Bitcoin, maailmanvaluutta

Jos olet seurannut bitcoinin kurssikehitystä vain viimeiset kaksitoista kuukautta, kuten suurin osa muusta maailmasta, niin otsikkoni saattaa vaikuttaa sinusta harhaiselta. Bitcoinhan on sukeltanut jo yli 80% ja julistettu kuolleeksi satoja kertoja, joten miten siitä muka enää koskaan voisi tulla mitään? Helposti, lue vaikka.

Bitcoinin fundamentit

Ennen varsinaista asiaa on syytä kerrata mistä bitcoinissa on kysymys. Bitcoin on siis ensimmäinen ja laajimmalle levinnyt sovellus lohkoketjuteknologiasta. Bitcoin käyttää lohkoketjua muodostamaan maailmanlaajuisen jaetun tilikirjan, johon kuka tahansa voi (louhijoiden avustuksella) tehdä uusia merkintöjä, jota kuka tahansa voi lukea, ja jonka vanhoja merkintöjä ei enää koskaan voi muuttaa. 

Tilikirjan turvallisuuden ja muuttamattomuuden takaa louhijoiden käyttämä massiivinen laskentateho, josta heille maksetaan palkkioksi siirtomaksuja sekä vielä toistaiseksi uusia bitcoineja. Kuka tahansa voi ryhtyä louhijaksi, mutta edes yli puolet laskentatehosta omaavista louhijoista ei voi yhdessäkään yrittää huijata muita muuten kuin yrittämällä perua jonkin tuoreen tilikirjamerkintänsä suurin kustannuksin ja silti todennäköisesti siinä epäonnistuen.

Bitcoinin tarjoamaa tilikirjaa voi käyttää paitsi bitcoin-siirtojen kirjaamiseen, myös lukuisten muiden sovellusten pohjana. Esimerkiksi salamaverkko (Lightning Network) on bitcoin-siirrot lähes välittömiksi ja lähes maksuttomiksi muuttava toisen kerroksen sovellus, joka mahdollistaa bitcoinin skaalaamisen jopa maailmanvaluutaksi. Bitcoinin avulla voitaisiin muun muassa myös luotettavasti allekirjoittaa sopimuksia, pitää säästöt turvassa myös onnettomuuksien varalta sekä perustaa yrityksiä ja demokraattisia yhteisöjä (multisig-lompakot).

Jaetun ja taatusti luotettavan tilikirjan edut ovat varmasti ilmeiset kenelle tahansa korruption ja talousrikollisuuden problematiikkaa pohtineille. Edullisten, nopeiden ja luotettavien globaalien maksusuoritusten edut ovat puolestaan ilmeiset kenelle tahansa verkkokauppojen käyttäjälle tai kansainvälisiä tilisiirtoja tehneille.

Ja mitä tulee bitcoinin 80% kurssiromahdukseen, niin tämä taitaa olla bitcoinille jo kolmas sellainen, eräiden hieman pienempien lisäksi. Toisaalta bitcoinin historian ensimmäinen maksusuoritus oli se kuuluisa kymmenentuhatta bitcoinia eli nykykurssillakin vielä 30 miljoonaa euroa kahdesta pizzasta. Pitkälle on siis tultu, ja muna-kana-ongelman ratkettua volatiliteetti poistuu myös.

Kumpi oli ensin, muna vai kana?

Kuulen jo ajatuksesi näytön siltä puolelta: "jos bitcoinin edut ovat kerran niin ylivertaiset, niin miksi kurssi sakkaa?" Tähän on muutamakin hyvä syy.

Ensinnäkin, kun bitcoin reilu vuosi sitten hurjan nousunsa ansiosta kohosi ensimmäistä kertaa kunnolla niin suurpääoman kuin tuulipukukansankin vaihtoehtoiseksi sijoituskohteeksi, siinä mahdollisesti lähti niin sanotusti mopo vähän lapasesta. Kurssi kävi ehkä korkeammalla, kuin mihin bitcoinilla siinä vaiheessa oli vielä varsinaisesti edellytyksiä.

Toisaalta, viime loppuvuoteen asti taloussykleista irrallisena tai jopa osittain vastasyklisenä toiminut bitcoin saattoi kohonneen asemansa vuoksi tulla ainakin väliaikaisesti osaksi taloussykliä. Ja koska bitcoin on lopultakin sangen likvidi sijoituskohde, niin kuluneen vuoden kurssilasku voi olla osa taloussyklin kääntymistä, jolloin bitcoin varsin ironisesti voi olla romahduksen airut.

Kolmanneksi, kuten mikä tahansa verkostovaikutusten päälle rakentuva uusi teknologia, myös bitcoin "kärsii" muna-kana-ongelmasta. Jotta bitcoin voisi olla massojen maksuväline, riittävän monen pitäisi sitä käyttää, mutta riittävän montaa käyttäjää ei välttämättä saada, ellei se ole jo massojen maksuväline. Tätä ongelmaa tosin jo viime vuoden ralli osittain oli murtamassa, mutta se mitä tapahtuu seuraavaksi, on varsinainen läpimurto.

Viimeinen taloussykli

Keskuspankkiaikakauden taloushistoria alkaa olla pikkuhiljaa yksitoikkoista luettavaa. Ensin talous kasvaa hurjaa vauhtia ja sitten tulee romahdus. Romahduksesta toivutaan uuteen hurjaan nousuun, kunnes tullaan taas alas.

Taloussyklien tahti on vain kiihtynyt sen jälkeen, kun 1970-luvun alussa globaali rahatalous irtosi viimeisistäkin pidäkkeistään presidentti Nixonin irrotettua reservivaluutta dollarin jo siihen mennessä nimelliseksi muuttuneesta sidoksestaan kultaan.

Sen jälkeen taloussykleissä on korostunut myös fokusoituneiden kuplien merkitys. On ollut asuntokuplaa ja IT-kuplaa. Keskuspankkipiireissä, erityisesti Yhdysvaltain Fedissä, on jopa julkilausutusti käytetty uusien kuplien puhaltamista korjauskeinona viimeisimpään romahdukseen. Se ei olennaisesti poikkea uuden kännin vetämisestä korjauksena krapulaan.

Valitettavasti viinakin loppuu joskus, ja pitkän rännin päätteeksi on edessä maailmanluokan madafakin darra. On hyvin mahdollista, että nykyinen julkisen velan kupla on osa viimeistä taloussykliä ja että seuraavan romahduksen koittaessa ei enää voida puhaltaa uutta kuplaa tilalle, eikä riipaista sitä korjaavaa känniä.

Maailmanvaluutta

Bitcoin auttaa jo konkreettisesti ihmisiä Etelä-Amerikan ja Afrikan erinäisissä rikkinäisissä talouksissa. Esimerkiksi Venezuela on tuhonnut taloutensa ja virallisen valuutan inflaatio kiitää jo pitkälti yli miljoonassa prosentissa. Ei siis liene ihme, että venezuelalaiset omaksuvat nopeasti käyttöönsä bitcoinia, joka kaiken muun hyvän lisäksi on vapaa myös inflaatiosta.

Sama on edessä kehittyneessä maailmassa, kun keskuspankkiaikakausi kohtaa tiensä pään. Silloin on hyvä, että bitcoin on vaihtoehtona olemassa, salamaverkko on valmis ja kryptovaluutta jo suurehkon vähemmistön käytössä.

Kun rahatalous viimeksi romahti kunnolla lähes koko tunnetussa maailmassa, seurasi satojen vuosien mittainen pimeä keskiaika, jolloin rahaa ei entisen Länsi-Rooman alueella käytetty lainkaan, vaan ihmiset kurjistuivat vaihdantatalouden varassa. Onneksi tällä kertaa meillä on vaihtoehto valmiina.

Tämän joulun paras lahja?

Bitcoinien enimmäismäärä on 21 miljoonaa kappaletta. Yksi bitcoin jakautuu sataan miljoonaan satoshiin, ja salamaverkon myötä on periaatteessa mahdollista siirtää jopa satoshin osia.

Kun 21 miljoonaa bitcoinia jaetaan hieman jo vanhentuneella arviolla maailman väkimäärästä eli seitsemällä miljardilla, saadaan tulokseksi kolme millibitcoinia eli kolmesataatuhatta satoshia. Jos (ja kun) bitcoin on maailmanvaluutta, keskimääräinen maailmankansalaisen varallisuus on kutakuinkin sen verran.

Tänä jouluna meidän lastemme joululahjojen joukossa on kullekin oma kotimainen Denarium-kolikko, joka sisältää tuon kolme millibitcoinia. Denariumit ovat eräänlaisia bitcoin-lompakoita, joihin voi säilöä turvallisesti bitcoineja pitämättä niitä tietokoneella tai verkossa, soveltuen erityisesti pitkäaikaiseen säilytykseen.

Bitcoin on tällä hetkellä alennuksessa, joten kolmesataatuhatta satoshia saa kympillä! Isommat omaisuudet lapset kerätkööt aikanaan itse, mutta eikö tulevaisuuden maailman keskivertovarallisuus olekin aika mukava pesämuna?

Käyttäjäkuva
Sitoutumaton Jyväskylä

Vapausradikaali. Yhteydenotot osoitteella pasi(a)pasi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu