Poliitikkojen ei pidä hätäillä Postin kanssa

Poliitikoilla on usein taipumuksena innostua ja tehdä ehdotuksia, joita ei ole mietitty loppuun saakka. Pääministeri Juha Sipilä innostui keinoälystä ja ilmoitti käynnistävänsä keinoälystrategian, jota nyt ollaan jo ajamassa alas. Pääministeri Antti Rinteelläkin on muuta mietittävää, kun hän pohdiskelee Postin työntekijöiden työnkuvaa.

Eduskunnan ja hallituksen tehtävä valtion edustajana on miettiä miksi valtion palvelut ja yhtiöt ovat olemassa. Kun sotea lähdettiin tosissaan viemään eteenpäin, kaikille oli selvää, että siinä haetaan parempaa terveydenhoitoa edullisemmilla kustannuksilla. Eikä se edes ollut epärealistinen tavoite. Pelkästään nykyisestä rakenteesta on mahdollista tehdä parempi, puhumattakaan miettimällä uudella tavalla terveydenhoidon potilashoidon prosesseja.

Mutta kun poliitikot halusivat siihen päälle suunnittelemaan niitä prosesseja ja vieläpä Keskusta halusi kytkeä siihen maakuntahallinnon, koko homman fokus hämärtyi.

Antti Rinteellä on varmaan vilpitön halu saada Posti toimimaan. Hänen tulisi kuitenkin pysyä omalla tontillaan ja miettiä, miksi Posti on olemassa. 

Yrityksen toimitusjohtaja on aina tuuliajolla, jos omistajalla ei ole selkeää näkemystä siitä, mitä se odottaa. Postin ja Veikkauksen kohdalla näyttää vahvasti siltä, että omistajalta eli valtiolta, on kadonnut näkemys siitä, miksi meillä on rahapelaamisen ja postinkannon monopolit.

Hallituksen tehtävä on käynnistää parlamentaarinen tarkentava keskustelu siitä, mitä Veikkaukselta ja Postilta odotetaan. Sama keskustelu pitää käydä myös muista valtionyhtiöistä ja valtion merkittävästi osaomistamista yhtiöistä. 

Kun eduskunnalla on selkeä näkemys siitä, miksi monopolit ovat olemassa tai miksi valtio omistaa jotakin yritystä, on sen yrityksen hallituksella selkeät rajat. Kun taas yrityksen hallitus tietää, mitä pitää tehdä, sillä on mahdollisuus reagoida nopeammin toimivan johdon toimintaan. Käänteisesti; mitä huonommin omistajan tahto välittyy hallituksen kautta, sitä vapaammin toimitusjohtaja voi päättää mitä itse parhaimmaksi näkee.

Valtionyhtiöiden merkittävä ongelma on se, että niiden olemassaolon tarkoitus on epäselvä. Toisaalta niitä pidetään osinkokoneina, toisaalta strategisina omistuksina infrastruktuuriin, toisaalta vastuullisina työllistäjinä ja kansan hyvinvoinnista huolehtivina vastuullisina toimijoina.

Valtion omistajapolitiikka vaatii selkeämpiä linjauksia ja sen jälkeen poliitikkojen on pidettävä näppinsä erossa pienistä yksityiskohdista.

PasiSillanp

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Valmistelen parhaillaan kirjaa strategisesta ajatelusta. Käsittelen blogissani sekä teknologian kehittymisen että arvojen muutoksen vaikutuksia yhteiskunnassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu