Kännykkäsovellus ja testaus eivät riitä Suomen COVID-19 exit-strategiaksi

Kansainväliset tutkijaryhmät suosittavat, että COVID-19-kriisin torjunnassa tai exit-strategiassa ei tukeuduttaisi koskaan vain yhteen toimenpidesuositukseen, kuten vaikkapa tehokkaaseen testaamiseen ja altistuneiden jäljittämiseen kännykkäsovelluksella. Altistuneiden jäljittämisen lisäksi tarvitaan epidemian torjuntaan mm. kansallista kasvomaskisuositusta sekä sosiaalisen etäisyyden pitämistä tavalla, joka ei rasita taloutta liikaa. Tämän artikkelin tarkoituksena on esittää kymmenen toimenpidesuositusta COVID-19 exit-strategiaksi siten, että kukin suositus tuottaa melko todennäköisesti hyötyjä ja lähes varmasti vain kohtalaisen vähän haittoja tai kustannuksia. Kustannusten ja hyötyjen vertaileminen on tärkeää, koska jokainen rajoituksia ylläpitävä viikko maksaa Suomelle Keskuskauppakamarin mukaan 1.2 miljardia euroa. Lisäksi artikkelissa painottuu se, että exit-strategian laatijoiden tulisi etsiä tietoa alkuperäisistä tieteellisistä lähteistä, koska tieteellisellä tiedolla on taipumus degeneroitua tiedon kulkiessa useista paineen alla työskentelevistä kansainvälisistä ja suomalaisista organisaatioista muodostuvan verkoston lävitse.

HTT Pasi Malmi

Tarvitaan lisätoimenpiteitä kännykkäsovelluksen sekä altistuneiden jäljittämisen tueksi

Kiinalainen tutkijaryhmä on kuvannut laskentamallin, jolla voidaan arvioida COVID-19-epidemian torjuntakeinojen yhteisvaikutuksia lääketieteellisestä ja epidemologisesta näkökulmasta. Tutkijaryhmän artikkelin mukaan erityisen tehokas yhdistelmä muodostuu siitä, jos vähintään 70% kansalaisista käyttää kasvomaskeja ja 60% viruksen kantajille altistuneista jäljitetään.

Tätä tulosta voidaan soveltaa myös laajemminkin eli ei ole järkevää toteuttaa vain yhtä epidemian torjuntakeinoa (esimerkiksi jäljitystä) vaan sen tueksi kannattaa ottaa kaikki muutkin keinot, joista on melko varmasti hyötyjä ilman, että niistä olisi merkittäviä haittoja. Tähän samaan päätökseen on päätynyt myös toinen kansainvälinen tutkimusryhmä, jonka mukaan.

”Combining low efficacy masks with improved levels of the other anti-COVID-19 intervention strategies can lead to the elimination of the pandemic. This study emphasizes the important role social-distancing plays in curtailing the burden of COVID-19.”… ”Using face-masks in public (including the low efficacy cloth masks) is very useful in minimizing community transmission and burden of COVID-19, provided their coverage level is high.”

Yleisin kansainvälinen suositus tiedeyhteisössä näyttäisi siis olevan se, että COVID-19-kriisin hoitamiseen käytetään yhtaikaisesti kaikkia mahdollisia keinoja, joilla epidemia saadaan pidettyä kurissa ja joiden hyödyt ylittävät niistä mahdollisesti aiheutuvat haitat.

Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä on esitetty seuraavassa kuvassa vihreällä värillä (erittäin suositeltavat toimenpiteet) sekä keltaisella (melko lupaavat toimenpiteet). Punaisia ei missään tapauksessa suositella:

Erityisen suositeltavat toimenpiteet

Testaus ja altistuneiden jäljittäminen: Tämä on erittäin tärkeä toimintalinja, mikäli halutaan joko nujertaa epidemia kokonaan tai vaihtoehtoisesti madaltaa epidemiaa siten, että markkinoille ehditään saada yhä parempia ja parempia hoitoja ja rokotuksia. Ulkomaisten tutkijaryhmien mukaan tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Yhä useampi maa edellyttää myös muita toimenpiteitä.

Kasvomaskien käyttö: Hengityssuojaimet suojaisivat kansalaisia tehokkaasti tartunnalta, minkä lisäksi ne myös ehkäisivät viruksen kantajia levittämästä virusta. Koska hengityssuojaimia ei riitä muille kuin lääkäreille ja sairaanhoitajille, tulisi kankaasta tehtyjen kasvomaskien käyttösuositukset perustaa tutkittuun tieteelliseen tietoon. Euroopan tautitorjuntakeskus ECDC:n raportin mukaan kasvomaskeista on tehty 27 tutkimusta, joiden mukaan kangasmaskit suodattavat 2 % – 38% viruksista. WHO:n tuottaman puolueettoman, COVID-19-kriisiä edeltäneen raportin mukaan kangasmaskien hyödyt ovat samantasoiset kuin huolellisella käsien pesemisellä. ECDC:n luettelemien 27 tutkimuksen joukossa oli vain yksi tutkimus, joka löysi kasvomaskien käytöstä haittoja. Kyseinen tutkimus päätyi suosittelemaan, ettei kangasmaskeja käytettäisi ammattikäytössä sairaaloissa. Vaikka ECDC tulkitsikin aluksi virheellisesti, että kyseisen tutkimuksen haittoja koskeva suositus olisi koskenut kaikkia maskinkäyttötilanteita, on ECDC korjannut suositustaan 2020-04-11 siihen muotoon, että kansalaisten olisi syytä harkita maskien käyttöä julkisilla paikoilla, erityisesti ahtaissa tiloissa liikkuessaan. Myös THL:n pääjohtaja kannattaa tätä ajatusta, minkä lisäksi tukea tulee myös HUS:ilta.

Maskien suodatusominaisuuksia on mahdollista parantaa käyttämällä hyväksi USA:n tautitorjuntakeskuksen laatimia kangasmaskin valmistusohjeita.

Kokonaisarvio hengityssuojainten ja kangasmaskien osalta on se, että niiden laajamittainen valmistus Suomessa voisi työllistää satoja ihmisiä, minkä lisäksi maskit olisivat yksi tärkeä osatekijä epidemian kontrolloimisessa – yhtä tärkeä osatekijä kuin käsien peseminen. Jotta nämä hyötyvaikutukset saavutettaisiin, maskien käyttö tulisi säätää pakolliseksi julkisessa liikenteessä, kaupoissa sekä ostoskeskuksissa.

Kansalaispalkka: Mikäli tuemme suoraan yrityksiä, osa tuesta valuu Suomen ulkopuolelle. Jos sen sijaan tukisimme kansalaisia kansalaispalkan avulla, tuki kohdistuisi aina suoraan kansalaisille. Tämä myös mahdollistaisi kansalaisten toimimisen pienipalkkaisissa töissä, joille on nyt kova kysyntä. Kansalaispalkka tarjoaisi monelle suomalaiselle marjojen poimijalle, lehden jakajalle tai alustayrittäjälle turvaa ja rahoitusta pieneksi jäävän peruspalkan lisäksi. Samalla yritykset saisivat kipeästi tarvitsemaansa työvoimaa. Mikäli kansalaispalkan positiivisia työllisyysvaikutuksia haluttaisiin kokeilla laajasti, oikea ajankohta olisi juuri nyt!

Automaattinen starttiraha: Jos kansalaispalkka katsotaan liian kalliiksi ratkaisuksi, voidaan myös muuttaa nykyisen starttirahan myöntämisperusteita väliaikaisesti siten, että starttiraha annettaisiin automaattisesti jokaiselle hakijalle ja se olisi kestoltaan 12 kuukautta nykyisten 6 kuukauden sijasta. Tämä antaisi joustavan ja nopean mahdollisuuden uuden yritystoiminnan perustamiselle COVID-19 epidemian aikana.

Tupakkaveron ja alkoholiveron nosto:  Tutkimusten mukaan tupakointi lisää COVID-19-potilaiden riskiä joutua tehohoitoon, mutta nikotiini pienentää riskiä. Alkoholin käyttö puolestaan vähentää vastustuskykyä sekä lisää keuhkokuumeen ja ARDS-syndrooman riskiä. Toisin sanoen, sekä alkoholiveron että tupakkaveron nostamisesta olisi hyötyä COVID-19-taudin torjunnassa, kuitenkin siten, että nikotiinipurukumien verotusta voisi jopa laskea. Lisäksi verojen nostaminen ei lisäisi lainkaan alkoholin tuontia Baltian maista tai Venäjältä, koska rajat ovat kiinni. Tämä tarkoittaisi merkittävää lisätuloa valtiolle.

D-vitamiinia koskevat suositukset: Terveyskirjasto Duodecimin mukaan D-vitamiini parantaa elimistön puolustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan. Duodecimin mukaan suositusannos aikuisille on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ja ikäihmisille 20 mikrogrammaa. Granadan yliopiston tutkijat  suosittelevat huomattavasti tätä suurempiakin annoksia sekä uskovat lisäksi, että D-vitamiinin normaalia suuremmista annoksista on hyötyä vielä COVID-19-oireiden alkamisen jälkeenkin. Kun hyötyjä verrataan haittoihin, on huomattava, että  Duodecimin mukaan 125 mikrogrammaa päivässä on vielä turvallinen annos.

Irlannin ravitsemusinstituutti sekä Irish Society for Parenteral and Enteral Nutrition suosittelevat  Dublinin yliopiston tutkimuksen perusteella, että irlantilaisten tulisi nauttia D-vitamiinia 20-50 mikrogrammaa vuorokaudessa.  Vaikka D-vitamiinin tarve on kesällä vähäisempää runsaan auringonvalon vuoksi, on huomattava, että exit-strategian tulee kattaa myös ensi syksy ja talvi, koska COVID-19-rokotteiden markkinoille tulo kestää todennäköisesti vähintään huhtikuulle 2021. D-vitamiinisuositusten välitön nostaminen Suomessa auttaisi siis torjumaan erityisesti COVID-19-epidemian jatkovaihetta syksyllä 2020 sekä talvella 2021.

Yleisötapahtumat vain verkossa: Meillä on jo riittävästi näyttöä suurten yleisötapahtumien vaaroista. Jalkapallo-ottelulla näyttää olleen merkittävä osuus Italian COVID-19-epidemian räjähdysmäisessä käynnistymisessä. Naistenpäivän konsertti puolestaan käynnisti Suomessa vähintään 7 uutta tartuntaketjua. Mikäli suuria yleisötapahtumia halutaan järjestää, ne tulisi toteuttaa joko drive-in näytöksinä taikka tietoverkossa, erilaisten uusien sosiaalista toimintaa edistävien sovellusten avulla. Esimerkkinä vaikkapa Fortnite sekä erilaiset interaktiiviset konsertit ja yhteislaulutapahtumat. Tämänkaltaisten uusien sosiaalisten sovellusten avulla on mahdollista luoda taiteen ja median alalle uusia työpaikkoja sekä saada aikaan myös pysyviä, rakenteellisia muutoksia ihmisten käyttäytymiseen.

Lupaavalta vaikuttavat toimenpide-ehdotukset

Alkoholin maahantuontikielto: Poikkeustilan nojalla saattaisi olla mahdollista kieltää alkoholijuomien maahantuonti. Vaikka tämä olisi normaalioloissa EU:n sääntöjen vastaista protektionismia, kieltoa voitaisiin perustella sillä, että 1) rajat on muutenkin suljettu ja vain välttämättömien tuotteiden maahantuonti on sallittua, 2) alkoholi lisää COVID-19-kuolleisuutta. Myyntikiellon avulla olisi mahdollista työllistää satoja suomalaisia panimoihin, tislaamoihin sekä tilaviinien tuotantoon.

Vuokrien jäädytys: Valmiuslaki mahdollistanee ratkaisun, jossa vuokralaisten häätäminen vuokrarästien sekä vuokrarästeihin perustuvat konkurssihakemukset kielletään. Tämä suojaa yrityksiä konkursseilta ja mahdollistaa sen, että yritykset ensisijaisesti vain lomauttavat, eivät niinkään irtisano.

Koulujen rajoitettu avaaminen: 1900-luvun alun tuhoisasta influessastaepidemiasta aiheutunut kuolleisuus oli pienintä niissä USA:n osavaltioissa, joissa koulut suljettiin jo ennen vakavaa epidemiaa ja koulujen sulkeminen kesti pitkään. Tämä viittaa siihen, että koulujen avaaminen Suomessa jo nyt olisi iso riski. Mikäli tämä riski halutaan välttää, koulut tulisi pitää kiinni syyslukukauden alkuun asti. Tarvittaessa alakoulut voitaisiin kuitenkin avata siten, että lastensuojelun asiakkailla, yksinhuoltajien lapsilla sekä sairaanhoitajien ja lääkärien lapsilla on oikeus käydä alakoulua heti 1.5.2020 alkaen. Näillä toimenpiteillä pudotettaisiin koulujen osittaisen kiinni pitämisen haitat hyvin pieniksi. Mikäli koulut pidetään pääsääntöisesti kiinni elokuuhun asti, COVID-19-epidemia pysyy paremmin kurissa ja Suomi saa lisäaikaa taudin lääkehoitojen ja rokotteiden tutkimista ja testaamista varten.

Ravintoloiden rajoitettu avaaminen: Ravintoloiden avaaminen on mahdollista toteuttaa välittömästi siten, että riskit minimoidaan. Määräykseksi voidaan asettaa Ruotsin mallin mukaisesti se, että vain ruuan myynti ravintolasta ulos sekä pöytiintarjoilu on sallittua, minkä lisäksi pöytien välimatkan on oltava yli 2 metriä. Lisäksi yli 6 hengen pöydät voidaan kieltää. Tämä helpottaisi tehokkaasti ruokaravintoloiden toimintaa, mutta pitäisi edelleen baarit ja yökerhot suljettuina. Samalla pöytiintarjoilupakko saattaisi jopa luoda uusia työpaikkoja tarjoilijoille.

THL:n ja Työterveyslaitoksen jarrutusvoiman vähentäminen: Suomessa on paljon terveydenhuoltoalaa tukevia innovatiivisia pk-yrityksiä, joilla on tuotteita, jotka voisivat edistää exit-strategiaa. THL ja Työterveyslaitos kuitenkin jarruttavat näiden yritysten keksintöjen markkinoille pääsemistä.

Esimerkkinä voidaan mainita Cleamix Oy, joka on kehittänyt puolustusvoimien, VTT:n ja Vaisalan kanssa yhteistyössä kannettavan, vetyperoksidiin perustuvan dekontaminointilaitteiston. Laitteisto soveltuu myös SARS-COV-2-viruksen torjuntaan ja sillä olisi välittömät markkinat kaikissa maailman maissa. Testit Mikkelin keskussairaalassa heinäkuussa 2019 osoittivat että Cleamix-menetelmä on erittäin lupaava ja mahdollisesti jopa parempi muut Suomessa käytössä olevat menetelmät. THL ja Työterveyslaitos eivät kuitenkaan millään tavoin noteeraa tehtyjä testejä eivätkä vastaa yrityksen yhteydenottopyyntöihin, mikä hidastaa laitteiston käyttöönottoa soteyhtymissä.

Mikäli uusien terveydenhuoltoalaan liittyvien keksintöjen käyttöönoton valvonta siirrettäisiin väliaikaisesti uuteen työ- ja elinkeinoministeriön johtamaan työryhmään, jossa THL ja Työterveyslaitos voisivat olla mukana, nämä keksinnöt saataisiin nykyistä nopeammin kattavien ja tieteellisesti pätevien testien piiriin ja sen jälkeen nopeasti julkisorganisaatioiden käyttöön. Tämä synnyttäisi todennäköisesti runsaasti uusia työpaikkoja ja vientituloja, minkä lisäksi myös COVID-19-torjunta saattaisi tehostua.

Jatkotoimet

Ennen esittämieni toimenpidesuositusten hyväksymistä tai hylkäämistä sekä suositukset että niihin liittyvät alkuperäiset tieteelliset lähteet olisi tutkittava Suomen parhaiden asiantuntijoiden toimesta. Tähän soveltuu parhaiten 8.4.2020 perustettu Tiedepaneeli, mutta mielipidettä kannattaa kysyä myös THL:n pääjohtaja tohtori Markku Tervahaudalta tai HUS:n johtavilta asiantuntijoilta, jotka tarkastelevat asioita teho-osaston näkökulmasta – eivät pelkästään laumasuojan edistämisen näkökulmasta.

HTT Pasi Malmi
julkishallintotieteiden tohtori
LinkedIn / Twitter