Fimea ja Tukes tiedottavat huolimattomasti ja antavat epätieteellisen vaikutelman

Näyttää siltä, että Fimea ja Tukes ovat ryhtyneet soveltamaan samankaltaista virhepäätelmää kuin THL esittämällä väitteen, jonka mukaan Itse tehty maski ei suojaa koronatartunnalta. Jos ei ole tiedossa tieteellisen varmaa näyttöä siitä, että itse tehdyt maskit tarjoavat suojaa, tästä ei voi päätellä, että itse tehdyt maskit eivät tarjoaisi suojaa.

Itse tehtyjen maskien käytön hyödyistä on tehty tieteellisiä tutkimuksia, jotka osoittavat, että hyötyjä saattaa hyvinkin olla – joskaan ei yhtä paljon kuin kirurgisten maskien käytöstä tai korkeamman turvatason hengityssuojaimista. Jotkut tutkimukset lisäksi osoittavat, että maskit suojaavat myös maskin käyttäjää  eli eivät ainoastaan estä maskia käyttävää viruksen kantajaa levittämästä virusta muualle. On siis hieman epätieteellistä ja vastuutonta väittää omaan auktoriteettiasemaan perustuen, että itse tehdyt maskit eivät tarjoaisi maskin käyttäjälle (minkäänlaista) suojaa koronatartuntoja vastaan. Myös WHO on muuttanut kantaansa ja on nyt sitä mieltä, että hengityssuojaimia tulisi suositella kaikille kansalaisille. Jos tehdasvalmisteisia ei riitä kaikille, niin silloin itsetehdyt maskit ovat todennäköisesti parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi kaupassa asiointi ilman maskia.

Jos Fimea ja Tukes olisivat antaneet talvisodan aikana ohjeita suomalaisille sotilaille ”itse tehtyjen Molotovin cocktailien” käyttöön liittyen, ne olisivat todennäköisesti lausuneet, että ”Emme suosittele itse tehtyjen Molotovin cocktailien käyttöä, koska ne eivät suojaa panssarivaunuilta ja saattavat lisäksi olla käyttäjälleen vaarallisia”. Mikäli Fimea, Tukes ja THL haluavat säilyttää asemansa luotettavan tiedon jakajina, tulisi jokainen tiedote muodoilla hyvin tarkasti. Tässäkin tapauksessa virheellisen tiedon levittämiseltä olisi vältytty tiedottamalla, että

”Itse tehtyjen hengitysmaskien hyödyistä ei ole olemassa tieteellisesti päteviä todisteita ja väärin käytettyinä nämä maskit saattavat jopa lisätä käyttäjiensä tartuntariskiä”.

Jo sekin olisi riittänyt, jos hengityssuojaimia koskevaa väitettä olisi laimennettu muotoon:

”Itse tehdyt hengityssuojaimet eivät todennäköisesti tarjoa käyttäjälleen kunnollista suojaa koronatartuntaa vastaan”.

Pienilläkin yksityiskohdilla voi olla suuri vaikutus siihen, onko väite riittävän hyvin ja tieteellisesti perusteltavissa. Tässä tapauksessa Fimean ja Tukesin STT:n kautta esittämälle väitteelle ei ollut tieteellisesti päteviä perusteita. Lisäksi viranomaisten pitäisi olla tarkkana, ettei suositeltaisi ihmisten pitävän kauppareissun aikana 1-2 metrin välimatkaa muihin asiakkaisiin. Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että olisi huomattavasti turvallisempaa pitää vähintään 2 metrin välimatkaa, ei siis 1-2 metrin välimatkaa.

Johtopäätös: Viranomaisten tulisi joka kerta ennen tiedotteen lähettämistä STT:lle miettiä, menisivätkö tiedotteessa esitetyt väitteet läpi vaikkapa tohtorinväitöstilaisuudessa tai hyväksyttäisiinkö tiedote vertaisarvioituun tiedelehteen. Ilman tällaista tarkistusta viranomaiset riskeeraavat oman arvovaltansa kansalaisten silmissä ja ihmiset alkavat kokea yhä suurempaa tarvetta  vaihtoehtoistiedolle,  joka saattaa olla laadultaan vieläkin epätieteellisempää.