealle köyhemmistä maista tulevien sosiaaliturvashoppailijoiden takia.

Kysymys oli siis huono määrittämään maahanmuuttopolitiikkaa, koska tässä on ainakin kolme suuntaa: liberaalien ”rajat auki ja maahanmuuttajien sosiaaliturva pois”; punaviherhippien ”rajat auki ja kunnon sosiaaliturva kaikille”; konservatiivien ”rajat kiinni kokonaan”.

Kysymys 20. Kehitysapua pitäisi: liberaalien mielestä nostaa, konservatiivien mielestä vähentää. Paino: 0.67.

Tämä kuuluisi oikeasti vasemmisto-oikeisto-akselille, mikäli oletamme sen tarkoittavan suhtautumista talouteen (vasemmistolaiset kannattavat suunnitelmataloutta ja oikeistolaiset markkinataloutta). Liberaalit eivät tietenkään kannata verovaroista annettavaa kehitysapua, koska se on taloudellisesti tehoton tapa auttaa köyhiä maita ja se kasvattaa kansalaisten verotaakkaa. 

Kysymys 10. Euromaiden vakausrahaston takaukset: liberaalien mielestä Suomen pitäisi maksaa, konservatiivien mielestä ei. Paino 0.59.

Liberaali kanta olisi olla maksamatta mitään muiden maiden toilailuja. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä – jos joku mokaa oman taloutensa, niin hänen on kannettava siitä myös itse vastuu. Tämä lienee myös aika pitkälti konservatiivien käsitys. Vastapainona varmaan kuuluisi olla jonkinlainen eurososialistien ryhmä, jonka mielestä koko euroaluetta kuuluu viedä kohti yhteistaloutta, jota EU ohjaa. Tähän ryhmään eivät kuitenkaan kuulu kansallissosialistit, joiden mielestä jokaisen valtion kuuluu itse kontrolloida omaa talouttaan.

Kysymys 2. Homo/lesbopareille perheen ulkopuolinen adoptio: liberaalien mielestä kyllä, konservatiivien mielestä ei. Paino 0.58.

Ensimmäinen kysymys, joka meni ihan nappiin!

Kysymys 19. Ulkomaalaisten oikeus omistaa maata ja kiinteistöjä Suomessa: liberaalien mielestä nykytilanne (ei rajoitteita) on hyvä, konservatiivien mielestä pitäisi rajoittaa. Paino 0.58.

Jep, tämä myös nappiin, on liberalismin vastaista asettaa rajoituksia omistusoikeudelle.

Kysymys 16. Asevelvollisuus: liberaalien mielestä vapaaehtoiseksi, tai jopa luovutaan kokonaan, konservatiivien mielestä nykykäytäntö on hyvä, tai ehkä naisillekin asevelvollisuus. Paino. 0.42.

Asevelvollisuus on orjuutta, eivätkä liberaalit tietenkään kannata sellaista. Maanpuolustus on hoidettava ilman pakkotyötä.

Kysymys 22. Aselaki: liberaalit haluavat lisää kieltoja käsiaseille, ehkä jopa täyskiellon, konservatiivien mielestä aselaki on nykyisellään hyvä, tai jopa pitäisi lieventää rajoituksia. Paino 0.42.

Tässä veikkaisin liberaalien ja konservatiivien olevan oikeasti melko samaa mieltä, eli nykypolitiikka on aivan liian tiukkaa ja rajoituksia pitäisi lieventää. Heitä vastassa ovat sitten kukkahattunatsit, jotka haluavat kontrolloida kaikkea mahdollisimman tiukasti, minkä he katsovat liian riskialttiiksi harrastukseksi tavallisille kansalaisille.

Kysymys 26. Saimaannorppa: liberaalien mielestä lisää kieltoja, ehkä täyskielto, verkkokalastukseen Saimaalla, konservatiivien mielestä nykyinen suojelu riittää, tai on jo liikaakin. Paino 0.36.

Tämä menee lähinnä jonkinlaiselle vihreys-akselille. Vaikka liberalismi onkin hyvin selkeä aate verrattuna muihin, niin ympäristönsuojelun suhteen sen sisällä on monia erilaisia näkemyksiä. Samoin voisin veikata konservatiivien mielipiteiden jakautuvan melko paljon, niistä kuitenkin löytyy suomalaiskansallista ympäristöä ihailevia, joiden mielestä saimaannorppa on suunnilleen pyhä eläin, jota täytyy suojella keinolla millä hyvänsä.

Kysymys 6. Eläkeikä: liberaalien mielestä eläkeikää pitäisi nostaa, konservatiivien mielestä laskea. Paino 0.36.

Liberaalien mielestä jokaisen kuuluisi itse maksaa oma eläkkeensä. Eläkeikä on siten jokaisen itsensä päätettävissä.

Kysymys 28. Kuntamäärä: Liberaalit haluaisivat vähentää kuntien määrää (lisää kuntaliitoksia), konservatiivit eivät. Paino 0.34.

Kuntamäärä ei liity mitenkään yksilönvapauteen. Yksilönvapaus voi toteutua ihan yhtä hyvin, oli kuntia vain muutama tai satoja.

Kysymys 23. Pakkoruotsi: liberaalit säilyttäisivät pakkoruotsin, konservatiivit ei. Paino 0.33.

Aargh! Pakkoruotsi on epäinhimillistä kulttuurifasismia, eikä sillä ele mitään tekemistä yksilönvapauden kanssa.

Kysymys 14. Asuntolainojen verovähennys: liberaalit poistaisivat, konservatiivit säilyttäisivät tai jopa laajentaisivat. Paino 0.29.

Joo, joskin veikkaan konservatiiveista löytyvän jonkin verran talousliberaalia porukkaa, jotka ymmärtävät verovähennysten aiheuttavan markkinahäiriöitä. Ja sitten taas toisaalta liberaaleista löytyy joskus sellaisia, jotka kannattavat kaikkea, mikä vähentää valtion verotuloja.

Kysymys 8. Eläkeindeksi: liberaalien mielestä eläkkeiden suuruutta määräävän indeksin pitäisi seurata pääosin kuluttajahintoja, konservatiivien mielestä palkkoja. Paino 0.28.

Sama juttu kuin kysymyksessä 6, liberaalien mielestä jokaisen pitäisi itse maksaa oma eläkkeensä.

Kysymys 24. Suvivirsi: liberaalien mielestä uskonnolliset seremoniat eivät kuulu kouluihin, konservatiivien mielestä suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhlaperinteeseen. Paino 0.28.

Jep, uskonto ja valtio pitää erottaa toisistaan. Niin kauan kuin koulutus on valtion järjestämää, uskontojen täytyy pysyä poissa sieltä.

Kysymys 18. Ihmisoikeudet ja Kiinan ja Venäjän politiikka: liberaalien mielestä Suomen Kiinan-Venäjän-politiikkaan kuuluu huoli ihmisoikeuksien ja demokratian tilasta, konservatiivien mielestä muiden maiden sisäiset asiat eivät kuulu Suomelle. Paino 0.25.

Suhtautumista ulkopolitiikkaan on aika hankala laittaa liberaali-konservatiivi-akselille. Vaikka liberaalit kannattavatkin yksilönvapautta kaikille, niin läheskään jokainen ei ole valmis käyttämään verorahoja siihen, että yksilönvapautta saataisiin edistettyä myös muissa valtioissa.

Kysymys 27. Kuntien palveluiden ulkoistaminen: liberaalit haluaisivat avata kuntien tuottamia palveluita kilpailulle ja ulkoistamiselle, konservatiivit eivät. Paino 0.21.

Joo, tosin tässäkin varmaan moni konservatiivi on sen verran markkinatalousmyönteinen, että haluaisi enemmän kilpailutusta palveluntuotantoon. Tämä sopisi paremmin sosialismi-markkinatalous-akselille.

Kysymys 4. Lapsilisä: liberaalien mielestä lapsilisä kaikille samansuuruisena, konservatiivien mielestä lapsilisään joko porrastus tai kokonaan pois hyvätuloisilta. Paino 0.19.

Liberaalit kannattavat yleensä mahdollisimman yksinkertaistettua sosiaaliturvajärjestelmää, joten sinänsä tämä on ok. Mutta vastapuolelle en sijoittaisi konservatiiveja, vaan kukkahattunatsit, jotka haluavat säädellä jokaista mahdollista pikkuasiaa.

Kysymys 30. Valtion tasausjärjestelmä kuntien verotuloille: liberaalit haluaisivat purkaa valtion tasaamia kuntien tuloja jolloin varsinkin Helsinki ja Espoo saisivat pitää entistä suuremman osan kunnallisverotuloistaan, konservatiivien mielestä nykyinen tasaus on hyvä, tai pääkaupunkiseudun pitäisi jopa nykyistä enemmän tukea muuta Suomea. Paino 0.18.

Jep, tosin tästäkin jokunen konservatiivi saattaa olla eri mieltä. Kepulaisethan tässä ovat selvästi liberaaleja vastassa.

Kysymys 11. Vero pörssitransaktioille: liberaalit haluaisivat transaktioveron, jos se tulisi maailman tai edes EU:n laajuisesti käyttöön, koservatiivit vastustavat. Paino 0.17.

Aivan väärin! Liberaalit tietenkin vastustavat moista verotusta, kuten varmaan moni konservatiivikin. Liberaalien vastapainona tässä pitäisi olla jonkinlainen internationalistinen sosialismi, joka kannattaa ylikansallista verotusta ja talouden kontrollointia.

Kysymys 15. Myös pelto- ja metsämaalle kiinteistövero: liberaalit haluaisivat alkaa verottamaan pelto-ja metsämaan omistamista, konservatiivit eivät. Paino 0.16.

Eipä mene näin. Omistamisen verotus on sosialistien kannattamaa, ei liberaalien.

Kysymys 17. NATO: liberaalit haluavat Suomen hakevan NATO-jäsenyyttä, konservatiivit eivät. Paino 0.11.

Tämä on aika hankala kysymys, kuten on ulkopolitiikka yleisestikin ottaen suhteessa eri aatteisiin. Näkisin kuitenkin liberaalien olevan enemmän NATO-kielteisiä kuin myönteisiä, se kuitenkin käytännössä lienee melko tehoton tapa lisätä valtion turvallisuutta.

Kysymys 3. Fortumillekin ydinvoimalupa:  liberaalit myöntäisivät kolmannekin ydinvoimaluvan, konservatiivit eivät. Paino 0.11.

Jep, periaatteessa valtioiden ei kuulu estää esimerkiksi uusien voimalaitosten rakentamista. Kysymys ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteinen, myös liberaalien joukosta on tullut kritiikkiä ydinvoimaa kohtaan. 

Kysymys 1. Tuloerot:  liberaalit haluaisivat kaventaa tuloeroja, konservatiivit antaisivat niiden kasvaa vapaasti. Paino 0.10.

Ja tämäkin meni taas ihan väärin. Tietenkin liberaalit eivät halua tasata tuloeroja pelkästään tuloerojen tasaamisen vuoksi, kuten myös moni konservatiivikin ajattelee. Akselin toisessa päässä pitäisi olla sosialisti, joka haluaa ne tuloerot tasaisemmaksi.

Kysymys 5. Laki ikäihmisten hoivatakuusta: liberaalit eivät haluaisi lisätä tällaista lakisääteistä velvoitetta kunnille, konservatiivit haluaisivat. Paino 0.07.

Tämä on sitten jo aika pitkälti liberaalin näkökulman ulottumattomissa. Kyse on siitä, minkälaista sosialismia haluaa, takuulla vai ilman. Luultavasti aika hankala sijoittaa millekään ideologiselle akselille. 

Kuten siis huomaamme, ideologisella tasolla käsiteltynä vaalikonedatan tulkinta on ihan perseellään. Myönnän toki, että on ihan mielenkiintoista analysoida, millaisiin blokkeihin ehdokkaat ja puolueet saadaan laitettua datan perusteella. Mutta on ihan turhaa yrittää etsiä siitä mitään ideologista taustaa – kuten jakoa liberaaleihin ja konservatiiveihin – jos sellaista ei yksinkertaisesti ole. Hei haloo! Ei kai se kenellekään ole mikään yllätys, että suomalaiset puolueet ovat kadottaneet aatteensa jo aikoja sitten?

Siksipä olisikin hauska nähdä analyysi, jossa olisi ensin etsitty selkeitä ideologisia eroja esiintuovat kysymykset ja niiden perusteella jaoteltu ehdokkaat ja puolueet erilaisille akseleille. Kaikki eduskuntapuoleethan esimerkiksi kannattavat laajaa hyvinvointivaltiota, joten sen suhteen ei löydy kuin minimaalisen pieniä painotuseroja. Kuitenkin esimerkiksi Kokoomuksesta löytyy muutama markkinatalousmyönteinen ehdokas, kuten Heikkinen ja Lepomäki, jotka luultavasti erottuisivat sekä omasta puolueestaan että yleisestä ehdokasjakaumasta hyvin selkeästi.

Jos joku on kiinnostunut tekemään tuollaista analyysia, niin voin kyllä auttaa löytämään niitä kysymyksiä, jotka oikeasti merkitsevät jotain jollain ideologisella akselilla. Näitä akseleita löytyy sitten myös monia muitakin kuin vain suhtautuminen talouden vapauteen tai arvoliberalismiin. Ympäristönsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin turvaaminen, patrioottisuus, jaottelu erilaisiin sosialimin muotoihin (onko etusijalla isänmaa, työläiset vai köyhät), globalisaatio, yhteiskunnallisen muutoksen nopeus (radikaalit vs. konservatiivit), jne. Ja tietenkin yksi mikä piraattina kiinnostaa erittäin paljon, suhtautuminen immateriaalioikeuksiin. Sekin on aatteellinen kysymys, johon valitettavasti kovinkaan moni ei ole ottanut tarpeeksi selkeästi kantaa. Vaalikoneissakin sitä kysyttiin äärimmäisen vähän, kun otetaan huomioon, että yksi olennainen syy sille, miksi Piraattipuolue perustettiin, oli immateriaalioikeusreformin tarve.

Sitten vielä vähän ranttausta siitä, mihin kielenkäyttö on nyt mennyt ja mikä minut nyt ylipäätään motivoi kirjoittamaan tämän jutun. Vaalikonedatan tulkinnassa on ihan surutta määritelty liberaaleiksi näkökannoiksi sellaisia, millä ei ole mitään tekemistä liberalismin kanssa. Suomessa on käymässä samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa, jossa ”liberal” tarkoittaa suurinpiirtein hyvinvointivaltion ja holhouksen kannattajaa. Tämän takia klassiset liberaalit ovat joutuneet alkamaan kutsua itseään libertaareiksi. Suomessakin porukka on jo pitkään kutsunut itseään libertaareiksi, mutta se on ollut nähdäkseni lähinnä erotuksena sosiaaliliberaaleista.

Tähän mennessä olen – tilanteesta riippuen – kutsunut itseäni liberaaliksi, tarkoittaen tietenkin klassista liberaalia. Mutta onko se enää mahdollista jatkossa? Jos kutsun itseäni liberaaliksi, ja saan vastaukseksi, että ”kannatat siis pakkoruotsia ja tuloerojen kaventamista ja pörssitransaktioveroa ja aseiden kieltämistä” niin eihän se enää yksinkertaisesti toimi. Liberaaliksi kutsuminen ei signaloi enää yksilönvapauden kannattajaa, vaan ihan jotain muuta epämääräistä aatteellista sekasikiötä.

Enkä nyt tässä tahdo mitenkään erityisemmin syyttää vaalikonedatan analysoijia tai siitä keskustelevia. Kieli muuttuu eikä sille voi mitään, se on vain hyväksyttävä. Ihmiset käyttävät sanoja niin kuin huvittaa, ja joskus niiden merkitys muuttuu ajan myötä alkuperäisestä ihan toiseksi. Mutta mitäpäs oikeiden liberaalien, eli yksilönvapauden kannattajien, kannattaisi tehdä tässä tilanteessa? Radikaalimmat voivat kutsua itseään libertaareiksi, mutta sosiaaliliberaaleille tämä nykytilanne tuottaa ongelmia. Ehkä yksilönvapaus pitäisi vaan koittaa brändätä jonkun ihan uuden termin alle? Silloin ei tulisi mitään ikäviä sekaannuksia.

0
pahis
Sitoutumaton Uusikaupunki

Taleblaiseen antifragilismiin ja julkisen valinnan teoriaan nojaava voluntaristi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu