Venäjän vallankumous ja sisällissota
Sain juuri urakoitua Antony Beevorin otsikossa mainitun kirjan. Kirjassa ei juuri tullut esiin mitään varsinaisesti uutta ja mielenkiintoista, enkä suosittele sitä tavan tallaajalle, sillä lähemmäs 600 sivua kiduttamista, lahtaamista, nälkää, korruptiota, ryöstelyä ja raiskaamista taistelujen lomassa on nykyihmiselle raskasta luettavaa. Pogromeja laitetaan pystyyn aina kun sellaiseen mahdollisuus tulee sekä valkoisten, punaisten ja muidenkin ryhmittymien puolesta. Valkoiset kenraalit viettävät kokaiiniorgioita keskellä siperiaa ylellisissä junissa. Teloituksiin turtuu ja on kylmä.
Kirjailijan kautta saa kyllä hyvän otteen tapahtumista, jotka ovat lievästi sanoen monimutkaisia. Lainasin otteen, joka kuvastaa koko palettia erinomaisesti:
Dunsterville hykerteli tilanteen moninaista paradoksaalisuutta.
”Brittikenraali Kaspianmerellä”, hän kirjoitti, ”ainolla merellä, jolla Britannian laivasto ei ole aiemmin purjehtinut, Etelä-Afrikan presidentin ja (entisen) vihollisen mukaan nimetyllä aluksella, joka on lähtenyt matkaan persialaisesta satamasta ja purjehtii Serbian lipun alla pelastamaan armenialaisia turkkilaisten hyökkäykseltä kaupungissa, joka on Venäjän vallankumouksellisten puolella.”
Nyt kun katsoo Ukrainan suuntaan, voi todeta etteivät venäläiset ole päässeet sadassa vuodessa metriäkään eteenpäin vaan ovat yhä tavattoman viheliäistä porukkaa.
Lukusuositus ainoastaan kylmäverisille historian tutkijoille.
Sama meno jatkuu imperialistisessa Venäjässä.
Venäjällä on siirrytty virallisesti sotatalouteen. On aivan sama jos pari maatuskaa tai jokunen oppositiosta huutelee jotain sillä ei ole mitään vaikutusta Putinin Venäjän toimintaan. Tänä keväänä Venäjä pakkovärvää n 400 000 henkilöä lisää siirrettäväksi lihamyllyyn nimeltä Ukraina.
Koko maa on käytännössä sodassa Ukrainaa vastaan vaikka eniten nämä pakkovärväykset sijoittuu syrjäkylien ja vähemmistöryhmien (etniset vähemmistöryhmät Venäjällä) pakko rekrytoimiseen. Ase ja teräskypärä päähän, vähän vanikkaa mukaan ja kuorma-auton lavalle suunta kohti Ukrainaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä voitettiin natsi-Saksa…
Ilmoita asiaton viesti
Virolaiset ja muut baltit olisivat kai pitäneet Natsi-Saksaakin parempana.
Ilmoita asiaton viesti
Anthony Beevor on yksi parhaista modernin ajan sotahistorioitsijoista, jonka taakkana on toden totta kirjoittaa sillä tarkkuudella, että sanottavaa on vaikeaa puristaa alle 500 sivun.
Hyllyssäni on muistaakseni Beevorin kirjoittamat Stalingradin taisteluista kertova kirja sekä Arnhemin taistelun historiikki.
Beevor alkaa valitettavasti olla jo sitä ikäluokkaa, että kovin montaa tiiliskiveä hän ei iloksemme enää tule tuottamaan.
En tiedä, mitä pohjimmiltasi tarkoitat viheliäisellä porukalla, mutta sellaista löytyy valitettavasti sekä idästä että lännestä.
Ilmoita asiaton viesti
”..mitä pohjimmiltasi tarkoitat viheliäisellä porukalla, mutta sellaista löytyy valitettavasti sekä idästä että lännestä. ”
Näinkin kyllä, mutta tuolloin sota lännessä oli selkeästi ”sivistyneempää”, sillä vaikka sielläkin joskus tapettiin antautuneet vastustajat ja erilaisia ylilyöntejä sattui, niin ei koskaan sellaisia kyläntuhoamisia ja joukkoteloituksia, jotka olivat tyypillisiä Venäjän sisällissodassa.
Ilmoita asiaton viesti
Beevorin tyyli on kyllä erittäin mukaansatempaavaa; en ole lukenut tuota Arnhem-kirjaa, mutta täytyy laittaa muistiin. Matti Hytölän alempana mainitsema Berliini 1945 kannattaa ehdottomasti lukea.
Beevoria nuoremmista historioitsijoista olen viime vuosina alkanut fanittaa (en kai käyttänyt tätä sanaa?) ukrainalaista(ustaista) Serhii Plokhya, jonka aiheina ovat lähinnä NL/Venäjä, Itä-Eurooppa, kylmä sota ja Ukraina. Ainoa (?) suomennettu kirja käsittelee Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuutta (aivan mahtava teos), mutta hänellä on useita kirjoja mm. Neuvostoliiton loppuvaiheista (esim. The Last Empire, Lost Kingdom jne.) ja Ukrainan historiasta (esim. The Gates of Europe). Luen juuri uusinta kirjaa Kuuban ohjuskriisistä (Nuclear Folly), joka on Beevorin tyyliin välillä ehkä piinallisenkin yksityiskohtainen, mutta sen vuoksi erittäin uskottava ja mielenkiintoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, tämä Antony on erinomainen kertoja. Välillä voit kartan kera tutkiskella rintama-aluetta ja sen jälkeen sukeltaa yksittäisen rintamamiehen ruohonjuuritasolle säilyneiden kirjeiden yms. avulla.
Näistä herran tuotoksista ainoastaan Olga Tšehovan arvoitus on lukematta.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen tuota arvoituksellisen näyttelijättären kohtalosta kertovaa kirjaa! Olgan täti oli Anton Tsehovin puoliso Olga Knipper. Ura Berliinissä, kytkennät diktaattorien turvallisuuselimiin, ”pääsy” Hitlerin vieruskaveriksi.. Enpä usko että petyt.
Ilmoita asiaton viesti
Älä sano, mr. Beevor voi esikuntineen ja tekstityöläisineen tuottaa vielä vaikka montakin kirjaa: hänellähän on Michelangelon ja Dumasin malli päällä, jota myös Teemu Keskisarja soveltaa nykypäivässä: lahjakkaita ja innokkaita kaivajia, lapioijia, perustekstin tuottajia ja runkomiehiä. Mestari antaa osviitat, painopisteet, osan rajauksista (osan muodostaa materiaali itse, miksi hyvää tekstiä puikkaisi laidan yli).
Tapasin Anthony Beevorin kirjamessuilla viime syksynä Helsingissä, ei tietysti enää ihan samaa testosteronia, riehaa ja sileää pintaa kuin joskus, mutta hyvässä vedossa oli. Puhui pirun hyvin, selkeästi, keskitetysti ja kiinnosatavasti. Sitäpaitsi minulla on hyvä mittari itsessäni; jos ymmärrän puhujan englantia sen täytyy olla hyvää.
PS.
Emmehän tiedä montako teosta on nyt työnalla, ja josko muutama jo valmiina kustantajan hyllyssä odottamassa soveliasta hetkeä, onha lukijakunnankin säkissä pohja, joten ajoitus tärkeä, jotta ”tapaus” tuntuu. Hän ei todellakaan ole mikään romaani vuoteen -mies.
Ilmoita asiaton viesti
Miten se brittilaivasto on mahtanut päästä Kaspianmerelle, vai onko sinne perustettu ihan uusi brittilaivasto?
Ilmoita asiaton viesti
Britannia tuki valkoista armeijaa kalustolla, mm. nykyaikaisilla pommikoneilla ja panssarivaunuilla. Jos vielä jäi jotakin askarruttamaan, niin äkkiä kirjastoon jonoon. Oma varausnumeroni taisi alkaa kolmosella, joten jouduin urakoimaan ja ette usko, mutta se otti voimille. Ihan kuin olisi karhun kanssa paininut.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitään mainintaa brittilaivaston pääsystä Kaspianmerelle.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siellä tietenkään mitään brittilaivastoa ollut vaan brittiläinen kenraali valkoisen laivaston kyydissä. Venäjän kolmiraitainen lippu oli käännetty väärinpäin, jolloin siitä tuli Serbian lippu.
Ilmoita asiaton viesti
Jännää tässä on somepeliteoreettisessa mielessä eri kuppikuntien eli sisällissotaosapuolten värivastaavuus vuosien 1917-22 sisällisotaan verraten. kuka on nyt kuka ja minkä värinen?
Tuolloin tappelevia ameijoita oli ainakin punaiset, valkoiset, mustat ja muistaakseni vihreät… Tsaristit, kommarit, anarkistit, sosiaalivallankumoukselliset… ja keitäs ne maaliskuun vallankumoukselliset demakraattisemmat olivat…
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ja silloin mukana Siperiassa seikkailivat saksalaisista ja unkarilaisista koostuvia bolshevikkiosastoja ja kokonainen tsekkiarmeija (n.70 000 miestä) sekä osastoja liki kaikista lähiseudun maista, puolin ja toisin. Japanilaiset toivat kekkereihin liki 150 000 miestä lähinnä Vladivostokin seuduille. Italialaisia ja romanialaisiakin joukko-osastoja vilahtelee ohimennen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ja myös suomalaiset punaiset panivat lusikkansa soppaan, unohtamatta valkosuomalaisia maahantunkeutuneita bandiitteja..
Ilmoita asiaton viesti
Beevorin kirja Berlin 1945 on myös kylmäävää luettavaa. Raiskaukset, kidutukset ja siviilien silmitön tappaminen olivat silloinkin Venäjän sodankäyntitaidon ytimessä. On meitä naapurilla siunattu!
Ilmoita asiaton viesti
Eikös jenkit suunnitelleet siirtävänsä suomalaiset Alaskaan? Ehkä olisi kannattanut. Ai mutta sama naapuri sielläkin. Toki pätkä merta välisä.
Ilmoita asiaton viesti
Focus should be on why Red Green Socialists after 1991 and 2008 funded Putin and his war machine
Ilmoita asiaton viesti
Asun tämän suuren ja mahtavan naapurissa no vähän toisellapuolen tätä ”valtiota” eli Kazakhstanin Almatyssa perheeni kanssa pysyvästi.Täällä on naapurin kanssa saman tyyppiset ongelmat. Voisi kirjoittaa kirjan ko tilanteesta mutta ei tässä yht. Sen enempää !
A
Ilmoita asiaton viesti