Kymppitonni vuodessa ilmastonsuojeluun? Ei kiitos.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusi maanantaina julkaistu erikoisraportti SR15 arvioi, että pelkästään energiantuotannon uudistaminen 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi maksaa jopa 106 biljoonaa euroa vuodeen 2050 mennessä. Joka vuosi puhutaan siis 1,4-3,3 biljoonan euron kustannuksista.
Biljoonat – kyllä, biljoonat, tämä ei ole käännösvirhe – ovat niin suuria lukuja kahdentoista nollansa kanssa, että lienee syytä tuoda luvut käytännön tasolle.
Jokaiselle maailman ihmiselle jaettuna tämä tarkoittaisi jopa 443 euron vuosittaista kustannusta. Se ei vielä kuulosta pahalta, mutta koska jopa miljardilla ihmisillä on käytettävissään alle tuon verran pelkkään elämiseen vuodessa, on selvää, että maksukykyisille maksettavaa tulee reilusti enemmän.
Suomen ostovoimakorjattu osuus maailman BKT:sta on 0,19 % (IMF 2017). Suomen osuus kustannuksista suhteessa maailman BKT:een olisi siis 2,6-6,2 miljardia euroa vuodessa.
Jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle (4,45 milj. v. 2017) maksettavaa tulisi siis 591-1405 euroa vuodessa. Vielä ihan sietokyvyn rajoissa, joskin monen perheen taloudessa alkaa vihloa varsinkin haarukan yläpäässä.
Vaikka lähes kaikki maailman maat ovat mukana ei-sitovassa Pariisin ilmastosopimuksessa, suurin osa maista on sopimuksessa saamapuolella. Käytännössä kustannukset jakautuvat todellisuudessa varakkaiden teollisuusmaiden kesken. Lisäksi ainakin Yhdysvallat ja Australia ovat ilmoittaneet jäävänsä pois talkoista. Suomen osuus OECD-maiden BKT:sta (poislukien Yhdysvallat ja Australia) on 0,67 %.
Jos kustannukset jaetaan siis rikkaiden ja halukkaiden teollisuusmaiden kesken, Suomen osuus on 9,2-22,0 miljardia euroa vuodessa, eli jopa 40 % Suomen valtion ensi vuoden määrärahoista!
Jokaiselle suomalaiselle aikuiselle se tekee sitten jo 2079-4937 euroa per vuosi. Pelkästään globaalin energiasektorin "korjaamiseen", IPCC:n uusimman raportin mukaan. Oletko sinä valmis tähän?
Kun otetaan vielä huomioon työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja muuten vähävaraiset, niin keskiluokkainen ydinperhe ei näistä talkoista selviä edes vaivaisen kymppitonnin vuosikuluilla, hyvä jos pysyy alle kahdessa. Se on pahimmillaan perheen toisen vanhemman vuoden nettopalkka. Joka vuosi, aina vuoteen 2050 asti. Tuleekohan vielä maksettua ylimääräistä ympäristöystävällisistä tuotteista?
Energiasektorin osuus hiilidioksidipäästöistä on kaksi kolmannesta, joten summiin pitää laittaa vielä ainakin puolet lisää, olettaen että muiden sektorien kustannukset ovat linjassa energiasektorin kanssa.
Ja lopuksi: kuka on joskus kuullut valtioiden hankkeesta, joka olisi pysynyt budjetissa? IPCC:n antaman jo valmiiksi tähtitieteellisen hintalapun ylälaitaan on syytä suhtautua vähintäänkin epäilevästi.
—
Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry (Ilmastofoorumi Facebookissa)
Jopas oli älyvapaa utopionisti.
Maailma ei toimi näin. Saksa tupruttelee CO2 päästojä, halusipa kuka tai ei. Näitä Saksan tapaisia maita sitten ovat liki kaikki maat maapallolla vielä v. 2030.
Show must go on.. and lots of fun !
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, olen samaa mieltä, että vuonna 2030 ja myös vuonna 2050 kaikki maat tupruttelevat CO2-päästöjä. En nyt aivan ymmärtänyt miksi olisin älyvapaa utopionisti, jos kerran olemme samaa mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
”Biljoonat – kyllä, biljoonat, tämä ei ole käännösvirhe ”
Kyllä se on käännösvirhe. IPCC raportissa billion = miljardi. Voit tarkistaa asian sivun 18 kuvasta.
http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_spm_final.pdf
Korjannet sitten varmaan tuon julisteenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Viittaan SR15:n 2. luvun taulukkoon 2.5, jossa seisoo seuraavasti:
”Low-carbon investments in the energy supply side (energy production and
refineries) are projected to average 1.6-3.8 trillion 2010USD yr–1 globally to 2050.”
IPCC:n käyttämä sana on siis trillion ja suomeksi se tarkoittaa biljoonaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, ei käännösvirhettä. Mutta tulkintavirhettä vahvasti epäilen.
Mielestäni tuossa viittaamassasi kohdassa tarkoitetaan koko energiasektoria. Investoinnit vähähiiliseen tuotantoon siis eivät tule nyt maksettujen investointien päällle vaan korvaavat ne. Energiantuotannon investointien lähtötaso vuonna 2016 on samaisen raportin mukaan ollut 1,7 biljoonaa (trillion) USD (raportin sivu 2-82).
Ilmoita asiaton viesti
Näin virallisen kääntäjän tutkinnon suorittaneena tiedustelen Härköseltä, mikä on hänen pätevyytensä tehdä suomennoksia?
Ilmoita asiaton viesti
Kun olet noin taitava niin kerro sinä sitten mikä tästä on oikea tulkinta:
”Global energy-system investments in the year 2016 are estimated at approximately 1.7 trillion USD
2010 (approximately 2.2% of global GDP and 10% of gross capital formation of which 0.23 trillion USD 2010 was
for incremental end-use energy efficiency and the remainder for supply-
side capacity installations (IEA, 2017c)
…
Research carried out by six global IAM teams found that 1.5°C-consistent climate policies would require a
marked upscaling of energy system supply-side investments (resource extraction, power generation, fuel
conversion, pipelines/transmission, and energy storage) between now and mid-century, reaching levels of
between 1.6–3.8 trillion USD2010yr-1 globally on average over the 2016-2050 timeframe (McCollum et al., 2018)
(Figure 2.27). How these investment needs compare to those in a policy baseline scenario is uncertain:
they could be higher, much higher, or lower. ”
Ilmoita asiaton viesti
1) Et luvannut maksaa suomennoksestani.
2) Minulla on epäilyksiä, että käytät, siteeraat luvatta tuota materiaalia.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko nyt, että siirtyminen tuulivoimaloihin, aurinkokennoihin ja biopolttoaineisiin ei vaadi mitään ylimääräisiä kustannuksia korvatessaan konventionaalisen energiantuotannon kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
16: Vähähiiliset investoinnit saattavat osittain korvata muita energiainvestointeja, mutta sikäli kun useimpien 1,5C-polkujen (pathway) painotus näytti olevan tuuli-, aurinko- ja bioenergian voimakkaassa lisäämisessä, joita ei tapahdu ilman massiivisia tukiaisia ja jotka eivät pysty tuottamaan luotettavaa energiaa vaan vaativat tuekseen vähintään vastaavan määrän säätöenergiaa, niin on perusteetonta olettaa niiden syrjäyttävän markkinaehtoisia energiainvestointeja miltään merkittävältä osin, vaan sellaisten on syytä epäillä käytännössä tulevan niiden päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Olof Palmen järjenjuoksussa ei ollut mitään vikaa, hän tajusi ydinvoimaloilla voitavan korvata öljyriippuvuus ja kannatti 24 ydinvoimalan rakentamista. Tähän tueksi haettiin ihmisen syyllisyyttä ilmastonmuutokseen, josta tulisi hyvä keppihevonen siirtymiselle vähähiiliseen energiaan. Tästä sai IPCC alkunsa, kts. linkki.
”Under den första oljekrisen 1973 blev detta starka argument för att lämna oljeberoendet och bygga kärnkraft. Palme ansåg att vi borde ha 24 kraftstationer för kärnkraft 1990.
Socialisterna Olof Palme och Norges Gro Harlem Brundtland samarbetade, vilket ledde till bildandet av klimatpanelen IPCC 1988 med Bolin som ordförande.”
http://klimatsans.com/2018/09/20/bolin-palmes-forr…
Ilmoita asiaton viesti
Tällä hetkellä tuuli ja aurinko ovat suurimmassa osassa maailmaa edullisimmat energianlähteet, joten kyllä niitä investointeja syntyy ihan ilman tukiaisia. Samaisen raportin mukaan vaadittavat investoinnit varastointitekniikkaan ovat kertaluokkaa pienemmät kuin tuotantoon (kuva 2.27). Siellä, missä valtasosa maailman ihmisistä asuu, riittää olennaisesti pienempi varaston ja tuotannon suhde kuin meillä Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Noin usein kuuluu vastattavan.
Jos tuo nyt pitäisi paikkaansa, miksi maksamme lähes 4 miljardia euroa tuulivoimaloista ja 2500 MW:n kapasiteetista.
”Olisiko kannattanut panna tuo 2500 MW:n katto ensin ja huutokaupata tämä teho? Ne olisivat luvan saaneet, jotka olisivat tyytyneet pienimpään syöttötariffiin.”
http://www.soininvaara.fi/2016/01/12/tuulivoiman-s…
Ilmoita asiaton viesti
’Tällä hetkellä’ huom. Silloin, kun nykyinen syöttötariffi pekkaroitiin, tilanne oli toinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ne poliitikot, ne poliitikot…
Mikäli tilanne on nyt toinen, mihin niitä politikkoja vielä tarvitaan.
Ai niin, tarvitaan runnomaan tuulivoimakaavoja läpi kunnissa, tieteen mukaa ei oikein lähemmäksi 5 kilometriä asutuksesta niitä voisi turvallisesti, ihmisten sairastumatta pystyttää.
Ilmoita asiaton viesti
” tieteen mukaa ei oikein lähemmäksi 5 kilometriä asutuksesta niitä voisi turvallisesti, ihmisten sairastumatta pystyttää”
No nyt sitä tiedettä jakeluun kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
No tieteellinen näyttö on vahva, kattaen 30 – 40 vuoden tutkimuksen koskien eläinkokeita ja ihmisillä todettuihin melusta johtuviin sairauksiin liittyen.
https://docs.google.com/file/d/0B966KY7HjwtiWlVBWj…
”ABSTRACT
Noise can cause physiological and psychological stress. Our aim was to study whether outdoor traffic noise levels in Finland are associated with self-reported mental health. Data from the FINRISK 2002 and FINRISK 2007 studies regarding Helsinki, Vantaa, and Turku (n=4,167) were used. Data on the current use of sleep medication, sedatives, and antidepressants, feelings of depression, and doctor-diagnosed depression and other psychiatric illnesses within the past 12 months were obtained from a self-administered questionnaire.”
http://www.acoustics.asn.au/conference_proceedings…
4. Discussion
”In the present study, no associations were observed between traffic noise exposure and mental health. This is in line with some previous studies that did not observe any associations in the general population (5, 6) and studies suggesting that the association could be seen only in vulnerable sub-groups such as those with poor sleep quality (7) or high trait anxiety (8), or those sensitive to noise (9).”
http://www.acoustics.asn.au/conference_proceedings…
Ilmoita asiaton viesti
Siis yrität todistaa väitettäsi (5 km tuulivoimalasta) aineistolla Helsingistä, Esposta ja Vantaalta?
Ilmoita asiaton viesti
Sieltä enimmäisestä linkistä löytyy tuo 5 kilometrin raja. Tutkimus on jo vuodelta 2004 Ranskasta.
Sittemmin samansuuntaisia tutkimuksia on saatu useita eri maista. Tilanne on vain pahentunut kun tuulivoimaloiden koko on jatkanut kasvuaan. Vertaa Henrik Møller, Aalborgin yliopisto.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei näytä miltään tutkimukselta vaan lähinnä mielipidekirjoitukselta. Ei siinäkään esitetä mitään todisteita väitteille, vedotaan vain varovaisuusperiaatteeseen. Ja todella on 15 vuotta vanha. Jos tuulivoima olisi haitallista, pitäisi sen näkyä sairastavuustilastoissa.
Tässä vastapallo.
”The dominant source of wind turbine low frequency noise, LFN (20–200 Hz), is incoming turbulence interaction with the blade. Infrasound (1–20 Hz) from wind turbines is not audible at close range and even less so at distances where residents are living. There is no evidence that infrasound at these levels contributes to perceived annoyance or other health effects.”
http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-932…
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin löytyy vastapainoa näille tutkimuksille, jo aina niistä Kelleyn tutkimuksista lähtien 1980-luvulta.
Kukaan ei ole toisaalta pystynyt kumoamaan esim. Alves-Pereiran vertaisarvioituja tutkimuksia matalataajuisen melun ja infraäänen vaikutuksista sydän ja sepelvaltimosairauksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen, tuulivoiman pitäisi näkyä sairastavuustilastoissa jos se olisi niin haitallista kuin anna ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Saksasta on olemassa arvioita kuntoutuksen tarpeesta, koskien niitä ihmisiä, jotka ovat altistuneet pitemmän aikaa tuulivoiman matalataajuiselle melulle. Puhutaan lukumääräisesti miljoonista altistuneista, osalla tilanne voi olla jo niin vakava, ettei enää ole mitään tehtävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kas kun lähdeviite unohtui.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolta linkistä saat arviot altistumisprosenteista ja muut tarvittavat tiedot ihmisistä, jotka asuvat tuulivoimaloiden lähellä saat varmaan itsekin kaivettua esille.
”Durch die vergleichende Datenanalyse sei es möglich, ein um 20 Prozent erhöhtes Krankheitsrisiko mit 80-prozentiger Sicherheit zu bestimmen.”
https://amp.welt.de/wirtschaft/article173958303/In…
Ilmoita asiaton viesti
”Tuolta linkistä saat arviot altistumisprosenteista ja muut tarvittavat tiedot ihmisistä, jotka asuvat tuulivoimaloiden lähellä saat varmaan itsekin kaivettua esille.”
En saa etkä saa sinäkään. Väitteesi ovat kauniisti sanottuna puppua.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolta suuruusluokat sairastuneista, prosentit sait jo.
”HOCHRECHNUNG
GESUNDHEITSBETROFFENHEIT IN”
”Bei 75 EW/km² sind gefährdet 102443km² x 75EW/km² =
7.5 Mio Einwohner
10-30% Betroffenheit 20% 1.5 Mio Betroffene
Fläche Deutschland 357168km² 29% gefährdete Zonen”
https://www.energieland.hessen.de/aktion/zukunftsw…
Toinen linkki, josta selviää, ettei turvallista etäisyyttä tuulivoimaloihin voida vielä sanoa.
http://www.pro-mensch.info/Pro_Mensch/Gesund_1.html
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei ole tiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
Luitko molemmat linkit?
Seurantatutkimuksia ihmisillä kun on joillakin tehty hyvinkin tarkkaan, kun muutoksia todetaan vuosien varrella terveydentilan suhteen voidaan määrittää tekijöitä, joilla on vaikutusta terveydentilaan ja toisaalta voidaan poissulkea tiettyjä tekijöitä. Luulisin, että lääkärit osaavat nämä asiat, eli diagnosoinnin.
Mikä sinun mielestäsi ei olisi tiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos väittämä kuuluu ’tieteen mukaan’ niin normaali ihminen ymmärtää sillä tarkoitettavan tieteellistä ymmärrystä. Ja tämä on kaksiosainen:
1. Julkaistaan asianmukaisesti vertaisarvioitu tutkimus julkaisuissa, joka on tieteenalan kannalta ja laadullisesti relevantti.
2. Kun tällaisten julkaisujen määrä kasvaa ja jos niiden tulokset ovat yhteneviä, voidaan alkaa puhumaan tieteellisestä ymmärryksestä.
Kvantitatiivista väestötutkimusta eri sairauksien esiintyvyydestä tehdään paljon, ja jos joku olisi korrelaation tuulivoimaan löytänyt, olisi se kyllä tiedossa.
Saksan kielen taitoni on jokseenkin ruosteessa mutta nähdäkseni mikään ehdottamasi ei pätenyt edes tuohon 1-kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt luit edes päällisin puolin tuota toista linkkiä, huomaat suluissa tieteellisen artikkelin viitteen, tekijän.
En lähde nyt luettelemaan näitä viitteitä, olivat poikkeuksetta viitteitä vertaisarvioituun tieteelliseen julkaisuun.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitus ei muutu tieteeksi sillä että siinä viitataan artikkeleihin. Ei vaikka sen kirjoittajalla olisi komea titteli.
No katsoin kuitenkin yhtä viitettä (valitsin sen joka oli englanninkielinen). Siellä taas tutkittiin sitä, kuinka häiritseviksi ihmiset kokevat tuulivoimalan. Kyseessä oli siis korvinkuultava ääni ja välke. Häiritsevyys meni ratapihojen ja lentomelun väliin. Ihmiset, jotka kokivat tuulivoimalan hyödylliseksi, mielsivät haitat merkittäväksi pienemmiksi kuin ne, jotka eivät kokeneet.
Hyvän tuntuinen ja mielenkiintoinen paperi, ei siinä mitään. Mutta sillä ei ole MITÄÄN tekemistä sen kanssa, mitä väitit.
Ilmoita asiaton viesti
Hae nimillä Krahé, Pedersen, Møller, Salt, Kuck…
Kaikilta löytyy vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, englannin kielellä.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa että minun pitäisi googlailla löytääkseni perustelut sinun väitteillesi!
Sitäpaitsi sellaista ei voi löytää mitä ei ole olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa pääset tuoreeltaan kiinni kirjallisuuskatsaukseen ja lähdeluetteloon.
”Many of these concerns—sometimes referred to as nocebo effects—have been recently reviewed in the literature (Chapman & Crichton, 2017; C. H. Hansen, Doolan, & Hansen, 2017). There seems, however, to have been little discussion (or systematic review) of potential perceptual and physiological effects of WTN at the level of the individual. This provides the principal motivation for this review.”
https://docs.wind-watch.org/Carlile-LF-IS-effects.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Se tieteellinen artikkeli on silti roskaa.
Tämä:
https://i.amz.mshcdn.com/644j3goW90_KkjMtwjTvJz089…
Vai tämä:
http://www.kotkanenergia.fi/sites/default/files/tu…
—
Tuollaisessa tuulivoimanarinassa ei ole yksinkertaisesti yhtään mitään järkeä. Ei mitään suhteellisuudentajua. En ole vielä nähnyt yhtään savuttavaa tuulivoimalaa.
Itsekin asunut iäisyyden vain 6km etäisyydellä tuulivoimalasta eikä siitä mitään häiriötä ole. Edelleenkin ihmiset tarvitsevat sen energian jostain joten tietysti se kannattaa ottaa sillä tavalla mikä ei tarvitse mitään polttoaineita.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko tuolle sitten joku vaihtoehto?
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtoehto – sikäli kun sellaista ylipäätään tarvitaan ilmastokeskustelun ollessa enemmän politiikkaa kuin tiedettä – on sama kuin mitä ihmiskunta on tehnyt koko historiansa ajan: mukaudutaan muutoksiin.
Pyörittelin yöllä lukuja päässäni ja ravistaisin hihasta, että esimerkiksi maailman köyhien maiden rannikoilla asuvien ihmisten asuttaminen sisämaahan kiinalaisten rakentamiin nykyaikaisiin kaupunkeihin hökkelikylien sijasta maksaisi varmasti selvästi vähemmän kuin maailmansota säätä vastaan, jos se siis on ylipäätään tarpeen.
Etäisesti muistelen, että IPCC:n viimeisin tieteellinen raportti AR5 sisälsi arvion, jonka mukaan torjumattomaan (unmitigated) ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi maksamaan vuosittain 0,2-2,0 % maailman bruttokansantuotteesta. Vuonna 2017 se olisi tarkoittanut enintään 0,19-1,86 biljoonan euron vuosikustannuksia. Tämän SR15-raportin mukaan pelkän energiasektorin korjaaminen maksaa 1,4-3,3 biljoonaa euroa vuodessa, plus kaikki muut kustannukset, sekä todennäköisesti silti aimo annos sopeutumista, jos siis ilmastouhkakuvat edes pitävät paikkaansa. Do the math.
Ilmoita asiaton viesti
Itselläni ei ole kykyjä arvioida mahdollisia kustannuksia, eikä tietysti kaikkia ilmaston muutoksen seurauksia pysty ennustamaankaan, mutta vaikea kuvitella, että niiden hintalappu olisi pienempi. Kaikkea ei tietysti voi myöskään rahassa mitata. Toisaalta raha ja taloushan se taitaa ihmiskuntaa eniten motivoida.
Ilmoita asiaton viesti
9. ”Mukautumalla muutoksiin” myös tieteessä? Toisin sanoen, mikä on se korvaava tiede joka lähestyy objektiivisempaa totuutta ja mitkä ovat ne lähteet?
Ilmoita asiaton viesti
Huolestuttavasti löytyy kaikennäköistä epätieteellistä etanoista ennustamista joiden taustalla todennäköisesti on joku joka haluaa lyödä raamatulla päähän, tai sitten suunitellut asuvansa 100m etäisyydellä jostain 2 megawatin tuulimyllystä (mikä pakottaa?).
Realismia pitäisi olla.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmansota säätä vastaan on itseasiassa ongelmista vähäisempi.
Sota ruoan riittämiselle on olennaisempaa.
Noin niinkuin faktana, ihmiskunta elää sillä että kaivellaan tai poraillaan kallioperästä jotain rajallista. Se ei ole pelkästään energia vaan myös lannoitteet millä miljardit ihmiset ruokitaan.
En ole ikinä niinkään painottanut jotain CO2:sta johtuen peliteoriasta mutta energia- ja ruokaomavaraisuus pitäisi olla itestäänselvyys. Tämän asian järjestäminen vähentää sen CO2:n myös tehokkaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Päästöjen pienentämiselle on olemassa toimenpiteen hinnan yläraja, jonka jälkeen päästöt eivät todellisuudessa pienene, vaan kasvavat.
Tämä johtuu siitä, että rahan ansaitseminen tuottaa päästöjä (jos puhutaan ns oikeista töistä). Toimeliaisuus lisääntyy ja sitä kautta myös teollisuuden ja liikenteen energiankulutus, jossain määrin myös lämmitystarve.
Päättäjien keskuudessa tuntuu olevan vallalla ajatus, että esimerkiksi 40000 euron sähköauton voi heti hankkia kuka tahansa, eikä sijoitus vaadi mitään muutoksia mihinkään. Ehkä heidän kohdallaan näin onkin. Tavallinen ihminen joutuisi käyttämään tuollaiseen hankintaan muutaman vuoden työpanoksen, saadakseen edes teoriassa rahamäärän nettona kerättyä. Silloin hankinnan hyöty on menetetty jo ennen kuin hankintaa on edes pystynyt tekemään.
Kehitysmaissa ilmiö luonnollisesti korostuu. Jos heidät pakottaisi ajamaan Teslalla, maan päästöt todennäköisesti moninkertaistuisivat. Ei siksi, että auto itsessään aiheuttaisi aiempaa suurempia päästöjä vaan siksi, että rahan kerääminen aiheuttaa niitä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Ja nimenomaan kehitysmaiden kannalta nykyinen ilmastopolitiikka on seurauksiltaan surullisinta, vaikka se meikäläisten kehitysmaalaisia paremmin toimeentulevien lompakoissakin kirpaisee. Käytännössä ilmastoaktivistit haluavat estää kehitysmailta edullisen fossiilisen energian saannin ja käytön, minkä seurauksena he eivät voi nostaa elintasoaan. Tuulimyllyillä ja aurinkopaneeleilla elintaso ei nouse, koska ne ovat edelleen liian kalliita ja arvaamattomia. Uusiutuvat energianlähteet ovat kuin Tesla, ylellisyys, johon köyhimmillä ei ole varaa.
Ja kun ei ole varaa, niin sitten jäädään köyhiksi, asutaan aaltopellistä tehdyissä hökkeleissä ja poltetaan lehmänlantaa hökkelin nurkassa lämmitykseen ja ruoanlaittoon, jolloin sisäilma on täynnä savua, häkää ja kirjaimellisesti muuta paskaa, tuhoten köyhien keuhkot ja tappaen heidät ennenaikaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Voisin myös sanoa, ei maksa mitään, koska merkittävä osa ympäristökuormasta aiheutuu käytännössä turhasta kulutuksesta. Monet merkittävät ympäristökuorman aiheuttajat ovat meille pelkkiä turhia kulureikiä. Jos jätämme pois turismin, joka muodostaa noin 10 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, tulee siitä samalla rahallista säästöä merkittävä osa monien menoista – ja samalla ympäristöpäästöt pienenevät samalla mitalla eli säästö tulee tuplana takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
11. Eli kaikki menee päin seiniä tai pikemminkin taivaan tuuliin. Mitä tulisi tehdä? Pistääkö päät pensaaseen vai lyödäkö ne yhteen?
Ilmoita asiaton viesti
Oma ehdotukseni on, että ei tehdä juuri mitään ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta jatketaan muista syistä kaikessa rauhassa mahdollisimman vähäpäästöisten teknologioiden kehittämistä. Sillä tavalla säästetään myös raaka-aineita, joille voi olla paljon parempaakin käyttöä. Pidetään huolta talouden kasvusta myös, jotta voidaan sopeutua erilaisiin elämän mukanaan tuomiin muutoksiin, mm. ilmastossa vääjäämättä tapahtuviin sellaisiin.
Ilmastonmuutosta vastaan ei kannata taistella, koska ihmiskunta ei kykene siihen. Ilman ihmisen CO2 päästöjäkin on maapallo lämmennyt monta kertaa viimeisten kymmenientuhansien vuosien aikana, joten jos se sen tekee, niin se sen tekee meistä riippumatta. Voi se tosin alkaa kylmetäkin, lämpeneminen vain olisi Suomelle mieluisampaa.
Ilmoita asiaton viesti
Entinen esimieheni antoi hyvän neuvon: Menkää pilkille niin opitte kärsivällisyyttä. Päästötkin pienenevät ainakin, jos menee hiihtäen eikä moottorikelkalla. Hyvällä tuurilla saa vielä terveellistä lähiruokaa joka vähentää alttiutta sairastua ilmasto-hypokondriaan.
Keväällä sitten vaikka kerää yhden männynkävyn, karistaa sen ja istuttaa 5 puuta. Silloin on tehnyt ilmaston hyväksi enemmän kuin 99% suomalaisista ja voi hyvillä mielin siirtyä kohti uusia haasteita.
On niitä muitakin vaihtoehtoja. Lennetään Balille pohtimaan ongelmia, ajetaan 1000 kertaa töihin ja takaisin jotta voimme ostaa Teslan jne… Ne vain eivät ole yhtä hyviä vaihtoehtoja, vaikka joku tuollainen hosuminen nyt varmasti onkin tavoitteena.
Ilmoita asiaton viesti
15. Puolestani ehdottaisin lyhyesti, ettei mihinkään paniikkiin ole mitään syytä mennä. Pääasia on, että ylipäätään ryhdytään toimiin resurssien puitteissa. Aika näyttää mihin rahkeet riittävät. Ei mitkään hankkeet vaadi välittömiä kertaluonteisia investointeja ja toisaalta, clean-tech on myös tulossa kovaa vauhtia. Se tulee generoimaan markkinoita. Talouden lain-alaisuudet tulevat myös muuttumaan, se asettaa paineita sijoittajiin. Tämä luo pontta kokonaan uudenlaiseen ajatteluun ja muuttuvaan kansainväliseen sopimus-käytäntöön.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä sitä turhaan tekemään yhtään mitään. Jos kauhistelijoiden mallit ovat oikeassa, niin nykyinen meno loppuu joka tapauksessa. Ja lisäksi aika jyrkällä tavalla. Toisaalta jos kieltäjät ovat oikeassa, niin nykymeno voi jatkua loputtomiin.
Eihän sitä voi tehdä muuta kuin painaa kaasua. Äkkiseltään odottaa paskainen loppu tai vaihtoehtoisesti voidaan jatkaa nykymenolla siihen saakka, että viimeinenkin öljypisara on poltettu autojen moottoreissa.
Jos kauhistelijat ovat oikeassa, niin kivaa oli kunnes jäätiköt sulivat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tähän maailma lopu, tulemme käyttämään vain erilaista palttoota.
Ilmoita asiaton viesti
Mitigaation lisäkustannus on raportin mukaan ~900 miljardia per vuosi. (haarukka aika iso, 180-1800 miljardia. Käytännössä, mitä enemmän ydinvoimaa, sitä alemmassa osassa haarukkaa). Viime vuosina uusiutuviin on investoitu muistaakseni kokoluokassa 250-300 miljardia per vuosi.
Tämä vertautuu energia-alan vuotuiseen ”normaali”investointiin, joka on haarukassa 1600-3800 miljardia vuodessa. Isoja haarukoita, mutta jos otetaan jostain keskeltä, niin 30-60 % energia-alan investoinnit pitäisi kasvaa. Globaali BKT on about 80 000 miljardia (tai enemmän, tuo taitaa olla 1990 dollareissa), joten energia-alan investoinnit on tästä muutama prosentti, ja mitigaatio-effortin osuus reilun prosentin.
900 miljardia vuodessa jaettuna noin miljardille rikkaalle länkkärille (jotka laskun oletettavasti maksavat pääosin) on 900 euroa per nokka per vuosi (noin kymmenys alkuperäisen artikkelin esittämästä summasta), tai noin 3 euroa per päivä. Riippuu vähän perspektiivistä onko tuo sitten paljon vai vähän (ja teknologiavalinnoista halutaanko sen olevan 0,5 tai 5 euroa per päivä).
Näin ainakin itse siis tulkitsen tämän tekstin, mikä löytyy summary for policymakers sivulta spm-22. Kertokaa ihmeessä jos tein olennaisia tulkintavirheitä.
”Total annual average energy-related mitigation investment for the period 2015 to 2050 in pathways limiting warming to 1.5°C is estimated to be around 900 billion USD2015 (range of 180 billion to 1800 billion USD2015 across six models). This corresponds to total annual average energy supply investments of 1600 to 3800 billion USD2015 and total annual average energy demand investments of 700 to 1000 billion USD2015 for the period 2015 to 2050…”
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä blogikirjoitus. Vielä voisi lisätä Björn Lomborgin laskeman arvion siitä, mitä näillä vuotuisilla 1-3 biljoonan toimilla saavutetaan, mikäli kaikki maat toteuttaisivat Pariisin sopimuksen vuoteen 2030 asti. Hän laski, että vuoteen 2100 mennessä vaikutus olisi peräti 0,05°C.
https://www.lomborg.com/press-release-research-rev…
Ilmaston lämpeneminen pikku jääkauden jälkeen on pääosin luonnollista, ei siihen ihmisen toimilla ole juurikaan vaikutusmahdollisuuksia. Tähänastinen hiilidioksidipitoisuuden nousu, joka lienee suurelta osin ihmisen ansiota, on vaikutuksiltaan ollut vain positiivista, maapallo on vihertynyt n. 15 %. Eli turha ilmastonmuutosvouhotus pitäisi lopettaa!
Ilmoita asiaton viesti
29. No niin, noilla argumenteilla ilmastonmuutos onkin sitten ratkaistu. Ei muuta kuin höyhensaarille.
Ilmoita asiaton viesti
28. Niinpä, se on vain matematiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Valtioiden puolustusbudjetit yhteensä on noin 3 biljoonaa. Eihän tuo ole kuin vajaa puolet tuosta.
Et kuitenkaan ole kaksinkertaisesta summasta mitättömyyttä täällä itkemässä..vaikka et saa sillä edes mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten olen täällä jo moneen kertaan todennut, minun näkemykseni on, että Pariisin sopimus tullaan korvaamaan pyrkimyksillä sopeutua luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Mitä fossiilisiin polttoaineisiin tulee, niistä on syytä luopua vasta sitä mukaa, kun kilpailukyky niin edellyttää.
Mitä myöhemmin poliitikot päättäjinä tämän oivaltavat, sitä enemmän menetyksiä ihmiskunnalle siitä tulee.
Ilmoita asiaton viesti
36. Kysymys ei ole pelkästään luonnollisesta ilmastonmuutoksesta. Itse asiassa luonnollinen muutosvauhti on niin hidasta, ettemme yksinkertaisesti kykene havaitsemaan sitä riittävällä tarkkuudella vuodesta 1750 vuoteen 2018 (holoseeni n. -0.003°C / 268v). Antropogeneeninen muutosvauhti on jo havaittavissa, joka on luokkaa 1C° / 268v. Eli holoseenin vaikutus on antropogeenista muutosvauhtia vain hidastava. Pariisin sopimus tulee hyvin todennäköisesti jatkamaan samaa kehittyvää linjaansa. En näkisi, että kehitys olisi vain sopeutuva.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä hallituksen sakki on ainakin tekemässä paniikkiratkaisuja joilla kuritetaan kansalaisia. Taitaa käydä niin että ne jotka joutuu ajamaan töihin omalla autolla kärsii eniten ja ehkä moni lopettaa sen työmatkan ajamisen koska ei ole varaa. Samalla tietenkin myös työntekemisen ja siirtyy valtion elättämäksi.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/951697bc-6fcd…
Paniikki siis on jo täysin päällä, järjettömiä ehdotuksia tulee koko ajan ja järjettömimmät toteutetaan lakimuutoksilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Meillä hallituksen sakki on ainakin tekemässä paniikkiratkaisuja joilla kuritetaan kansalaisia. Taitaa käydä niin että ne jotka joutuu ajamaan töihin omalla autolla kärsii eniten ja ehkä moni lopettaa sen työmatkan ajamisen koska ei ole varaa. Samalla tietenkin myös työntekemisen ja siirtyy valtion elättämäksi.”
Ei sillä valtiolla ole tyhjästä repiä rahoja elättämään että ainahan sitä voi itse elättää itsensä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota tuota,
Olet kovin optimisti jos tuo nyt ratkeaa vain euromäärällä. Joku 3000€ vuodessa olisi aika pieni juttu.
Meillä ja muuallakin talousjärjestelmät vaan on rakennettu ns. ”ikuisen kasvun” varaan ja tuossa kasvu loppuu.
Käytännössä talousjärjestelmä nollautuu mutta ei se köyhän rahoihin vaikuta. Ne joilla on vaurautta menettävät sen vaurauden kun kaikennäköiset eurot ja arvopaperit menettävät arvon.
Ilmoita asiaton viesti