Bitcoin, maailmanvaluutta
Jos olet seurannut bitcoinin kurssikehitystä vain viimeiset kaksitoista kuukautta, kuten suurin osa muusta maailmasta, niin otsikkoni saattaa vaikuttaa sinusta harhaiselta. Bitcoinhan on sukeltanut jo yli 80% ja julistettu kuolleeksi satoja kertoja, joten miten siitä muka enää koskaan voisi tulla mitään? Helposti, lue vaikka.
Bitcoinin fundamentit
Ennen varsinaista asiaa on syytä kerrata mistä bitcoinissa on kysymys. Bitcoin on siis ensimmäinen ja laajimmalle levinnyt sovellus lohkoketjuteknologiasta. Bitcoin käyttää lohkoketjua muodostamaan maailmanlaajuisen jaetun tilikirjan, johon kuka tahansa voi (louhijoiden avustuksella) tehdä uusia merkintöjä, jota kuka tahansa voi lukea, ja jonka vanhoja merkintöjä ei enää koskaan voi muuttaa.
Tilikirjan turvallisuuden ja muuttamattomuuden takaa louhijoiden käyttämä massiivinen laskentateho, josta heille maksetaan palkkioksi siirtomaksuja sekä vielä toistaiseksi uusia bitcoineja. Kuka tahansa voi ryhtyä louhijaksi, mutta edes yli puolet laskentatehosta omaavista louhijoista ei voi yhdessäkään yrittää huijata muita muuten kuin yrittämällä perua jonkin tuoreen tilikirjamerkintänsä suurin kustannuksin ja silti todennäköisesti siinä epäonnistuen.
Bitcoinin tarjoamaa tilikirjaa voi käyttää paitsi bitcoin-siirtojen kirjaamiseen, myös lukuisten muiden sovellusten pohjana. Esimerkiksi salamaverkko (Lightning Network) on bitcoin-siirrot lähes välittömiksi ja lähes maksuttomiksi muuttava toisen kerroksen sovellus, joka mahdollistaa bitcoinin skaalaamisen jopa maailmanvaluutaksi. Bitcoinin avulla voitaisiin muun muassa myös luotettavasti allekirjoittaa sopimuksia, pitää säästöt turvassa myös onnettomuuksien varalta sekä perustaa yrityksiä ja demokraattisia yhteisöjä (multisig-lompakot).
Jaetun ja taatusti luotettavan tilikirjan edut ovat varmasti ilmeiset kenelle tahansa korruption ja talousrikollisuuden problematiikkaa pohtineille. Edullisten, nopeiden ja luotettavien globaalien maksusuoritusten edut ovat puolestaan ilmeiset kenelle tahansa verkkokauppojen käyttäjälle tai kansainvälisiä tilisiirtoja tehneille.
Ja mitä tulee bitcoinin 80% kurssiromahdukseen, niin tämä taitaa olla bitcoinille jo kolmas sellainen, eräiden hieman pienempien lisäksi. Toisaalta bitcoinin historian ensimmäinen maksusuoritus oli se kuuluisa kymmenentuhatta bitcoinia eli nykykurssillakin vielä 30 miljoonaa euroa kahdesta pizzasta. Pitkälle on siis tultu, ja muna-kana-ongelman ratkettua volatiliteetti poistuu myös.
Kumpi oli ensin, muna vai kana?
Kuulen jo ajatuksesi näytön siltä puolelta: "jos bitcoinin edut ovat kerran niin ylivertaiset, niin miksi kurssi sakkaa?" Tähän on muutamakin hyvä syy.
Ensinnäkin, kun bitcoin reilu vuosi sitten hurjan nousunsa ansiosta kohosi ensimmäistä kertaa kunnolla niin suurpääoman kuin tuulipukukansankin vaihtoehtoiseksi sijoituskohteeksi, siinä mahdollisesti lähti niin sanotusti mopo vähän lapasesta. Kurssi kävi ehkä korkeammalla, kuin mihin bitcoinilla siinä vaiheessa oli vielä varsinaisesti edellytyksiä.
Toisaalta, viime loppuvuoteen asti taloussykleista irrallisena tai jopa osittain vastasyklisenä toiminut bitcoin saattoi kohonneen asemansa vuoksi tulla ainakin väliaikaisesti osaksi taloussykliä. Ja koska bitcoin on lopultakin sangen likvidi sijoituskohde, niin kuluneen vuoden kurssilasku voi olla osa taloussyklin kääntymistä, jolloin bitcoin varsin ironisesti voi olla romahduksen airut.
Kolmanneksi, kuten mikä tahansa verkostovaikutusten päälle rakentuva uusi teknologia, myös bitcoin "kärsii" muna-kana-ongelmasta. Jotta bitcoin voisi olla massojen maksuväline, riittävän monen pitäisi sitä käyttää, mutta riittävän montaa käyttäjää ei välttämättä saada, ellei se ole jo massojen maksuväline. Tätä ongelmaa tosin jo viime vuoden ralli osittain oli murtamassa, mutta se mitä tapahtuu seuraavaksi, on varsinainen läpimurto.
Viimeinen taloussykli
Keskuspankkiaikakauden taloushistoria alkaa olla pikkuhiljaa yksitoikkoista luettavaa. Ensin talous kasvaa hurjaa vauhtia ja sitten tulee romahdus. Romahduksesta toivutaan uuteen hurjaan nousuun, kunnes tullaan taas alas.
Taloussyklien tahti on vain kiihtynyt sen jälkeen, kun 1970-luvun alussa globaali rahatalous irtosi viimeisistäkin pidäkkeistään presidentti Nixonin irrotettua reservivaluutta dollarin jo siihen mennessä nimelliseksi muuttuneesta sidoksestaan kultaan.
Sen jälkeen taloussykleissä on korostunut myös fokusoituneiden kuplien merkitys. On ollut asuntokuplaa ja IT-kuplaa. Keskuspankkipiireissä, erityisesti Yhdysvaltain Fedissä, on jopa julkilausutusti käytetty uusien kuplien puhaltamista korjauskeinona viimeisimpään romahdukseen. Se ei olennaisesti poikkea uuden kännin vetämisestä korjauksena krapulaan.
Valitettavasti viinakin loppuu joskus, ja pitkän rännin päätteeksi on edessä maailmanluokan madafakin darra. On hyvin mahdollista, että nykyinen julkisen velan kupla on osa viimeistä taloussykliä ja että seuraavan romahduksen koittaessa ei enää voida puhaltaa uutta kuplaa tilalle, eikä riipaista sitä korjaavaa känniä.
Maailmanvaluutta
Bitcoin auttaa jo konkreettisesti ihmisiä Etelä-Amerikan ja Afrikan erinäisissä rikkinäisissä talouksissa. Esimerkiksi Venezuela on tuhonnut taloutensa ja virallisen valuutan inflaatio kiitää jo pitkälti yli miljoonassa prosentissa. Ei siis liene ihme, että venezuelalaiset omaksuvat nopeasti käyttöönsä bitcoinia, joka kaiken muun hyvän lisäksi on vapaa myös inflaatiosta.
Sama on edessä kehittyneessä maailmassa, kun keskuspankkiaikakausi kohtaa tiensä pään. Silloin on hyvä, että bitcoin on vaihtoehtona olemassa, salamaverkko on valmis ja kryptovaluutta jo suurehkon vähemmistön käytössä.
Kun rahatalous viimeksi romahti kunnolla lähes koko tunnetussa maailmassa, seurasi satojen vuosien mittainen pimeä keskiaika, jolloin rahaa ei entisen Länsi-Rooman alueella käytetty lainkaan, vaan ihmiset kurjistuivat vaihdantatalouden varassa. Onneksi tällä kertaa meillä on vaihtoehto valmiina.
Tämän joulun paras lahja?
Bitcoinien enimmäismäärä on 21 miljoonaa kappaletta. Yksi bitcoin jakautuu sataan miljoonaan satoshiin, ja salamaverkon myötä on periaatteessa mahdollista siirtää jopa satoshin osia.
Kun 21 miljoonaa bitcoinia jaetaan hieman jo vanhentuneella arviolla maailman väkimäärästä eli seitsemällä miljardilla, saadaan tulokseksi kolme millibitcoinia eli kolmesataatuhatta satoshia. Jos (ja kun) bitcoin on maailmanvaluutta, keskimääräinen maailmankansalaisen varallisuus on kutakuinkin sen verran.
Tänä jouluna meidän lastemme joululahjojen joukossa on kullekin oma kotimainen Denarium-kolikko, joka sisältää tuon kolme millibitcoinia. Denariumit ovat eräänlaisia bitcoin-lompakoita, joihin voi säilöä turvallisesti bitcoineja pitämättä niitä tietokoneella tai verkossa, soveltuen erityisesti pitkäaikaiseen säilytykseen.
Bitcoin on tällä hetkellä alennuksessa, joten kolmesataatuhatta satoshia saa kympillä! Isommat omaisuudet lapset kerätkööt aikanaan itse, mutta eikö tulevaisuuden maailman keskivertovarallisuus olekin aika mukava pesämuna?
Avoimuuslisäys: työskentelen itse kryptovaluuttojen parissa, pääasiassa Coinmotion-palvelun teknisessä tiimissä. Kirjoituksessa esittämäni mielipiteet ovat kuitenkin omiani, eikä työnantajani ole myötävaikuttanut tämän kirjoituksen syntyyn.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja mitä tulee bitcoinin 80% kurssiromahdukseen, niin tämä taitaa olla bitcoinille jo kolmas sellainen, eräiden hieman pienempien lisäksi. Toisaalta bitcoinin historian ensimmäinen maksusuoritus oli se kuuluisa kymmenentuhatta bitcoinia eli nykykurssillakin vielä 30 miljoonaa euroa kahdesta pizzasta. Pitkälle on siis tultu, ja muna-kana-ongelman ratkettua volatiliteetti poistuu myös.”
Tuo kuvaus muistuttaa pohjimmiltaan hyvin paljon pyramidihuijausta. Arvon nousun dynamiikka on sama, samoin potentiaalinen arvon romahtamisen dynamiikka. Mitään uutta arvoahan ei bitcoineihin synny ilman, että yhä suurempi joukko siirtää perinteistä rahaansa siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin, bitcoinin kurssihistoria on jo sinällään melko vahva osoitus siitä, että kysymys ei ole pyramidihuijauksesta. Bitcoin on romahtanut kolme kertaa yli 80% ja useamman kerran yli 50%. En tunne yhtäkään aitoa pyramidihuijausta, joka olisi jäänyt henkiin ensimmäisen vastaavan romahduksen jälkeen.
Bitcoinin volatiliteetti on kieltämättä ollut suurta, ja niin ollee toistaiseksi jatkossakin, koska myös sen hinnan vakautuminen kärsii tuosta muna-kana-ongelmasta. Laaja käyttöönotto vakauttaisi hintaa, mutta hinnan epävakaus hidastaa käyttöönottoa, varsinkin ilman pakottavaa tarvetta. Perinteisen rahatalouden romahdus on yksi potentiaalinen katalyytti tälle, mistä ollaan jo nähty merkkejä kehittyvissä maissa.
Mitä tulee tuohon arvoon, niin on hyvä erottaa toisistaan hinta ja arvo. Bitcoin on pohjimmiltaan hyödyke, jolloin sen arvo on subjektiivinen ja lisäksi perustuu ainakin osittain bitcoinin fundamentteihin (kuten mm. taattuun rajallisuuteen [scarcity], muuttamattomuuteen [immutability], ja luottamattomuksettomuuteen [trustlessness]). Hinta toki heijastelee arvoa, tai koettua arvoa, mutta ei ole suoranaisesti sidoksissa arvoon.
Tällä haen sitä, että kuvauksesi koskee nimenomaan perinteisissä valuutoissa mitattua hintaa, ei arvoa. Hinta nousee ja laskee tällä hetkellä perinteisen rahan liikkeiden mukana, mutta arvo ei siitä välttämättä muutu mihinkään. Toki joillakuilla hinta saattaa olla osa subjektiivisen arvon muodostusta.
Ja vielä toisaalta, siinä vaiheessa kun bitcoin on maailmanvaluutta, ei ole mitään väliä mikä sen hinta olisi perinteisissä valuutoissa, koska silloin kauppojen hyllyihin hinnat on merkitty satosheissa eikä euroissa tai dollareissa. Silloin myös volatiliteetti on historiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mainostaminen oli kyllä kiellettyä..
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko, että koska työskentelen kryptosektorilla, niin en saisi puolustaa kryptoja ja mainita kryptoihin liittyviä tuotteita? Palataan tähän sitten, kun keskuspankkien edustajat eivät enää puolusta fiat-valuuttoja ja dissaa kryptovaluuttoja.
Kuten edellä mainitsin, kirjoitukseni edustaa vain omia mielipiteitäni eikä työnantajani ole myötävaikuttanut kirjoituksen syntymiseen millään tavoin. Toisin sanoen kirjoitin blogikirjoituksen omalla vapaa-ajallani ja maksoin kirjoituksessa mainitsemani Denarium-kolikot ja millibitcoinit omalla rahallani. Tosin, työpaikallani kirjoituksesta kyllä pidettiin ja sen englanninkielinen käännös julkaistaneen pian työnantajani omissa kanavissa, mutta tämä tuli esille vasta kirjoituksen julkaisun jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotko kuka keskuspankin edustaja kirjoittaa tällä palstalla?
Ilmoita asiaton viesti
Juttelin juuri pari päivää sitten asiasta. Muutama asia tuli esiin:
– Bitcoinin omistajia on nyt huomattavasti enemmän, siis jakautunut laajemmalle, kuin esim. pari vuotta sitten.
– Jos Bitcoinin romahdus jää johonkin 2.500 ja 3.000 dollarin välille ja jos pysyy siinä (mihin sitten jääkään) vakaana vaikka 3 kk niin se alkaa nousemaan taas. [Juuri nyt n. 3.350 USD].
Olen seurannut tätä vajaan vuoden. En ole asiantuntija, mutta tässä on ollut hyvin suuria ostoja ja myyntejä, jotka ovat heiluttaneet Bitcoinia rajusti, eli epäilen ’valaiden’ spekuloivan/spekuloinneen voimakkaasti Bitcoinilla.
Ja moni, joka on toiminu velkarahalla, ovat joutuneet myymään coininsa, joten on luonnollista, että Bitcoin on pudonnut.
Jos Bitcoin rauhoittuu aiemmin mainitsemallani tasolle, niin olen valmis ostamaan jonkin verran coineja (lisää).
Ja jos tulee jokin uusi valuuttakriisi, Italia, Ranska tms. isommassa maassa, niin ”rahan” on pakko paeta jonnekin. Tietenkin ensisijassa arvopapereihin, mutta kuka luottaa niihin sellaisessa tilanteessa? Tai dollariin tai euroon?
Bitcoinin hyvä puoli on nimittäin se, että se voidaan myydä mihin valuuttaan tahansa, missä päin maapalloa tahansa.
Vai uskoooko joku, että maailmasta loppuu spekulantteja? Nytkin painettua rahaa ja kolikoita on vain vajaa 2% kaikista ’arvopapereista’.
Jos taas haluaa pelata varman päälle, niin aina kannattaa ostaa maata. Se asia on ollut selvää jo joitakin tuhansia vuosia.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”Bitcoinin omistajia on nyt huomattavasti enemmän, siis jakautunut laajemmalle, kuin esim. pari vuotta sitten.”
Tämä on toki väistämätöntä. Usein kritisoidaan sitä, että muutama tuhat sijoittajaa omistaa valtaosan bitcoineista, mutta käytännössä jos (ja kun) hekin haluavat bitcoinin leviävän laajemmalle, myös heidän on luovuttava suuresta osasta coinejaan (myymällä). Aivan alussa kaikki (louhitut) bitcoinit olivat kerääntyneet ensin pelkästään Satoshi Nakamotolle, sitten Nakamoton lisäksi Hal Finneylle ja Martti Malmille, siitä yhä laajentuen ensin kymmeniin, sitten satoihin, tuhansiin ja niin edelleen. Sitä kutsutaan kasvuksi. 🙂
”Jos Bitcoinin romahdus jää johonkin 2.500 ja 3.000 dollarin välille ja jos pysyy siinä (mihin sitten jääkään) vakaana vaikka 3 kk niin se alkaa nousemaan taas.”
Uskoisin itsekin, että ollaan ainakin lähellä pohjia, mutta toisaalta niin uskoin jo 6000 dollarin kohdallakin… Vaikea sanoa kauanko nykyinen vaihe jatkuu, voi olla kyse kuukausista tai jopa parista vuodesta. Blogikirjoituksessani hain pitkää aikaväliä, mikä varmasti tulikin ilmi lasten joululahjoista.
Pitkällä aikavälillä olen varma, että ensin mennään rajusti ylöspäin, sitten fiat-hinnoilla ei enää ole merkitystä ja lopulta maailma on parempi paikka. Voin toki olla väärässäkin, mutta ilmoitan kyllä, jos huomaan näin käyvän.
Spekulaatiota varmasti on paljon, ja senhän huomaa myös kun kurssikäyrän lisäksi katsoo volyymipalkkeja. Volyymipalkkien alkaessa olla suurempia ja käyttäytyessä tasaisemmin niin käy myös kurssille.
”Bitcoinin hyvä puoli on nimittäin se, että se voidaan myydä mihin valuuttaan tahansa, missä päin maapalloa tahansa.”
Tämä on selvästi aliarvostettu fakta. Juuri tähän viittasin kirjoituksessani bitcoinin likviditeetistä puhuessani.
”Vai uskoooko joku, että maailmasta loppuu spekulantteja?”
Myös spekulantit ovat todella aliarvostettuja, sillä he tekevät arvokasta työtä ja ottavat suuria riskejä. He itse voivat tehdä siinä isot tuotot, kuten myös isot tappiot, mutta riippumatta siitä voittavatko vai häviävätkö spekulantit, kaikki muut saavat spekulaatioista ulkoishyötynä vakaammat kurssit. Tämä siis koskee kaikkia hintoja, ei vain kryptoja, osakkeita tai muita arvopapereita. Spekulaattoreiden puolustuspuheenvuoronhan kirjoitin tähän blogiin jo yli kahdeksan vuotta sitten.
Manipulaattorit ovat hieman eri sakki. Tavallaan he ovat spekulaattoreiden erikoisryhmä, joka pystyy aiheuttamaan myös ulkoishaittoja. Pahimmillaan manipulaattoreiden ahneus voisi jopa tuhota bitcoinin, joka olisi pitkällä tähtäimellä erittäin vakava ulkoishaitta koko ihmiskunnalle.
Mutta manipulaattoreita on vaikea estää estämättä myös spekulaattoreita ja suurin osa manipulaattoreidenkin toimenpiteistä menee normaalin spekulaation ja hyödyllisten ulkoisvaikutusten puolelle, joten heidän aiheuttamansa riski on parasta vain kestää.
Toki on erittäin ikävää, jos ja kun manipulaattorit aiheuttavat toiminnallaan muille tappioita, mutta se kuuluu tämän sijoitusvaiheen riskeihin. Bitcoiniin ei kannata laittaa kiinni enemmän kuin mitä on varaa hävitä, eikä varsinkaan muihin kryptoihin. Jos riskinottokykyä häviämiseen ei ole tässä vaiheessa, niin bitcoinista pääsee kyllä hyötymään myös maailmanvaluuttavaiheessa. Jos taas tässä vaiheessa löytyy kykyä ottaa riskiä, niin maailmanvaluuttavaiheessa (ja sitä ennenkin) pääsee hyötymään selvästi enemmän. Kuten kaikessa muussakin sijoittamisessa, se on palkinto riskinotosta, joka oli olennaisesti edesauttamassa lopputuloksen saavuttamista.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs louhinnan eli ylläpidon sähkölasku? Eikö sen hinta ole liian suuri, jos ajatellaan, että pienikin tilinsiirto syö saman sähkömäärän kuin isompi summa?
Keksitty esimerkki: yhden tilitapahtuman sähkön kulutus 10 kWh = n. 1 €. Tikkarin hinta 0,5 €. Bitcoineilla maksettuna käsittelykulut 1 €, eli enemmän kuin siirretty summa. Vaikka esimerkin lukemat eivät täsmällisesti pidäkään paikkaansa, lohkoketjun tilitapahtuman sähkönkulutus on suunnattomasti suurempi kuin perinteisen nettipankin tilitapahtuman vastaava. Jossain siis tulee vastaan tuo, että kirjanpito maksaa enemmän kuin mitä maksu oli.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnollisesti bitcoin-lohkoketjuun ei kannata kirjata jokaista transaktiota jostain kahvikupin ostamisesta lähtien juuri tuosta syystä. Tämän vuoksi on kehitetty toisen kerroksen ratkaisuja, kuten kirjoituksessa mainitsemaani salamaverkkoa.
Salamaverkko toimii bitcoin-lohkoketjun päällä ja mahdollistaa lähes välittömät (sekunteja) ja lähes kuluttomat (satosheja) maksusuoritukset juurikin päivittäisasiointiin. Joku taulu-TV:n tai auton ostaminen varmasti on suorilla bitcoineilla järkevää, mutta päivittäinen asiointi Salen tai K-marketin kassalla olisi salamaverkon ominta aluetta.
Salamaverkon transaktioiden/tilitapahtumien sähkölasku on suhteessa niiden kuluihin, eli lähes olematon, ei olennaista eroa sähköpostin lähettämisen sähkölaskusta.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on nimenonmaan louhimisen aiheuttamasta energiankulutuksesta maailmassa jossa energiankulutuksesta koitetaan tinkiä, ei transaktioiden vaikutuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin minä olen saanut käsityksen, että se louhinta on nimenomaan sitä ylläpitoa, tilitapahtumien kirjaamista. Nimitys vaan tulee siitä, että palkkio maksetaan uusina bitcoineina.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki maksunvälitystavat kuluttavat sähköä. Bitcoinin osalta kritiikki on tähän mennessä ollut sitä, että energiankulutus per transaktio on kertaluokkia suurempaa kuin esimerkiksi luottokorteilla, koska louhittuihin lohkoihin mahtuu karkeasti vain noin parituhatta transaktiota. Salamaverkko poistaa tämän rajoituksen, jolloin laskennallinen transaktiokohtainen energiankulutus laskee samaa tahtia kuin transaktioiden määrä nousee.
Lisäsin edelliseen kappaleeseen sanan ”laskennallinen” energiankulutuksen eteen, koska bitcoin-lohkoketjussa energiankulutus ei riipu transaktioiden määrästä vaan lohkoketjun ylläpidosta louhimalla.
Louhinnan kustannukset taas riippuvat louhinnan vaikeusasteesta, joka riippuu kollektiivisesti käytössä olevasta laskutehosta. Mitä enemmän on yhteenlaskettua laskentatehoa, sen enemmän vaikeustaso nousee, jotta yhden lohkon louhinta-aika pysyy noin kymmenessä minuutissa. Eli mitä enemmän louhijoita, sen vaikeammaksi louhinta tulee ja sitä enemmän siihen kuluu laskentatehoa, mikä olisi loputon positiivinen takaisinkytkentä, ellei sitä rajoittaisi lohkosta saatava palkkio. Louhijoiden kannattaa siis mitoittaa käyttämänsä laskentateho siten, että lohkopalkkio kattaa laskentatehon kustannukset ja siitä jää vielä voittoa.
Lohkosta saatava palkkio (block reward) koostuu kahdesta osasta: uusista bitcoineista ja transaktiokuluista.
Yhdestä lohkosta saatavien uusien bitcoinien määrä puolittuu noin 3-4 vuoden välein. Tällä hetkellä se on 12,5 bitcoinia eli nykykurssilla noin 37500 euroa. Seuraava puolittuminen 6,25 bitcoiniin tapahtuu vuonna 2021 ja sitten noin vuonna 2024-2025 pudotaan 3,125 bitcoiniin.
Tästä seuraa se, että 10-20 vuoden kuluessa transaktiokulut nousevat ensin merkitykselliseksi osaksi lohkopalkkiota ja sitten pääosaan. Viime aikoina transaktiokulut per lohko ovat olleet 0,1-0,2 bitcoinin välillä – vuosi sitten toki reilusti enemmän.
Tärkeintä on tietenkin se, miksi louhijoille maksetaan lohkopalkkiota. Syy siihen on se, että louhijat pitävät verkon turvallisena ja lohkoketjun luotettavana. Se on se kustannus, joka pitkällä aikavälillä kannattaa niistä ominaisuuksista maksaa.
Jos (ja kun) bitcoinista tulee maailmanvaluutta, säästämme keskuspankkien, käteisen rahan, luotto- ja pankkikorttien, sekä osittain pankkien energiankulutuksen ja sijoitamme bitcoinin ylläpitoon juuri sen verran energiaa, kuin tarvitaan sen pitämiseksi turvallisena ja luotettavana.
Yhteenvetona:
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkkiä Venezuelasta ja Argentiinasta löytyy Bittiraha.fi:n tuoreesta viikkokatsauksesta, suosittelen lukaisemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti olet törmännyt jotakin kautta myös
seuraavaan artikkeliin.
https://www.financemagnates.com/cryptocurrency/new…
Siinä käy aika hyvin selville, että paljon on niitä, joita suoraan sanottuna huijataan näiden erilaisten coinejen myötä. Toisilla ilmeisesti on myös varaa
siihen. Mutta kyllä tämän kaltaiset artikkelit myös, saavat
olemaan entistä varovaisempi, ennen kuin ”sijoittaa”
näihin onnea markkinoiviin yrityksiin. Aina kaikki ole sitä,
mitä siellä luvataan?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä lienee luotettava:
”Kauppalehti listasi Suomen sata parasta yritystä.
Kärkeen nousi kryptovaluuttapörssi LocalBitcoins.”
”Vuonna 2012 perustettu LocalBitcoins on yksi maailman tunnetuimpiin ja vanhimpiin lukeutuvista bitcoin-markkinapaikoista.”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tassa-sadan-men…
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Onhan näitä, jotka ovat pystyneet olemaan olemassa pidemmän aikaa ja
kurssit ovat hiponeet pilviä. Itse en kyllä tietäisi, missä mitäkin valuutta voisi käyttää, jos, sellaista olisi. Ja näistä uusia tulee kyllä lisää, vaikka kehitys on tällä hetkellä niistä useimmat joutuvat tuonne bicoinien hautuumaalle. Mielestäni tällä hetkellä sitä uskottavuutta tämä toimivuuteen on vaikea luoda tavalliselle kansalle.
Ilmoita asiaton viesti
Pistä kymppi peliin, siis 10 €, ja seuraa miten sen käy.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Erilaisia coineja tai kryptovaluuttoja on varmaan jo yli kaksituhatta. En itsekään suurimpaan osaan näistä laittaisi pennin jeniä kiinni. Mukana – varsinkin ICO-kentässä – on varmasti vino pino huijausyrityksiä, lisäksi lohkoketjua ja kryptoja sovitellaan käyttötarkoituksiin, joissa ei ole mitään mieltä.
Mutta se, että suuri osa kryptoista on shitcoineja, ei kerro meille mitään bitcoinista. Artikkelini koski yksinomaan bitcoinia, joka on paitsi uranuurtaja, myös edelleen kehittyvä ja hyvin varteenotettava kryptovaluutta. Bitcoinin takana on ylivoimaisesti eniten laskentatehoa, sen avoin lähdekoodi on ylivoimaisesti tarkimmin syynättyä, sen takana on ylivoimaisesti eniten kehittäjiä ja aito yhteisö, sekä se on kaikista selvimmin hajautettu ja desentralisoitu.
Vaikka osa muista markkina-arvoltaan suurista – kuten Litecoin, Ethereum, EOS ja Stellar – voivat olla myös tulevaisuudessakin olemassa ja niille voi olla järkeviä käyttötapauksia, niin ihan varauksettomasti en pysty niiden puolesta liputtamaan, mutta bitcoiniin voi mielestäni luottaa oikein hyvin.
Tietysti edes bitcoininkaan kohdalla ei kannata sokeasti luottaa siihen, mitä asiantuntijat (ml. allekirjoittanut) ja auktoriteetit sanovat, vaan kannattaa ottaa asioista selvää itse, tai ainakin valita luottamuksen arvoiset asiantuntijat tarkoin.
Ilmoita asiaton viesti