C-vitamiini ja D-vitamiini hyväksytty koronahoidoiksi USA:ssa ja Espanjassa

USA:n terveysviranomaiset, Kiina, Espanja sekä HUS ovat hyväksyneet C-vitamiinin vakiintuneeksi COVID-19-infektion hoitokeinoksi sairaaloissa. USA:n johtavat terveysviranomaiset myöntävät tutkimustietoon perustuen myös sen, että D-vitamiini saattaa ehkäistä SARS-COV-2-tartunnan kehittymistä vaaralliseksi COVID-19-taudiksi. Tämä johtuu siitä, että USA:ssa on siirrytty viime aikoina kannattamaan niin sanottua paradigmaa, jonka mukaan tärkeintä on pelastaa mahdollisimman paljon ihmishenkiä. Suomessa näyttää vallitsevan THL-paradigma, jonka keskeisenä pyrkimyksinä on taistella kaikkia sellaisia terveysväittämiä ja uusia hoitomuotoja vastaan, jotka eivät ole saaneet absoluuttisen varmaa vahvistusta lääketieteellisisten tutkimusten kautta. Tämän vuoksi suomalaiset julkishallinnon organisaatiot toisinaan jopa sensuroivat C- ja D-vitamiinin hyötyihin liittyvää tiedottamista, eikä vitamiineja ole virallisesti hyväksytty COVID-19-hoitokeinoiksi. Tässä ei kuitenkaan ole kyse mistään salaliitosta suomalaisten pään menoksi, vaan kyse on normaalista paradigmojen välisestä kamppailusta tiedeyhteisössä, julkishallinnossa sekä tiedotusvälineissä.

HTT Pasi Malmi
Julkishallintotieteiden tohtori


THL-paradigmalle vaihtoehtoinen lääketieteellinen paradigma on isorokkorokotteen kehittäjän mukaan nimetty Jenner-paradigma. Seuraava kuva tiivistää THL-paradigman ja Jenner-paradigman erot, keskeiset soveltajatahot sekä sen, millaisia suosituksia näitä paradigmoja soveltavat tahot antavat toisaalta lääkäreille ja toisaalta kuluttajille koronakriisin aikana.

THL-paradigma eli THL:n, Fimean ja Ruokaviraston näkökulma

Suomessa vallitsevan THL-paradigman mukaan mitään uusia lääkehoitoja tai vitamiinihoitoja ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin niiden tueksi löytyy täysin varmaa tieteellistä todistusaineistoa. Vitamiinien osalta tämän näkökulman vaikutusvaltaisin edustaja on ollut vuosikymmenien ajan lääkäri ja kansanedustaja Pekka Puska, joka on aktiivisesti levittänyt tiedotusvälineille näkemystään, jonka mukaan vitamiinit tulee saada normaalista ruokavaliosta ja kaikenlaisten lisävitamiinien ja ravintolisien nauttiminen on tarpeetonta tai jopa vaarallista. THL-paradigma näyttää tarttuneen vahvasti myös Ruokavirastoon, joka on käynnistänyt tohtori Tolosen mukaan kampanjan, jolla Ruokavirasto pyrkii kieltämään yrityksiä ja järjestöjä jakamasta tietoa vitamiinitutkimuksista kuluttajille ja ammattilaisille (lähde: Tohtori Tolonen).

C- ja D-vitamiinista on kuitenkin mahdollista saada luotettavaa viranomaistietoa Terveyskirjasto Duodecimin kautta. Duodecimin mukaan C- ja D-vitamiinista on huomattavan paljon hyötyä ihmisille, myös normaalioloissa. Siksi jokaisen aikuisen ihmisen tulisi varmistaa se, että hän saa C-vitamiinia vähintään 40 milligrammaa päivässä ja D-vitamiinia vähintään 10 mikrogrammaa. Vanhuksille suositeltava annos on kuitenkin 20 mikrogrammaa. Duodecimin mukaan  C-vitamiini todennäköisesti lyhentää flunssan kestoa minkä lisäksi joissakin tutkimuksissa C-vitamiinin on todettu lievittäneen flunssaan liittyviä hengitystieoireita.

Turvallisen annoksen ylärajana Duodecim pitää C-vitamiinin osalta 1000 milligrammaa vuorokaudessa ja D-vitamiinin osalta 100-125 mikrogrammaa vuorokaudessa. Edellä mainitulla ylärajalla oleva D-vitamiinin 100-125 mikrogramman annos on Duodecimin mukaan joissain tilanteissa tarpeellinen. (tältä osin ei kuitenkaan kerrota, mistä olosuhteista tällöin on kysymys). Liiallisesta C-vitamiinin käytöstä ei ole juuri muuta haittaa mahdollista vatsan löystymistä lukuun ottamatta, mutta liiallinen D-vitamiinin saanti voi aiheuttaa myrkytystilan.

Koska Duodecim kytkeytyy melko vahvasti Suomessa vallalla olevaan THL-paradigmaan, ei Duodecim anna mitään ohjeita kuluttajille eikä lääkäreille siitä, milloin suomalaisten pitäisi syödä suositusten verran ja milloin kymmenen kertaa enemmän (turvallisen käytön ylärajan verran).

Jenner-paradigman soveltaminen USA:ssa, Espanjassa ja Suomessa

Jenner-paradigma tarkoittaa ajatusrakennelmaa, jonka puitteissa lääkärit kykenevät ketterästi tekemään päätöksiä säästääkseen mahdollisimman paljon ihmishenkiä ja kykenevät päätöksenteossaan hyödyntämään myös epävarmaa tutkimustietoa. C- ja D-vitamiinin osalta tätä paradigmaa sovelletaan COVID-19-potilaiden sairaalahoitoon muun muassa USA:ssa, Espanjassa ja HUS:issa. C-vitamiinin osalta keskeisenä käyttömuotona on antaa tehohoitopotilaille noin 6000 milligrammaa C-vitamiinia vuorokaudessa suoraan suoneen, koska tämä lyhentää uusimpien tutkimusten mukaan tarvittavan  tehohoitojakson kestoa noin 25 %.

D-vitamiinin osalta suositukset ovat muuttuneet siten, että jopa WHO on ottanut varovaisen myönteisen kannan D-vitamiinin hyötyihin influenssavirusten torjunnassa. Lisäksi D-vitamiinin hyödyistä COVID-19 taudin estämisessä ja hoidossa on jo julkaistu lukuisia lukuisia tieteellisiä tutkimuksia.

USA:ssa

Nämä molemmat suositukset ja hoitomuodot on otettu käyttöön, vaikka niiden tueksi ei olekaan vielä saatu varmoja tieteellisiä tuloksia. USA:ssa paradigman muutokseen on saattanut osaltaan vaikuttaa presidentti Trump, joka on omissa lausunnoissaan esittänyt jopa liioiteltuja ja vaarallisia päätelmiä siitä, että kaikki uudet lupaavat hoitomuodot tulisi saada pikaisesti käyttöön. Olisi kuitenkin epäloogista ja epätieteellistä ajatella, että ”Koska Donald Trump kannattaa Jenner-paradigmaa, tämän paradigman on pakko olla huono”. Tämän päätelmän virheellisyys paljastuu siinä, jos Jenner-paradigman tilalle vaihdetaan oikeanpuoleinen liikenne. Ei ole loogista päätellä, että ”Koska Donald Trump kannattaa oikeanpuoleista liikennettä, oikeanpuoleisen liikenteen on pakko olla huono idea.”

Myös Espanjassa käytetään C- ja D-vitamiinia COVID-19-potilaiden hoitoon.

COVID-19-potilaiden lisäksi D-vitamiinia suositellaan myös koronakriisin aikana immuunipuolustuksen parantamiseksi. Uuden ohjeen mukaan jokaisen espanjalaisen tulisi ottaa päivittäin aurinkoa 10 – 20 minuuttia riittävän D-vitamiiniannoksen saamiseksi, koska auringonvalon vaikutuksesta iho valmistaa elimistössä D-vitamiinia.

Suomessa C- ja D-vitamiinin nykyistä suurempia annoksia suosittelevat käytettäviksi flunssan ehkäisemiseen ja hoitoon ilmeisesti vain yksittäiset lääkärit, kuten tohtori Tolonen sekä dosentti Harri Hemilä:

  • Tolosen mukaan D-vitamiinin suositukset pitäisi nostaa kymmenkertaisiksi, koska D-vitamiini vahvistaa niin merkittävällä tavalla ihmisten immuunipuolustusjärjestelmää viruksia vastaan.
  • Hemilän mukaan ihmisten kannattaisi nostaa C-vitamiinin saantinsa selvästi yli 1000 milligramman päivässä aina jopa 6000 milligrammaan vuorokaudessa heti flunssan ensimmäisten oireiden ilmettyä, koska C-vitamiinin lyhentää flunssan (ml. COVID-19) kestoa sekä lievittää siihen liittyviä hengitysoireita (lähteet: Iltalehti, Iltalehti; Yle).

Mitä THL:n pitäisi tehdä?

Mikäli THL haluaisi täyttää lakiin kirjatun velvollisuutensa ”suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä”, se voisi tiedottaa suomalaisille seuraavasti:

”Alustavien tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että D-vitamiinin puutos lisää riskiä sairastua COVID-19-taudin oireelliseen ilmenemismuotoon. C-vitamiinista puolestaan näyttäisi olevan hyötyä, mikäli tavanomaista suurempia päiväannoksia aletaan ottaa heti ensimmäisten oireiden alkamisen jälkeen.  Koska täysin luotettavaa tietoa aiheesta ei vielä kuitenkaan ole, on tärkeää, etteivät suomalaiset ryhdy omatoimisesti ottamaan yliannoksia C- tai D-vitamiinia, sillä esimerkiksi D-vitamiinin yliannostus voi johtaa vakavaan myrkytystilaan.

C-vitamiinia suositellaan nautittavaksi päivittäin 40-1000 milligrammaa heti ensimmäisten COVID-19-oireiden ilmaannuttua. D-vitamiinin osalta normaali nykyinen virallinen saantisuositus on 10 – 20 mikrogrammaa normaalikokoiselle aikuiselle, turvallisen käytön ylärajan ollessa noin 100-125 mikrogrammaa”.

Mikäli THL ei tiedota tästä aiheesta mitään, on varsin mahdollista, että suomalaiset alkavat huhujen pohjalta etsiä itse tietoa Internetistä, mikä saattaa johtaa virheellisten tietojen leviämiseen sekä harkitsemattomiin itsehoitopäätöksiin.

HTT Pasi Malmi

Pasi Malmi

Olen koulutukseltani hallintotieteiden tohtori. Keskeinen tutkimusaiheeni on ollut vuosina 1988-1992 organisaatioiden sekä tieteellisen tiedon evoluutio. Palasin tähän aiheeseen uudestaan vuosina 2004-2009, jolloin parantelin teoriaani väitöskirjan muotoon ja sovelsin teoriaa sukupuolisyrjinnän evoluutioon. Päätyökseni vedän projekteja, joissa kehitetään optimointiratkaisuja teollisuuden ja logistiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu