Heikot signaalit tunnistettava väkivallan ennalta estämiseksi

Suomessa on tarkkaan arvioitu Norjan 22.7.2011 tapahtumat ja pyritty tunnistamaan suomalaisen toimintajärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet vastaavanlaisessa tilanteessa. Meillä on paljon vahvuuksia, joista keskeisimpiä ovat kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten yhteistoimintaa tukevat viesti- ja tietojärjestelmät sekä viranomaisten hyvä toimintakyky. Suomalaiset viranomaiset ovat tottuneet toimimaan yhdessä ja käyttämään yhteisiä järjestelmiä. Lainsäädäntö tukee hyvin yhteistoimintaa.
Myös Suomen hätäkeskusjärjestelmä on vahvuus. Norjassa eri viranomaisilla on omat hätäkeskuksensa, mistä syystä tieto ei välittynyt viranomaisten välillä. Suomen vahvuus on, että poliisi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos toimivat alueellisesti laajemmissa ja vahvemmissa organisaatioyksiköissä kuin Norjassa vastaavat organisaatiot.
Norjan joukkosurman kaltaisissa tapauksissa erityisen haasteen Suomessakin muodostaa aiotun teon paljastaminen, ennalta estäminen ja siihen puuttuminen ajoissa. Tämä edellyttää., että viranomaiset tunnistavat nykyistä paremmin heikkoja signaaleja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja pystyvät yhdistämään saamiaan tietoja keskenään.

Lainsäädäntöä tulisikin kehittää niin, että mahdollistetaan salassapitosäännösten estämättä eri viranomaisten, esimerkiksi poliisin sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten, yhteistyö sellaisissa tilanteissa, joissa mahdollisesta väkivaltateon tekijästä on olemassa vain heikkoja signaaleja.

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta tehtäessä tulisi ottaa huomioon eri viranomaisten aluerajat, jotta ne eivät ole esteenä väkivallan ennalta estämisessä ja paljastamisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Päivi Räsänen

 

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 17.1.2013.

paivirasanen
Kristillisdemokraatit Riihimäki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Olen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Hämeestä. Koulutukseltani olen lääketieteen lisensiaatti. Kansanedustajana olen vaikuttanut vuodesta 1995 alkaen. Sisäministerinä työskentelin vuosina 2011-2015.
Kristillisdemokraattien puoluejohtajana toimin vuosina 2004-2015.
Riihimäen kaupunginvaltuutettuna olen vaikuttanut vuodesta 1993 alkaen.

Haluan tehdä työtä erityisesti perheiden hyvinvoinnin puolesta, terveydenhuollon tason parantamiseksi, ihmisarvon ja -oikeuksien toteutumisen puolesta sekä työn ja yrittämisen edistämiseksi. Perhe on tärkeä osa elämääni, olen viiden lapsen äiti ja rehtorimiehen vaimo.

Kevään eduskuntavaaleissa olen ehdolla numerolla 100.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu