Greta ja ilmastohätätila
Greta, poikkeusyksilö
Globaali mediashow Gretan kasvoilla alkaa olla sillä tasolla, että se herättää suuria epäilyksiä yksilöllisestä projektista, jollaisena se tarjoillaan. Onko todella niin, että Greta omalla tahdonvoimallaan ja erinomaisilla henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan olisi päässyt puhumaan EU-parlamenttiin, Davosiin, YK:hon ja Yhdysvaltojen senaatin valiokunnalle?
Monen koulutetunkin ihmisen puheissa Greta on noussut esimerkiksi siitä, miten yksikin ihminen voi tehdä jotain. Asia ei ole näin yksinkertainen ja perustuu virheelliseen ajatteluun medianäkyvyydestä ja poliittisesta vaikuttamisesta.
Tähdeksi yksin yrittämällä
On päivänselvää, ettei Greta ole kyennyt järjestämään itseään parrasvaloihin henkilökohtaisella yritteliäisyydellään. En kyseenalaista Gretan ikää, sukupuolta, persoonaa tai sitä, onko hän oikeassa vai ei. Enkä siitä, onko nuorilla oikeus tehdä politiikkaa. Tietenkin on.
Tätä nuorta viedään kuitenkin sellaisissa huomioliiveissä ja niin korkealla tasolla parrasvaloihin, että moni ei saa vastaavaa julkisuutta edes mittavalla rahoituksella. Gretan saama huomio on aivan poikkeuksellista, ja se tuskin johtuu Gretasta, vaan niistä tahoista, jotka tekevät hänelle nämä järjestelyt. Massiiviset ja globaalit poliittiset- ja mediakampanjat järjestetään ja suunnitellaan aina askel askeleelta ja niissä on koko joukko toimijoita ja rahoitusta.
Greta, kampanjatuote
Greta ei ole myöskään kenen tahansa lapsi. Hänellä on hyvät lähtökohdat esiintymiseen siksikin, että hänen vanhempansa ovat esiintyjiä ammatiltaan ja heillä on lisäksi kampanjoiden kehittämiseen sopivat yhteiskuntasuhteet. Gretan vanhemmathan ovat tottuneita lavaesiintyjiä: äiti on oopperalaulaja ja isä näyttelijä. He ovat askel askeleelta hankkineet ja saaneet kampanjoilleen sopivaa taustatukea? Tästä on edelleen syntynyt lumipalloefekti. Hyvä vai huono asia. Se on toinen asia, mutta varmaa on, että tämä ei ole vain yksilösuoritus.
Se, mikä hämmästyttää minua, on kysymys siitä, miksi yhtäkkiä koulutetuiltakin ihmisiltä katoaa Gretan suhteen arvostelukyky ja suhteellisuudentaju siitä, miten poliittisia ja mediakampanjoita tehdään? Se, että Greta on parrasvalojen keskiössä, ei johdu Gretasta yksilönä, vaan kaikki nämä asiat on rakennettu suunnitelmallisesti.
Greta ja imagomarkkinointi
Gretalla tehdyssä agendamarkkinoinnissa on jotain todella häiritseviä elementtejä. Viestinnällisesti kiusallinen juttu on ensinnäkin, että tyttö näyttää ulkoisesti alle 12 vuotiaalta lapselta letteineen, mutta on tosiasiassa 16 vuotias. Pikkutytön lettipää-imagolla hänestä vahvistuu käsitys lapsinerona, poikkeuslapsena ja poliittisena Peppi Pitkätossuna, johon hänellä on myös visuaalinen mielikuvayhteys. Kyse on kuitenkin visuaalisesta mielikuva- ja havaintovirheestä iän ja kypsyyden suhteen.
Tahaton vai tavoiteltu Peppi Pitkätossu -imago viittaa myös itsenäiseen ja omapäiseen erikoislapseen, joka rakentaa oman paremman maailmansa. Tämä pinnanalainen visuaalinen imago häiritsee minua, vaikka moni ehkä katsoo, että siinä ei ole mitään ongelmaa.
Median ja politiikan näyttämön avautuminen maailmanlaajuisesti lapseksi puetulle teinille on jotain ennenkuulumatonta sinänsä. Tapa, jolla häntä käsitellään mediassa on kuitenkin ylilyövä, suhteeton, manipulatiivinen ja propagandistinen. Mediashown poikkeuksellisuus myös herättää monissa enemmän huolta kuin luottamusta siihen, että ilmastoasiaa käsiteltäisiin nyt harkitusti ja asiaankuuluvan tutkimustiedon pohjalta ja että se johtaisi päätöksentekoon, jolla on vaikutusta. Mediahypen paino on johtanut usein myös hätiköityihin ja huonoihin ratkaisuihin.
Ilmastopuheen uskonnollistuminen
Greta-ilmiö on muuttanut ilmastoasian uskonnolliseksi puheeksi. Tämä tuo mukanaan monta ongelmaa, kuten 1) kritiikittömyyden vaatimuksen, 2) poliittisen puheen uskonnollistamisen, 3) palvonnan ja 4) mahdollisen ilmastofundamentalismin – sitoutumisen yksinkertaisiin ratkaisuihin kokonaiskuvasta välittämättä.
Gretaa ei saisi arvostella. Kritiikki koetaan uhkaksi ja sille paketoidaan valmiita tulkintoja, jotta ei tarvitsisi keskustella asiasta. Kritiikille on valmiita nimiä masinoinnista denialistien vastainformaatioon tai ”setämiesten ulinaan”.
Miksi kritiikin sietäminen poikkeuksellisen markkinointikampanjan suhteen on vaikeaa. Hälytyskellot ilmastohälytystilan julistamisesta ja toimintatavoista Gretan ympärillä soivat muutoinkin – ja osin myös perustellusti. Monet kokevat mediakohun vastenmielisenä kykenemättä analysoimaan, mistä nämä tunteet tulevat. Toisille taas nousee mielikuvia esimerkiksi 1930-luvun poliittisesta propagandasta. Poikkeuksellinen informaatiovyöry asiasta on jo sinänsä hämmentävää.
Kritiikiltä katoaa tila
Kritiikin paketoinnista esimerkkinä artikkeli, jonka mukaan Gretan arvostelu on masinoitua, ja jutun mukana on kartta kaikista tunnetuista tahoista, jotka ovat tukeneet vastainformaatiota. Jutun pääteemana on leimata Greetan arvostelu oikeistopopulistien ja Venäjämyönteisten tahojen propagandaksi. Kun kritiikki pakataan tulkinnoiltaan valmiiksi äärilaidan valetiedoksi, niin perustellultakin pohdinnalta viedään tila. Samaa strategiaa tosin käytetään muissakin teemoissa, mikä on huomionarvoista sinänsä.
Uskonnollinen kieli näkyy myös julkisessa keskustelussa Gretan ympärillä. Yhä useammin kysytään, uskooko joku ilmastonmuutokseen vai ei? Uskonasiako tämä on? Jos ilmastoasia on globaali ongelma, josta on vuosikymmenien ajalta tutkimustietoa, miksi poliitikkoja myöten asiasta puhutaan ikään kuin uskon asiana? Etenkään korkean tason päätöksenteossa tämänkaltaista asiaa ei pitäisi perustella pelkällä uskolla.
Greta, the Saint
Äärimmäisenä esimerkkinä ruotsalainen ekumeeninen julkaisu tulkitsee Gretaa Jumalan profeetaksi. Ilmastopuheen mediaikonin profeetaksi luonnehtiminen alkaa jo hämmästyttää. Jotain kohtuuden rajaa olisi journalismissakin hyvä pitää. Näillä tavoilla lopputulos näyttää Gretan palvonnalta ja ilmastopolitiikan uskonnollistamiselta.
Henkilökohtaisesti, en olisi uskonut, että 2010-luvun loppua kohden joudun sanomaan koulutetuille ihmisille, että en halua vahvistaa käsitystä aspergersyndroomaisesta pikkutytöksi puetusta ruotsalaisesta teinistä Jumalan profeettana, enkä poikkeusyksilönä. Ja että joudun vielä pitkällisesti tämän perustelemaan.
Ihailunsekainen puhe alkaa lähestyä palvontaa, jonka kohde on käytännössä ”pyhä” siten, että sitä pidetään arvostelun yläpuolella. Gretalla katsotaan olevan myös yliluonnollisia lahjoja (”nähdä hiilidioksidi”), mikä vahvistaa uskonnollista puhetta hänen ympärillään.
Ilmastofundamentalismi
Mistä tässä massiivisessa media- ja muussa kampanjoinnissa on oikeastaan kyse. Ilmastoasiassa minua huolettaa paitsi ilmastonmuutos, myös se, minkälaista politiikkaa ja vallan ja varojensiirtoa sen nimissä käydään tekemään. Ja mitä ja miten asioita ajetaan Gretan mediaikonin takaa?
Ongelmallisinta olisi ilmastofundamentalismi, jossa on etukäteen valittu ongelman hahmottamisen tapa ja ratkaisujen keinot. Ja muut näkemykset raivataan pois tieltä. Valitettavasti YK:n ilmastokokous näyttää tästä jo esimerkkiä. YK:n ilmastokokouksessa syyskuussa 2019 saivat puheoikeuden vain maat, joilla oli annetun agendan mukainen sisältö puheelle. Näinkö monimutkaisia globaaleja kysymyksiä on tarkoitus ratkaista?
Ilmastoteatteri ei ole ilmastopolitiikkaa
Kuuntelin myös Gretan todistuksen Yhdysvaltain ulkoasiain komitealle ja sen jälkeiset amerikkalaisten teinien puheenvuorot. Ymmärrän kyllä heidän lähtökohtiaan, mutta ei ole älyllisesti rehellistä, että niistä voitaisiin suoraan johtaa tehokkaita politiikkatoimia. Ilmastonmuutos on siihen nähden liian monimutkainen asia. Reaalipolitiikan tekemistä eivät voi ohjailla teinien aktivistiliikkeet, vaikka niitä kuultaisiin. Yhtenäisen näkemyksen kokoaminen ilmastonmuutoksen torjuntaan globaalisti on vielä suurempi haaste.
YK:n ilmastokokouksessa Gretan puheenvuoron teatraalisuus nousee potenssiin. Tämä ei ole ilmastopolitiikkaa, vaan ilmastoteatteria. Ja teatterina se näyttää myös toimivan yleisön reaktioista päätellen. Jos ilmastoteatteri johtaa perusteltuihin ilmastopoliittisiin päätöksiin, joiden vaikutuksia seurataan ja kurssia korjataan sen mukaisesti, teatterista on saatu hyödyllinen noste asialle. Lopputulema voi kuitenkin olla muutakin, ja on seurannan arvoista.
Taustavoimat hämmästyttävät
Gretan coachina (kuvissa toistumiseen taustalla) näyttää olleen monissa tilaisuuksissa Luisa-Marie Neubauer, joka puolestaan toimii organisaatiossa, jota tukevat mm. Bono, Gates ja Soros. Miksi tämä olisi ongelma? Kaikkeen kampanjointiin tarvitaan taustavoimia, mutta ovatko nämä taustavoimat yleisessä tiedossa? Miltä se näyttäisi, jos Gretan T-paidassa lukisi ”sponsored by Bill & Melinda Gates ja George Soros”?
”Luisa-Marie Neubauer, som figurerat på ett stort antal bilder och filmer tillsammans med Greta, tillhör organisationen ”one foundation” där ett flertal namnkunniga personer figurerar som finansiärer, bl a Bono och Bill och Melissa Gates – men också mångmiljardären George Soros.”
Ilmastoahdistelun seuraukset
Arveluttavalta vaikuttaa myös se viisaus, jolla pelkoa ja ilmastoahdistusta levitetään päiväkodeista kouluihin ikäluokalle, joka ei todellakaan ole näistä asioista vastuussa. Viesti vahvistuu kun Gretaa viedään asian airueena EU-parlamenttiin, YK:hon ja Davosiin ja julistetaan hänet Jumalan profeetaksi Ruotsissa. Eikö tämä ole jotenkin hullua ja raiteiltaan pudonnutta tapaa vaikuttaa globaaleihin ongelmiin, joista asiantuntijoiden ja korkean tason päätöksentekijöiden pitäisi olla vastuussa?
Kuka ottaa vastuun ilmastoahdistuksen lisääntymisestä tai nuorten kiinnittymisestä väärän tiedon varassa ilmastokampanjointiintieto, koska tieto tehokkaista vaikuttamisen tavoista muuttuu koko ajan? Tunnevaltaisilla kampanjoilla ajetaan lapsia ja nuoria tilaan, jota joudutaan terapioissa ja faktoilla myöhemmin korjaamaan. Onko tämä loppuun saakka ajateltua? Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan ilmastoahdistus on nuorten keskuudessa jo Suomessakin laajaa?
Tietoon perustuva päätöksenteko
Olen tullut johtopäätökseen, että Gretan kasvoilla kampanjointi ei mielestäni ole sellaista ilmastopolitiikkaa, jota haluaisin tehtävän. En ole ilmastotieteen asiantuntija, eikä minulla ole kantaa siihen, miten ilmastonmuutoskysymys ratkaistaan. Sen sijaan olen informaatioalan ammattilainen, ja siltä pohjalta huolestunut ilmastoasiaan liittyvästä tiedon valikoinnista, sensuroinnista ja massamanipulaatiosta – sekä perusteettomasta kritiikittömyyden vaatimuksesta. En myöskään halua, että päätöksenteko perustuu mediakohuihin ja massojen aktivointiin pääasiassa tunnepohjaisen informaation varassa.
Tottakai on järkevää tehdä, mitä voidaan tehdä, vähentää päästöjä, säästää uusiutumattomia luonnonvaroja ja panostaan innovaatioihin. Jos Suomi olisi ilmasto-ongelmien ratkaisijana mallimaa, sekään ei olisi sinänsä huono asia. Toinen kysymys on kuitenkin myös siinä, onko valituilla toimilla vaikutusta. Jos ei ole, niin turhaan me karsimme karjatalouden pois päiviltä. Tai panostamme joihinkin radikaaleihin ratkaisuihin, joista seuraa dominoefektinä esimerkiksi suuria taloudellisia vaikeuksia. Ja pelottelemme lapset henkihieveriin. Ratkaisujen kokonaisuuden on oltava harkittu ja toimittava sen seurantaan asti, vaikuttavatko toimet.
Kannatan lämpimästi tietoon perustuvaa päätöksentekoa, jota taustoitetaan monitieteisellä ja moninäkökulmaisella tutkimustiedolla. Sen sijaan fundamentalistiset ja dogmaattiset ilmastonmuutosnäkemykset, joiden nimissä kielletään tai siirretään syrjään argumentoitu kritiikki tai demonisoidaan eri tavoin ajattelevat poliittiseen marginaaliin, on minusta huolestuttava ja valheellinen tapa ratkaista merkittäviä globaaleja ongelmia. Tämä ilmapiiri ja asenne näyttää kuitenkin vahvistuvan, mikä on huono asia.
Ilmastoinformaation luotettavuus
Kuka enää tietää, mihin informaatioon voi luottaa? Se on erityisesti ongelma ilmastoasiassa, joka on tavattoman monimutkainen haaste myös asiantuntijoille. Aivan perustavaa laatua olevista taustoista, kuten lämpötilan noususta levitetään erilaisia tilastoja ja tutkimustuloksia. Ovatko ne aitoja ja mihin ne perustuvat? Vaatisi asiantuntemusta edes perehtyä taustadataan ja mittausten asetteluun. Harvoilla on aikaa paneutua dataan ja sen pohjalta tuotettuihin väittämiin. Joudumme luottamaan asiantuntijoihin.
Myös IPCC:n raportit, joihin viitataan eräänlaisina kiveenhakattuina totuuksina ja ”ilmastoraamattuina”, ovat saaneet kritiikkiä. IPCC ei ole tutkimusorganisaatio, vaan poliittinen organisaatio, jonka jäsenyys ei perustu tutkimuksen tasoon, vaan esimerkiksi alueelliseen edustavuuteen. IPCC:n väitetään kriitikkojen puheissa olevan aktivistien käsissä ja informaation sen mukaista. Nämä väitteet pitäisi tutkia, jos raportteihin luotetaan päätöksenteon pohjana. Ei ole väärin olla aktivisti ja tutkija, mutta olisi myös kohtuullista tietää näiden painotusten vaikutus tuotettuihin sisältöihin silloin, kun niihin viitataan päätöksenteossa ”parhaimpana tarjolla olevana tutkimustietona”.
(Ohessa kanadalaisen tutkivan journalistin kritiikki IPCC:n toimintatapoja kohtaan vuodelta 2012, joka nostaa esille epäilyjä siitä, miten validia tietoa IPCC:n tutkimusraportit ovat. Uusimman IPCC:n raportin suhteen tilanne saattaa olla jo muuttunut joiltakin osin, mutta video on mielekästä kuunneltavaa pelkän informaatiolukutaidon kehittämiseksi. IPCC:n analyysi alkaa noin kohdalta 5:38- https://www.youtube.com/watch?v=pGPqV_Fwo4Q )
Ilmastotieteen vinoutumat
Tieteellisen tiedon vinouttaminen on rikos ihmiskuntaa kohtaan kysymyksissä, joissa kyseessä on globaalien ongelmien ratkaisu. Juuri siksi ilmastofundamentalismi, usko pelkkään hiilidioksiditeoriaan ja yksinkertaisiin ratkaisuihin voi olla erityisen huono asia.
Eniten pelkäänkin ilmastotutkimuksen vinoutumista. Se tapahtuu nopeasti ja helposti rahoitusta ohjailemalla: jos ei tuota haluttuja tuloksia, rahaa ei tule. Näin saadaan vain valitun linjan – hiilidioksidievankeliumin – mukaista tutkimusta, ja muita kulmia asioihin ei tutkita. Kuitenkin, ihmisen osuus hiilidioksidipäästöistä 4 %. Suomen osuus päästöistä 0,07. Onko myöskään takeita, että edes päästöjä vähentämällä pysäytetään tätä prosessia, koska luonnon osuus on 96 %? Näitä mittasuhteita ja epävarmuustekijöitä ei kuitenkaan tuoda uutisoinnissa, eikä poliittisessa puheessa esille.
Tieteellinen tieto on itseään korjaavaa
Yksinkertaisissa ratkaisuissa, joissa niiden kritiikki tai korjaava informaatio halutaan sensuroida, on ongelmansa. Tieteellinen tieto on lähtökohtaisesti itseään korjaavaa, ja näille korjausliikkeille pitäisi olla tilaa. Poliittinen tai taloudellinen sensuuri ja tutkimuksen estäminen, jos se tehdään ”vääristä” tutkimuspoliittisista lähtökohdista käsin ei anna tilaa näille korjausliikkeille. Näin tuhotaan tutkimuksen tekemiseltä uskottava pohja.
Toiseksi, ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, joka edellyttäisi monitieteistä ja moninäkökulmaista tutkimusta. Lisäksi, jo nyt ilmastoinformaatiossa näyttää olevan jatkuvasti korjaamisen varaa. Esimerkiksi karjatalouden päästöjä oli tarkempien laskelmien mukaan suuresti liioiteltu. Ilmastoasian ratkaisuja esitetään kuitenkin yksinkertaistettuina konkreettisina ratkaisuina, mikä ei tee oikeutta asian monimutkaisuudelle.
Ongelmaa on myös tulkintojen kapea-alaisuudessa. Esimerkkinä historian taju. ”Grönlannissa ei ole koskaan ollut näin lämmintä.” Ei ehkä viime vuosikymmeninä, mutta kylläkin aiemmin historiassa. Ja kertoohan Grönland sen jo nimensä pohjalta – ”green land”.
Bravo!!
Erinomainen lähetymiskulma aiheeseen.
Jos haluaa nähdä mten itse olen valoittanut aihetta, kannataa lukaista tämä.
https://vartiopaikalla.org/2019/05/11/aikamme-villinneesta-ilmastohysteriasta-vihrea-valhe/
USKOMATONTA tuo Ruotsin ekummenikkojen ulostulo.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Bravo! Olen lukenut Gretan äidin kirjoittamaa kirjaa Gretasta. Se on kauhistuttavaa luettavaa. Gretaa ei olisi mielenterveyssyistä koskaan pitänyt altistaa tälle mediasirkukselle.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja ei ole oikein sisäistänyt nykyistä mediakenttää jossa lehtiä ei lue oikeastaan juuri kuin vanhat jäärät ja näkyvyyttä voi saada yksityishenkilö valtavasti Twitter, Insta ja Youtube kanavillaan. Jos katsoo näitä joitakin perinteisiä media vaikuttajia niin katselumäärät ovat näillä uusilla mediamagneeteilla miljoonakertaiset. Kirjoittaja puhuu rahoituksesta mutta sekoittaa mainostamisen ja näkyvyyden. nykyään jos on näkyvyyttä niin ei tarvitse rahalla mainostaa vaan raha pyrkii pikemminkin tukkimaan siihen jolla sitä näkyvyyttä on. Ja Gretalla on.
Valehtelun, vaientamisen, mitätöinnin ja muun surkeuden aika on ohi, nykyään voi menestyä puhumalla suoraan totta. Ja mitä menetettävää jollain Gretalla voisi olla, ei mitään. Ei ikää, ei omaisuutta, ei työpaikkaa. Siksi hän voi sanoa asiat suoraan. Ei menetettävää.
Toki moni ihminen ei myöskään ymmärrä neurokirjosta mitään vaikka fanittaa Räikköstä, Juicea, Einsteinia, Michel Angeloa, mitä näitä nyt tunnettuja AS-ihmisiä on.
Hauskin kohta oli kirjoittajalla missä hän luettelee ettei kyseenalaista Gretan ikää, sukupuolta, persoonaa tai sitä, onko hän oikeassa vai ei. Eikä siitä, onko nuorilla oikeus tehdä politiikkaa.
Sitten hän koko kirjoituksessaan kyseenalaistaa nuo kaikki asiat. Läpinäkyvästi. Herää jotenkin kysymys eikö ihminen tarkkaile ollenkaan omaa viestintäänsä?
Kuitenkin, ensimmäistä kertaa historiassa yhden kädellisen nisäkkään tuotannollistaloudelliset toimet ovat johtaneet nopeaan ilmaston lämpenemiseen. Aiempia esimerkkejä ei ole, on irrelevanttia verrata johonkin asteroidin aiheuttamaan jääkauteen.
Sillä esiintykö laji nimeltä ihminen tai mikään muukaan laji ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Mielekästä toki olisi että olosuhteet olisivat siedettävät vielä satojen vuosien päästäkin mutta mikään itsestäänselvyys se ei ole. Ihmisiä on neljä kertaa kantokyvyn verran.
Ilmoita asiaton viesti
No, oli siellä ihan hyväkin kohta vaikka siinäkin piti ilkeämielisesti viitata ilman suoraa syyyhteyttä kyseisen henkilön neurologiseen ominaisuuteen.
On vaikea ymmärtää miksi uskovaiset yrittävät omia Gretan profeetaksi. Uskonnot kylläkin jos mitkä ovat todella sekavia laitoksia mielikuvitushahmon palvomisineen:
Tämä profeetta juttu lienee kuitenkin siitä syystä että uskonnot menettävät ja ovat menettäneet kannatustaan ja pitäisi saada joku uusi keulahahmo. Mitään tekemistähän tälläkään ei ole itse asian kanssa. On kumma että vaikka yksilö kertoo toistavansa itseään fiksumpien tutkimuksen kautta ja siihen perustuvaa tietoa, kaikki keskityvät itse asian sijasta henkilöön, henkilöpalvontaan ja henkilön arvostelemiseen. Onko aihe liian vaikea käsitellä? Tätäkö on polarisoituminen fiksujenkin ihmisten piirissä?
Kysymyshän on pohjimmiltaan ovatko päästöt hyvästä vai pahasta. Tähän ei liene kellään sellaista vakavasti otettavaa mielipidettä että saastuttaminen on hyvä ja kannatettava asia.
Puhtaampi ja tehokkaampi tekniikka, vähemmän kulutusta, puhtaampi ilma, vähemmän jätettä. Miksi se olisi jotenkin huono asia?
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkään en ole esittänyt, että ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutokseen puuttuminen olisi huono asia. Ilmastonmuutokseen puuttuminen on kuitenkin huomattavasti ERI asia kuin ympäristön ja luonnonsuojelu.
Ilmastoasia on siinä mielessä muita ympäristönsuojelusta ja luonnonsuojelusta poikkeava kysymys, että sen ratkaisemisessa ilmastohätätilaliikkeellä on kova kiire ja sen vaikutukset tulisivat olemaan hyvin dramaattisisa yhteiskunnan kannalta. Ilmastonmuutokseen puuttumisen keinot, joita esitetään, johtaisivat monien yhteiskunnan käytäntöjen täydelliseen uudelleenrakentamiseen.
Ilmastonmuutokseen nimissä eteenpäin vietävät muutokset ovat yksi suurimmista yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä juuri muutosten laajuuden takia – niillä on vaikutuksia energiamuotoihin, asumiseen, liikkumiseen, ravintoon, elinkeinorakenteeseen ja maatalouteen noin ensi alkuun. Tällaiseen menee yleensä aikaa vuosia, jos ei vuosikymmeniä.
Ilmastohätätilaliikkeellä on kuitenkin kova kiire.
Ilmastonmuutokseen puuttumista olen arvostellut niiltä osin, että epäilen, että perspektiivi siihen on ilmastohätätilaliikkeessä kovin kaventunut.
Gretan viestinä on se, että luottakaa tieteeseen. Kun katsotaan, mitä tieteellä tarkoitetaan ilmastohätätilaliikkeessä, se kiinnitetään IPCC:n viimeisimpään raporttiin. Edelleen kaikki selitykset ilmastonmuutoksesta rakennetaan sen varaan, että se johtuu päästöistä, joista ihmisen osuus on arvoitu 4-5 %:ksi.
Kapean perspektiivin nopea toiminta, joka johtaa yhteiskunnan käytäntöjen laajaan uudelleenrakentamiseen, pitäisi olla todella perusteltu.
Jos/kun näitä muutoksia käydään toteuttamaan, niiden pohjana olevasta tutkimustiedosta olisi oltava varmuus. Lisäksi olisi mielekästä seurata, onko niillä tehoa. Näin radikaalit ja yhteiskunnan toimintamallit ja käytännöt mullistavat muutokset pitäisi tehdä harkiten ja askeleittain. Tämän ymmärtämiseen ei tarvitse olla ilmastotieteilijä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tulee Gretaan, arvosteluni kohdistuu siihen poikkeukselliseen mediakohuun ja kampanjointiin, joka on rakennettu Gretan ympärille.
Se ei näytä spontaanilta lasten ja nuorten poliittiselta aktiivisuudelta, vaan suunnitelmallisesti ja monien eri tahojen tuella rakennetulta kampanjoinnilta. Mikä siinä sitten olisi vikana? Ei mikään, jos se esitettäisiin myös tällaisena. Sekä Gretan että ilmastomarssien toiminta kuitenkin esitetään nuorten spontaanina liikkeenä.
On mielenkiiintoista, miten Angela Merkel puhui myös helmikuussa Saksassa nousseen nuorten ilmastoliikkeen olevan spontaanina toimintana epäuskottava.
“In Germany now, children are protesting for climate protection. That is a really important issue,” she said. “But you can’t imagine that all German children, after years, and without any outside influence, suddenly hit on the idea that they have to take part in this process.”
https://www.politico.eu/article/angela-merkel-climate-protests-russia-questions-whos-fueling-student-climate-movement/
Ilmoita asiaton viesti
Kuten aiempi kirjoitta mainitsi, mediakenttä on muuttunut ja yksi yksittäinen ihminen, lapsikin, voi vaikuttaa suuresti mikä milloinkin ja missä on pinnalla.
Miten niin ei näy spontaanilta? Hän aloitti ilmastolakkonsa itsekseen.
Toki ei näytä entisenlaiselta aktivismilta, sillä aika ja tavat ovat uudet.
Koska kirjotat, että ei näytä spontaanilta lasten ja nuorten liikkeeltä, niin mikä taho on järjestävä osapuoli?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastopoliittista keskustelua käydään Gretan kautta tavalla, joka tosiaan näyttää siltä, että häntä käytetään juurikin ”ilmastopoliittisen informaatiosodan ihmiskilpenä” (ilmaisu Jukka Hankamäen kriittisessä blogikirjoituksessa aiheesta).
Itse en ota puoluepoliittista kantaa ilmastonmuutoksen puuttumiseen.
Monimutkaisissa globaaleissa ongelmissa tarvittaisiin kaikkien osapuolten parhaat ideat keskusteluun punnittavaksi ja arvioitavaksi. Nyt se näyttää mahdottomalta, kun keskustelu on hajonnut ja polarisoitunut epäasialliseksi huuteluksi.
Asioiden ratkaiseminen perustellusti ja tarkistetun tieteellisen tiedon pohjalta näyttää yhä epävarmemmalta. On ajauduttu julkiseen keskusteluun, jossa asiaan reagoidaan tunteella, polarisoituneella joukkuevihalla, kapealla tiedekäsityksellä ja tarkistamattomilla tiedoilla.
Juuri ilmastopuheen viimeaikaiset keinot ja keskustelun tavat huolestuttavat. Asioita pyritään ratkaisemaan massamanipulaatiolla, lavastamalla asioita toisiksi kuin ne ovat, henkilökohtaisilla solvauksilla, pelottelulla, uhkailulla ja sensuurilla.
Nämä vaikuttamisen keinot soittavat jo sinänsä hälytyskelloja siitä, onko kyseinen asiakaan perusteltu ja oikein tulkittu, jos siitä ei voida keskustella asia- ja argumentointipohjalla.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaan vain osin blogistia, jotta saan hieman kiinni aiheesta ja koska keskustelu polveilee ja velloo valtavasti.
”Asioiden ratkaiseminen perustellusti ja tarkistetun tieteellisen tiedon pohjalta näyttää yhä epävarmemmalta. On ajauduttu julkiseen keskusteluun, jossa asiaan reagoidaan tunteella, polarisoituneella joukkuevihalla, kapealla tiedekäsityksellä ja tarkistamattomilla tiedoilla”.
Tarkistetun tieteellisen tiedon perusta, ei ole epävarma, -päinvastoin. Tiede kehittyy joka päivä ja se korjaa itseään tunnettujen fysiikan lakien pohjalta. Mallinnukset tarkentuvat ja ovat yhä lähempänä mitattuja havaintoja, itse asiassa, hämmästyttävän lähellä. Tässä mielessä, ei ole syytä asettaa kansainvälisen tiedeyhteisön saamia tuloksia kyseenalaiseksi (IPCC).
Siinä olet kyllä oikeassa, että julkinen keskustelu ilmastonmuutoksen todellisista vaikutuksista, on keskittynyt pääosin tunteisiin. Se on saanut jopa uskonnollis-sävytteisiä piirteitä ja kapea-alaisia tiedekäsityksiä.
Voisi sanoa, että informaatiokohina on peittänyt alleen aidon tiedon.
Mitä tuohon Gretaan tulee. Mielestäni olisi syytä korostaa myös hänen esiin tuomia positiivisia vaikutuksia, ei vain negatiivisia. Erilaisia liikkeitä ja liikehdintää on tapahtunut kautta historian, yhtenä esimerkkinä hippiliike, joka vastusti sotaa ja keskiluokkaista konservatismia. Ja mitä siitä syntyi? Muutama hippi perusti yrityksen, koska heidän mielestään silloiset huoneen kokoiset tietokoneet olivat vain harvojen ja valittujen käytettävissä. Kehityksen kautta syntyi mikro-tietokone ja sitten myöhemmin Silicon Valley. Nykyisin lähes jokaisella tässä maailmassa on jonkinlainen mikro-tietokone ja informaatio liikkuu ympäri maailmaa.
Tämä on tietysti omiaan vaikuttamaan em. informaatiokohinaan, josta on välillä äärimmäisen vaikea poimia sitä aito tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen pitkälti samoilla linjoilla kuin Päivikki.
Näkemykseni voi vilkaista täältä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hankamaki/epataydellisen-tiedon-ongelma-ilmastokeskustelussa/
Ja täältä:
https://jukkahankamaki.blogspot.com/2019/09/manaaja-elokuvan-ilmastopoliittinen.html
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni juuri näin syntyy tieteen vastaista populismia ja taitavasti kirjoitettua retoriikkaa, -”manaajista” puhumattakaan. Itse tieteen saavutuksista (miljoonat työtunnit ja niistä tehdyt yhteenvedot) ei juurikaan mainita sanallakaan. IPCC:tä syytetään mistä milloinkin ja toistaiseksi kukaan ei ole vielä esittänyt korvaavia tieteelliseen konsilienssiin perustuvia objektiivisia tuloksia. Satoja harjoitelmia kylläkin, mutta ne eivät ole läpäisseet vertaisarviointeja, jolloin ne eittämättä ovat jääneet marginaaliin.
Nämä julkiset alustat on sitten toinen kysymys, jossa esitetään mitä mielikuvituksellisimpia hypoteeseja ilmaston tilasta ja oletetaan, että niillä olisi jonkinlaista tieteellistä vaikutusta. Toki mielipiteisiin niillä voidaan vaikuttaa, muuten ei ja sanan vapautta ei ole rajoittaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäisin tähän vielä hieman Gretaan kohdistuvasta kritiikistä ja halventamisesta, joka ei ole hyvien tapojen mukaista. Se jos jokin on lokaamista, millä ei ole minkään tieteen alan kanssa mitään tekemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten kirjoitus on täyttä asiaa joka rivi, tekijöistä Greta-ilmiön taustalla ja ilmstopolitiikasta. Mutta lopussa… mm. esitetty epäily ihmisen vaikutuksesta on vähän aiheetonta.
On vähintään todennäköistä, että ihmisen päästämät kasvihuonekaasut ovat olleet merkittävin tekijä 2. maailmansodan jälkeen tapahtuneessa lämpenemisessä. Teoriahan se on, mutta ei ole löytynyt muutakaan uskottavaa syytä.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitukseni ei ole ilmastopoliittinen, vaan informaatiopoliittinen ja informaatiolukutaitoon liittyvä kannanotto.
En ota kantaa ilmastonmuutoksen ja sen ratkaisuihin. Mutta kylläkin siihen, miten ilmastoasiasta puhuminen on kaventunut yksinkertaistuksiksi.
Ilmastoon liittyvä informaatio on nopeasti politisoitunut uutisoinnissa ja päätöksenteossa. Mediakohujen ja kampanjoiden kautta siitä on alkanut syntyä kohinaa, joka on omiaan sekoittamaan faktaa ja fiktiota. Se on johtanut myös yksinkertaistuksiin ilmastoasiaan liittyvässä keskustelussa ja vaatimuksissa.
Tämän jäljiltä faktantarkistus nousee yhä tärkeämmäksi, koska päätöksenteon ei pitäisi perustua mediakohuihin ja joukkoliikkeiden luomaan paineeseen. Myöskin käsitykset, joita esitetään tieteellisen tutkimuksen parhaana tuloksena ja konsensuksena, olisi hyvä tarkistaa alkuperäisistä lähteistä. Siihen on syytä etenkin silloin, jos ollaan päätymässä yhteiskuntaa radikaalisti muuttaviin käytäntöihin päätöksenteossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan ensiksi kuten edellä. Minusta olisi kuitenkin aiheellista jättää Greta Thunbergin lokaaminen ja arvosteleminen sikseen ja jos on mielenkiintoa, tutkia hänen ja hänen perheensä todellisia taustoja. Sieltä löytyy se aito informaatio ja motiivit.
On kokonaan toinen kysymys, mitä valtamedia tekee ja mikä on sen vastuu näissä kysymyksissä ja onko taustalla todellisia agitaattoreita, jotka käyttävät Gretaa ”ilmastopoliittisen informaatiosodan ihmiskilpenä”.
Tämä on aika vahvasti sanottu ja voiko olla mahdollista, että miljoonat nuoret ympäri maailmaa olisivat yksimielisyydessään niin naiiveja, että samaistuvat sokeasti kaikkia koskevalle ongelmalle, josta kansainvälinen teideyhteisö on suhteellisen yksimielinen ja josta valtamedia lähes päivittäin informoi. Suomessa mediaa tekevät myös ihan tavalliset ihmiset, joita ohjeistaa JSN.
Toiseksi kaikki ne julkisuuteen vyöryvät spekulaatiot Gretan ympärillä, olivatpa ne kuinka informaatiokriittisiä hyvänsä, -niin tieteelliseti kuin poliitisestikin, tulisi välttää ylilyöntejä. Nuoriso on ollut liikkeellä ennenkin ja erinäisiä liikkeitä on syntynyt lukuisia kautta historian.
Gretan vaikutus jää nähtäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Huh Päivikki, mikä hurmos!
Oikaisen yhden, ehkä pienimmän virheen: Gönlannin nimen selityksesi on perus-huuhaata.
On vanha väärinkäsitys, että Grönlannin mantereen keskellä olisi lämmin tropiikki ja nimi olisi tullut siitä. Ihmiset, jotka asuttivat Grönlannin, tulivat pääasiassa Kanadan pohjoisilta rannikoilta. Heillä oli vanha perimätieto, että mantereella sisäosissa, etelämmässä on lämmintä. Elinehdot olivat kuitenkin lähialueen sisämaassa niin ankarat, että porukka pysyi meren tuntumassa ja lähinnä haaveili sisämaan paratiisista. Tämä hyvä tarina seurasi mukana, kun ihmiset muuttivat rannikoa pitkin länteen ja alkoivat lopulta asuttaa Grönlannin rannikkoa. Rannikon asukkailla säilyi mielikuva sisämaan tropiikista. Noin kareasti sanoen Gröönlannin nimi tulee Floridan haaveesta.
Ja Greta-teoriasi pettää jo siinä, että jos viestintätoimistot pystyisivät tuollaiseen brändäämiseen, niin miksi on vain yksi Greta?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksestani syntyi monella tavalla mielenkiintoinen prosessi. Olen kymmeniä vuosia kirjoittanut eri kanaviin eri aiheista, mutta mikään näistä kirjoituksista ei ole herättänyt sen laatuista palautetta kuin tämä aihe. Tämä on ilman muuta herättänyt ajattelemaan, että ilmastoasia on kuumempi kysymys kuin ajattelinkaan. Mitä enemmän olen käynyt asiaa seuraamaan, sitä monimutkaisemmalta ja ongelmallisemmalta yksinkertaistukset, joita sen nimissä esitetään, ovat myös alkaneet näyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Jos lukee Hesarin tekemän haastattelun Gretasta, kyllä, hän on erittäin ilmastoahdistunut yksilö, mutta hänen terveytensä parani kun hän pääsi toimimaan ja näkemään että toiminnalla oli vaikutusta. Gretan vanhemmilla ei kai oikein siinä tilanteessa ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä tukemaan.
”Sen sijaan fundamentalistiset ja dogmaattiset ilmastonmuutosnäkemykset, joiden nimissä kielletään tai siirretään syrjään argumentoitu kritiikki tai demonisoidaan eri tavoin ajattelevat poliittiseen marginaaliin, on minusta huolestuttava ja valheellinen tapa ratkaista merkittäviä globaaleja ongelmia. Tämä ilmapiiri ja asenne näyttää kuitenkin vahvistuvan, mikä on huono asia.”
Tämän voi allekirjoittaa, mutta on eri asia, onko todella näin vai onko tämä vain median pintakuohua. Politiittiset päätökset tehdään eri maissa ja ilmastokokouksissa – ei mediassa. Onko argumentoitu kritiikki ehkä Matti Virtasen kirja, ja poliittinen marginaali perussuomalaiset? 🙂
”IPCC ei ole tutkimusorganisaatio, vaan poliittinen organisaatio.” Mielestäni ei pidä paikkaansa. Kun katsoo ketä siellä on esimerkiksi Suomesta kirjoittajina; he ovat pääosin meritoituneita tutkijoita.
”Ilmastoasian ratkaisuja esitetään kuitenkin yksinkertaistettuina konkreettisina ratkaisuina, mikä ei tee oikeutta asian monimutkaisuudelle.”
Media esittää, eivät yleensä tutkijat. Yleensä meitä tutkijoita syytetään siitä että olemme liian vaikeaselkoisia. Nyt kun katsoo vaikka Suomen hallituksen ilmastotoimenpiteitä, ne ovat hyvin varovaisia ja ainakin maa- ja metsätalouden osalta hyvin punnittuja ja tutkimustietoon pohjaavia. Ainut merkittävä poikkeus on turpeen käyttö energiana: nykytilanteessa ei ole mitään syytä kiirehtiä siitä pois ja valmius käyttöön pitäisi säilyttää jo huoltovarmuuden takia.
Mitä tulee väitteeseen että ihmisperäiset päästöt ovat vain 4 % hiilidioksidipäästöistä, niin siinä on väärinkäsitys. Luku johon verrataan on luonnonkierrossa oleva hiilidioksidin määrä. Ihmisen aiheuttamat päästöt sen sijaan kumuloituvat ilmakehään, koska metsät ja meri eivät pysty sitomaan kaikkea fossiilisista hiilidioksidia. Siksi hiilidioksidin määrä ilmakehässä on suurempi kuin pitkään aikaan ja nousu kiihtynee koko ajan koska merien sitomiskyky heikkenee.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista, Anneli. Juuri näin se taitaa mennä, että tutkijoiden ääni asioiden monimutkaisuudesta voi peittyä, kun asioita politisoidaan mediassa tai muiden asianajajien joukoissa.
Greta -kirjoituksen kirjoitin lähinnä siksi, että hänen käyttönsä ilmastopolitiikan keulakuvana tavalla, jolla se tehtiin, oli mielestäni yksinkertaisesti vastenmielistä. Sen jäljiltä lapsille ja nuorille on syötetty ilmastoevankeliumia ja -ahdistusta tavoilla, jotka eivät myöskään ansaitse kiitosta.
Ilmoita asiaton viesti