Laitila maailman kartalle
Jokane ko o sattun Laitlass päi seikkailema o mahrolliseste päässy juttelemanki paikallise väe kanss.
Ja tosi see o. Me pruukata juttelema hiuka jouko eril taval ko muual. Olekte huaman?
Meil osata hianost kappalest tehrä viäläki hienove. Kuunnelkkas tarkka.
Juu, iha oikkiaste. Tällai mee keskenäs jutella.
Sen verran alkoi kiinnostaa, että Google mapsista etsin Laitilan, ja zoomasin sattumanvaraisesti Kirkkotien ja Kauppakadun T-risteykseen. Katunäkymää*) ei tarvinnut kauan pyöritellä, kun kuusiaidan katveesta jo työntyi esiin suomalaisen maalaistaajaman perushahmo: rollaattorimummo. Paikallisia, otaksun.
*) kuvausajankohta syyskuu 2009
Ilmoita asiaton viesti
Laitila oli Suomen ydinaluetta joskus pari tuhatta vuotta sitten. Nyttemmin meininki hiipunut sitä mukaa kun merenranta on loitonnut lähemmäs Uuttakaupunkia.
Karjalan evakkojen aikaan meillä asusti liki 15 000 asukasta. Nyt asukasluku olisi jäänyt jo reippaasti alle 9000 ilman tuhatta ukrainalaista.
Nämä ukrainalaiset ei ymmärrä laitilan kieltä ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Arto Vihavainen kirjoitti juuri suomalaisten turkiskaupasta ja Laitilankin historia siihen liittyy.
”Aliselle Veikselille viittaavat myös Piikkiön Rungon kalmiston useat esineet, ja Laitilan Untamalan kalmisto on Kivikosken mukaan skandinaavinen, lähinnä gotlantilainen. Tätä yleiskuvaa detaljoi edelleen Salo 1968a (ks. erityisesti karttaa s. 239). Maahanmuuttajat olisi näin ollen varmaan helpompi katsoa germaaneiksi (tai omaksutut kulttuuripiirteet germaanisiksi) kuin suomalaisten esi-isiksi. Rooman kaupalla oli vaikutuksensa myös Itämeren piiriin, ja alisella Veikselillä sijaitsi näihin aikoihin goottien luoma turkiskaupan keskus, jonka tärkeänä hankinta-alueena Suomea ja Pohjois-Baltiaa voidaan pitää. Germaanien ekspansio pohjoisesta Keski-Eurooppaan oli alkanut jo huomattavasti aikaisemmin, ja se ulottui jo varhain idässä Veikselille saakka. Eräät arkeologit (mm. Gimbutas, Kossinna) ovat halunneet pitää germaanien alkukotina nimenomaan Skandinaviaa (ks. kuitenkin Hachmann 1970).” (Suomalaisten esihistorian kysymyksiä, Pekka Sammallahti)
Minun äitilinjani levikki muinaisvainajissa noudattaa tuota arviota. Geneettistä äitilinjaani tavataan muinaisvainajissa ensin Oolannissa, sitten Puolassa Wielbarkin kulttuurin vainajasta ja sittemmin Suomesta päätyen Mikkelin Tuukkalaan 1200-1300 -luvuille.
”Linnavuori-nimisten kohoumien sijainnit noudattelevat alueen vanhemman ja nuoremman roomalaisajan (0/50–375/400) niin sanottua ”germaanivyöhykettä”, jolle oli muuttanut mahdollisesti Itä-Skandinaviasta miesvaltaista väestöä. Vaihtoehtoisesti on ehdotettu muuttajien tulleen ns. Wielbarkin kulttuurin piiristä.” (Linnavuoret ja Linnamäet jälkinä menneisyydestä? Valtteri Vento, 2018)
Ilmoita asiaton viesti
Määki pääsääntöseste puhu äänehe tällai. Sitä ei ite huama ollenka, mut ko joku toine puhu laitla, turumurret taik rauma telkkaris, ni kyl se pahaste otta korvihi.
Mu laitla taitoihi ei kannat kauhiaste luatta, ko mää ole seikkaillu porilaiste ja yhde hämäläisenki kans ja alkujast mää ole kotosi jumalaselätakka, jote mun kiäle o tarttun vaik mitä vivahtei.
Ilmoita asiaton viesti
Vitu Letalas mittä ”mnää” sanot? Ollek toi laulaja rauma suunnalt?
Vähäjätkän Ukis piretti laitlaissi aik kummallisin. Aino hyvä asi kyläs ol homoaimo grilli, joho tul ajelttu sitku kaveri korti sai eikä parempakka tekemist ollu. Ylens ol, vaik louveje kivittämine Kemira penkal.
Kuiva maa kanakasvattaji.
Ilmoita asiaton viesti
Näist ei ikä tiär, mist päi ova. Mut kivaste hän o ottan tämä murrepuole esil.
Vähä niinko se Heli Laaksone. Ja ainko me puhuta Laitlast, nii se o hyvä asi.
Eik va?
Sää tairas oll vähä kattelline meil, ko meil o kanoi. Teil ei ol ainuttaka, ellei otet huamio Kirsta viikonloppun.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.tiktok.com/@perasmiehet/video/7203746109620145413
Essää Janne oikke isol laeval ol käyny? Me käyrä usse. Pääsääntöseste kyl naissi iskemäs, pölökalja juamas ja muute vaa tuulettumas.
Ilmoita asiaton viesti
Semttis. Laitlaiste o pareve pyssy kuival maal.
Kukokulmast mä ole joskus naist yrittäny, tai ainaki luule et ol naine. Ol syäny liikka peruni ku niist kasva nyrki ja pää.
Mä muista hyvi ku se teirä risteys sai kaupunkoikeure. Äijä ajeliva Kalanni rajal ja uhosiva et tuliva kattelema maalaismaissemi. Se ol enne ko Kalant pääs osaks Uki.
Ilmoita asiaton viesti