Mies – ole enemmän mies – ja nainen!

Tutkija Ilana Aalto väittää, että ”miehen malli” on haitallinen ajatus ja että olisi parempi puhua pelkästään ihmisen mallista. Henry Laasanen puolestaan väittää, että miehen malli on pojille välttämättömän tärkeä, koska naisellisia käyttäytymispiirteitä omaksuneita poikia kohtaa tyly kohtalo. Tämä kirjoitus esittelee Aallon ja Laasasen ajatusmalleja paremman teorian maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä sekä johtaa teoriasta neuvoja ja ohjeita sinkkuja varten.

Andrdogyynisen  vetovoiman teoria

Sandra Bemin androgyniateoria kannustaa kaikkia miehiä ja naisia oppimaan sekä feminiinisiä että maskuliinisia henkisiä taitoja ja ominaisuuksia, vaikka miehet ja naiset ulkonäöltään olisivatkin varsin erilaisia. Samoilla linjoilla on myös tässä artikkelissa esittelemäni  ”androgyynisen vetoivoiman teoria”, jonka mukaan kaikkein vetovoimaisimpia ovat ne naiselliset naiset, jotka naisellisuudestaan huolimatta

• kykenevät tekemään jämäköitä päätöksiä ja ottamaan rationaalisia riskejä
• pystyvät keskittymään yksittäisen ison ongelman ratkaisemiseen karistaen kaiken muun mielestään kunnes ongelma on ratkaistu
• pystyvät olemaan vatvomatta liikaa työpaikan ja ystäväpiirin ihmissuhdeongelmia
• ymmärtävät miehiä sekä perinteisiä miesten harrastuksia, oppiaineita ja puheenaiheita

Miesihanteeksi androgyynisen vetovoiman teoria nostaa ne miehekkäät miehet, jotka miehekkyydestään huolimatta

• ovat hyviä ruuanlaittajia, lastenhoitajia ja hoivan antajia
• joilla on paljon sosiaalisia taitoja ja tunneälyä
• kykenevät ratkomaan konflikteja ilman väkivaltaa ja väkivallalla uhkailua.
• eivät ole liian kilpailullisia ja autoritaarisia vaan kykenevät myös tukemaan, auttamaan ja kannustamaan muita
• ymmärtävät naisia sekä perinteisiä naisten harrastuksia, oppiaineita ja puheenaiheita

Androgyynisen vetovoimateorian taustalla on tutkimukset, joiden mukaan ulkonäöllinen erilaisuus kiehtoo miehiä ja naisia, mutta henkinen samanlaisuus taas syventää kiintymystä ja ennustaa vahvaa, pitkää parisuhdetta.

Neuvoja sinkuille

Laasasen markkina-arvoteoria vihjaa siihen, että miesten ei missään tapauksessa kannata omaksua mitään naisellista tai edes sellaista, jota joskus parikymmentä vuotta sitten on pidetty jollain tavoin naisellisena, koska naisellisten asioiden omaksuminen vähentää miehen ”markkina-arvoa”. Androgyynisen vetovoimateorian mukaan miesten päinvastoin kannattaa opetella paljon naisellisia hyveitä eli positiivisiksi katsottuja ominaisuuksia, harrastuksia, puheenaiheita, opintoja, taitoja ja ammattitaitoja.

Sinkkumiesten kannattaisi siis jo hyvin nuorina varmistaa, että he tuntevat naisten arvostamia tieteen ja taiteenaloja, kuten kuvataide, musiikki, kirjallisuus, teatteri, arkkitehtuuri, design, (taide-) ja elokuvat. Myös vieraisiin maihin, kieliin, ruokakulttuuriin, ruuanlaittoon, psykologiaan ja ihmissuhteisiin liittyvät aiheet ja harrastukset lasketaan naisten keskuudessa
miehille plussaksi. Harrastusten lisäksi miesten kannattaa myös harjoitella seuraavat ”naiselliset” taidot, joista on hyötyä niin työelämässä kuin myös parisuhdemarkkinoilla: 

• Coaching (vastapainona besser-wisseröinille ja neuvojen tyrkyttämiselle)
• Ihmisten tunnesensitiivinen ”syväjohtaminen”.

Edellä mainittujen ”naisellisten” taitojen, harrastusten ja kiinnostuksen aiheiden omaksuminen auttaa miehiä kolmella tavalla:

1. Miehen kiinnostavuus kasvaa naisten silmissä, koska mies vaikuttaa harvinaislaatuiselta helmeltä miesten joukossa.
2. Mies joutuu näiden harrastusten piirissä tilanteisiin, joissa hän tutustuu moniin naisiin.
3. Mies kykenee ”naistapaisen” tietämyksensä ja harrastustensa ansiosta helposti aloittamaan keskustelun naisten kanssa.

Vastaavasti sinkkunaisten kannattaisi jo nuorina varmistaa, että he tuntevat laajalti naisten arvostamia puheenaiheita ja harrastuksia, kuten eräretkeily, kalastus, metsästys, autot, työkalut, remontointi ja että he ovat riittävän hyviä ”kovissa” tieteenaloissa kuten matematiikka, fysiikka ja taloustiede sekä kykenevät puhumaan miehille tyypillisistä puheenaiheista, kuten vaikkapa politiikka ja urheilu. Näiden harrastusten ja aiheiden pariin heittäytyminen auttaa naisia kolmella tavalla

1. Naisen kiinnostavuus kasvaa miesten silmissä, koska nainen vaikuttaa harvinaislaatuiselta helmeltä muihin naisiin verrattuna.
2. Nainen joutuu näiden harrastusten piirissä tilanteisiin, joissa hän tutustuu moniin miehiin.
3. Nainen kykenee ”miestapaisen” tietämyksensä ja harrastustensa ansiosta helposti aloittamaan keskustelun myös ujompien miesten kanssa.

Lisäksi naisten kannattaa opetella seuraavat ”maskuliiniset” taidot, joista on hyötyä niin työelämässä kuin parisuhdemarkkinoilla:

• Itsevarma esiintymistaito sekä väittelytaito (vaatimattoman nynnyilyn sijaan) 
• Riskinottokyky sekä kyky tehdä nopeita päätöksiä
• Kyky lähteä nopeasti liikkeelle paikasta A paikkaan B (aikataulujen mukaan) sekä
• kyky sietää eräelämään liittyvää fyysistä epämukavuutta

Vastaväitteitä

Yksi mahdollinen vastaväite on se, että monet naiset haluavat äijämäisesti käyttäytyvän miehen itselleen. Tähän voi vain vastata, että käytökseen on mahdollista sisällyttää paljon maskuliinisia hyveitä ja feminiinisiä hyveitä ilman, että lopputulos olisi naisten mielestä jotenkin liian naisellinen. Esimerkiksi Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan naiset arvostavat enemmän kokkaustaitoisia miehiä kuin miehiä, joilla on komea urheiluauto.

Vastaväitteenä voi olla myös se, että useimmat naiset kuitenkin viime kädessä haluavat fyysisesti äijämäisen miehen, joka myös käyttäytyy ”miehekkään dominoivasti”. Ehkä jotkut masokismiin taipuvaiset naiset ovat tuollaisia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että naiset haluavat parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka on itsevarma, mutta josta silti puuttuvat dominoivaan narsistiin liittyvät itserakkaat piirteet. On myös havaittu, että naiset arvostavat aivan erityisen paljon sellaisia miehekkäitä miehiä, jotka tulevat hyvin toimeen lasten kanssa ja jotka viihtyvät lasten kanssa. Lisäksi on jopa tutkimuksia, joiden mukaan naiset pitävät enemmän Photoshopilla femininisöidyistä miehistä kuin luonnollisista mieskasvoista. Äijämäisyys ei siis tehoa kaikkiin naisiin edes ulkonäön tasolla.

Kolmannen vastaväitteen mukaan edellä listatut ”naiselliset” hyveet ja ”maskuliiniset” hyveet eivät itse asiassa lainkaan ole naisellisia ja maskuliinisia hyveitä vaan yleisiä inhimillisiä hyveitä. Tämä tulkinta mielestäni latistaa todellisuutta väittämällä, että tietyt positiiviset hyveet eivät olisi sukupuolittuneesti värittyneitä tiettynä aikakautena. Esimerkiksi kokkaustaito ja lastenhoitotaito olivat 1950-luvulla selvästi feminiinisiä hyveitä. Vielä 2000-luvun alussakin niitä voidaan kutsua lainausmerkeissä ”feminiinisiksi” hyveiksi, koska niillä on historiallinen naisellisen hyveen leima. Ehkä parinkymmenen vuoden kuluttua kokkaamista ja lasten hoitoa ei ole syytä kutsua naisellisiksi hyveiksi enää edes lainausmerkeissä. Tämä on vain hyvä asia, mutta niin kauan kuin elämme historian painolastin alla, on hyvä korostaa miehille, että on olemassa ”naisellisia hyveitä”, joiden oppimisesta olisi suurta hyötyä miehille. Vastaavasti on tietysti myös ”maskuliinisia hyveitä”, joiden oppimisesta olisi hyötyä naisille.

Esimerkkinä tästä naisellisuuden ja maskuliinisuuden muutoksesta on se, että 1930-luvulla pidettiin naisellisina sellaisia jääkiekkoilijoita, jotka käyttivät kypärää. Nykyisin ei. Vastaavasti
1600-luvun alussa haarukkaa käyttäviä miehiä pidettiin hintahtavina neiteinä, koska ”tosimiehet” söivät pelkällä veitsellä ja lusikalla. Maskuliinisuus ja feminiinisyys siis muuttuvat jatkuvasti, mutta silti kunakin aikakautena on olemassa melko vahvoja käsityksiä siitä, mitkä harrastukset, oppiaineet, työt ja käyttäytymispiirteet ovat maskuliinista tai feminiinisiä. Androgyynisen vetovoiman teoriaa soveltamalla on mahdollista edistää miesten ja naisten välisten kestävien parisuhteiden muodostumista. Lisäksi teoria saattaa nopeuttaa feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta koskevien käsitysten muuttumista parempaan sekä yksilöitä vähemmän lokeroivaan ja painostavaan suuntaan.