Lääkekannabis

Lääkekannabiksesta tuntuu liikkuvan monenlaista tietoa ja mielipidettä, joten lisään keittoon omat mausteeni. Olen ollut Bedrocan-lääkekannabiksen käyttäjä vuodesta 2011. Olen siis polttanut kannabista päivittäin muutamien viikkojen koejaksoja huomioimatta useita vuosia. Tänä aikana olen työskennellyt työnjohtotehtävissä erilaisissa vaativissa työtehtävissä, hankkinut aseita ja toiminut reserviläisten kouluttajana, kasvattanut kolmea juniorikansalaista, tehnyt konkurssin, suorittanut velkajärjestelyä ja ajellut autolla. Kukaan ei ole epäillyt älykkyyteni laskeneen, työkykyni heikentyneen tai että harrastukseni kouluttaa reserviläisiä tämän vuoksi olisi estynyt.

Tähän hetkeen asti olen pitänyt käyttöäni ns. sordiino päällä, sillä minulla ei ole ollut minkäänlaista intressiä tulla julkisuuteen riepoteltavaksi ”kannabiskännejä vetävänä” huumehörhönä. Läheiset, omaiset, minua hoitavat lääkärit, esimieheni töissä ja puolustusvoimien taholla sekä Uudenkaupungin poliisi ovat olleet koko ajan tietoisia lääkekannabiksen käytöstä, eikä heillä ole ollut siihen sen kummempaa sanottavaa.

Olen keskustellut asiasta useiden reippaiden konstaapeleiden, virkamiesten ja erikoistuneiden lääkärien kanssa miten kannabis vaikuttaa ja miten ei. Siis ei ole erikseen olemassa lääkekannabista, vaan muutamat hybridikannabis-lajikkeet on saatu rekisteröityä lääkekannabikseksi.

Selvyyden vuoksi tarkennan hieman kannabiskasvin toimintaa päihtymyksen näkökulmasta. Päihdyttävät lajikkeet ovat Sativa, Indica ja niiden sekoitukset eli hybridit. Sativaa pidetään yleisesti iloisena, puheliaana ja pirteävaikutteisena ja vastaavasti Indicaa väsyttäväksi, syväluotaavaksi ja jumittavaksi. Käyttämäni Bedrocan flos on käsittääkseni THC-pitoisuudeltaan melko vahva sativapainotteinen hybridi. THC-pitoisuuteen keskittyminen lääkinnällisessä käytössä on yhtä mielekästä kuin viini-iltamilla alkoholiprosenttien vertailu. Lääkekannabisresepti kirjoitetaan vain pitkäaikaiseen kipuun/särkyyn tms. aina vuodeksi kerrallaan. Päivä-annokseni laskettiin muutama vuosi sitten yhdestä puoleen grammaan päivältä, mutta nyttemmin onnettomuuden jälkeen on mennyt enemmänkin. Gramma Bedrocania maksaa 14 euroa. Juuri tuli viesti puhelimeen, että Tamron varastot ovat tyhjät seuraavat pari viikkoa. Harmaan talouden markkinoilla vastaava tuote maksaa kympistä kahteen. Itse kasvattaen hinta laskee inhimilliselle tasolle, mutta melko työlästä ja aikaa vievää.

Lääkekäyttäjät

Olin vuosia sitten mukana puheenjohtajana, sihteerinä ja hallituksen jäsenenä lääkekannabiksen käyttäjäyhdistyksessä ja tarkoituksena oli saada edes se kelavähennys. Koska riittävän rohkeita lääkäreitä ei juuri ole ollut, niin lääkekäyttäjien määrä on vuosittain pysynyt muutaman sadan kieppeillä. Näistä murto-osa on ollut pystyväinen ja halukas toimimaan yhdistyksessä ja myönnän, että alkuaikoina toiminta oli melko amatöörimäistä.

Suurin osa päivittäin kannabista käyttävistä on lääkekäyttäjiä, sillä kannabiksen riemua ja päihtymystä tuottava ominaisuus katoaa varsin nopeasti. Eli aineeseen syntyy tältä osin vahva toleranssi. Toleranssi on se asia, mikä mahdollistaa kipulääkityksen, niin ettei potilas naura holtittomasti ja juttele höpöjä, vaan pystyy normaaliin toimintaan (työ, autoajelu), silti kipujen lientyessä.

Poltin ensimmäisen kerran Bedrocania rouhittuna piipussa 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Olin toki polttanut kannabista aikaisemminkin (Tämä on yksi ehto lääkekannabisreseptin saamiseksi), mutta tuotteen vahvuus yllätti. Katselin iltauutisia ja vaikka kuinka yritin keskittyä ja ymmärsin kaikki käytetyt sanat, en silti ymmärtänyt tomeran uutisankkurin puheista yhtään mitään. Pidätin hampaat irvessä naurua. Kun sitten ruutuun ilmestyi Pekka Pouta, repesin jo lattialle toteamaan, ettei tällaista kipulääkettä voi töissä ottaa.  Ohjeistuksessa ei ollut siihen aikaan mitään annostuksen tasaisesta nostamisesta. Aina pitäisi olla tuo noin viikon totuttelujakso. Nykyisin kannabissavuke päihdyttää suunnilleen saman kuin tupakoitsijan aamusavu.

Summa summarum. Minulla ei ole mitään sellaista ongelmaa, jota ei olisi sadoilla tuhansilla suomalaisilla. Toivoin sydämeni pohjasta, että kannabis laillistetaan ja että tuhannet migreenistä, stressistä ja vanhuuden mukanaan tuomista vaivoista kärsivät saisivat vaihtoehtoisen, mukavan ja miellyttävän tavan lääkitä itseään ja saisivat elämän ilon takaisin arkisiin touhuihinsa.