Ulvova siuntiolainen – 70v
Siuntion salaisessa erämaamökissään Kuusilaaksossa on kirjoitettu uutterasti kirjallisia teoksia, joilla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen kirjallisuuteen. Kuusilaaksossa on kirjoitettu teoksia, joilla on vaikutettu myös maailman kirjallisuuteen.
Kuusilaakson hämyssä on polkuja pitkin astellut mies, joka jokaisen siuntiolaisen metsämiehen tapaan tervehtii vastaan tulleita metsänasukkeja, olipa nämä matelevia, ryömiviä, lentäviä tai neljällä jalalla eteneviä.
1800 luvun loppupuoliskolla Siuntion metsissä asteli Aleksis Kivi ja samalla ammensi näistä poikkeuksellisen inspiroivista sammaleen tuoksuisista kuusikoista itseensä luovuuttaa, jolla luotiin Seitsemän veljestä.
Viimeisten vuosikymmenten suuri suomalainen kirjailija Arto Paasilinna on Siuntion metsistä ammentanut huumorintäyteisiin teoksiinsa inpiraationsa. Siuntiossa hän on erämaamökissään viljellyt viinirypäleitä, luonnut merkittäviä teoksiaan ja tehnyt suomalaista kirjallisuutta tutuksi ympäri maailmaa.
Tänään Arto Paasilinna viettää 70-vuotispäiväänsä. Onnea Arto!
Lienee selvääkin selvempää, että siuntiolaisissa metsissä on jotain taianomaista, jotain joka saattaa tehdä pysyvän vaikutuksen mielen onkaloihin, lisätä luovaa hulluutta ja herättää sisäisen nerouden.
Arto Paasilinnan vuosipäivän kunniaksi lähden koirani kanssa kävelemään sateiseen siuntiolaiseen metsään, poikkean mäyränkolon kautta metsäkauriiden lepopaikalle. Nuuhkaisen mättähien tuoksua, kevään siristelevää raikkautta, kuuntelen etelänmailta saapuneiden lintujen iloista laulua, joka siuntiolaisessa metsässä kuulostaa hitusen kauniimmalta, kuin muualla ja jos tänään poikkeat Siuntiossa saatat kuulla ulvontaa metsien perukoilta… se saatan olla minä, se saattaa olla Arto, joka on saapunut mökilleen rentoutumaan tai se saattaa olla kuka tahansa, joka on päättänyt mennä siuntiolaiseen metsään inspiroitumaan.
Onnea Arto ja kiitos niistä merkkiteoksista jotka meille olet luonnut.
Pöh, vapaavuoron puolelle piti tämä kirjoiuts pistää, mutta lipsasti tällä puheenvuoron puolelle…olkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Onnea Artolle!
Mutta kyllä sen verran pitää asioita korjata, että Petsamon kautta Tervolan Varejoelle kulki heidän perheensä tie.
Sen miljoona kertaa on tullut Varejoen tienhaaran ohitse kuljettua pitkin 4-tietä, että periksi en anna, eikä varejoellakaan tykätä 🙂
Ja kun vielä siellä Tervolassa on sukujuuriakin, niin siksikään en periksi anna. Itsepäisiä pohjoisen ihmiset olemme.
Ota Krisu huumorilla tämä.
Ilmoita asiaton viesti
no, annetaan pikkuisen kunniaa Petsamolle ja Tervolallekkin… suurin inspiraation lähdehän löytyy kuitenkin Siuntion metsistä 😉
Ilmoita asiaton viesti
Se on kyllä totta!
Kyllä tästä kylästä saisi vaikka kuinka monta vääräännaurattavaa stooria aikaiseksi.
Vakavasti puhuttuna, siinä on kokonainen sisarusparvi, joka on harvinaisuus Suomen maassa. Intelligenttejä, jotka nousivat köyhyyden ja kovien olojen keskeltä. Jos puhutaan siitä vasemmiston ja sosiaalidemokratian aatelista, niin sieltä löytyy sellaista, vaikka en tiedä ajatteleeko Arto taiteilijana sillä tavalla asiaa.
Erno taisi toimittaja aikoinansa olla Oulussa, jossa ajautui ristiriitaan paikallisen ummehtuneen, umpimielisen ja sisäpiiriläisen konservatiivisakin kanssa. Ei ole muuten ensimmäinen luovan työn tekijä, jolle kävi näin aikoinaan Oulussa. Yksi oli kirjailija Anu Kaipainen, jolle ei tainnut jäädä kaikkein kauneimmat muistot herkkähipiäisistä hienohelemoista.
Ilmoita asiaton viesti