Annetaan yrityksille, alueille ja kunnille lupa menestyä omilla ehdoilla
Kun innovointiin ja kehittämiseen tutustuu paremmin, tulee nopeasti selväksi, että Suomessa ei yrityksillä tai julkisilla toimijoilla ole lupaa menestyä uutta tekemällä.
Kaikkea tekemistä leimaa suorittamisen kulttuuri uuden ja paremman luomisen sijaan.
Suorittaminen on sitä, että saamme tehdä vain asioita, joista on etukäteen tarkkaan yhdessä sovittu ja niihin on selkeät säännöt. Kokeileminen ja uuden tutkiminen on tehty monin tavoin liian vaikeaksi tai jopa rangaistavaksi. Meillä eletään kulttuurimielessä edelleen sitä vanhaa maailmaa, jossa pomo tulee aamulla antamaan listan työtehtävistä ja olemme tyytyväisiä, kun teemme listan kiltisti valmiiksi.
Uuden luomisesta ja viisaammin ajattelemisesta ei palkita
Kuten eräs hyvinvointialueen johtaja sen sanoi: Jos keksimme tällä hyvinvointialueella, miten Suomessa säästetään 10 miljoonaa vuodessa, siitä saa palkkioksi ainoastaan sen, että jokaisen hyvinvointialueen budjetista nipistetään seuraavana vuonna 500.000.
Säästöjä toki pitää tehdä, mutta jos niiden tekemisessä ei ole mitään porkkanaa, kuka edes kuvittelee, että niitä haettaisiin kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla?
Sääntöjen mukaan toimiminen, johon kuuluu uusien kokeilujen kuoliaaksi kuristaminen liian tiukalla sääntelyllä ja yleinen johtamisen sokea piste; kuuliaisuus yli hyvien ideoiden, ovat suomalainen ja eurooppalainen taakka.
Jos meillä ei opita palkitsemaan paremmin hyvistä ideoista ja antamaan enemmän tilaa hyvien ideoiden kokeilemiseen, me kuristamme itsemme hengiltä. Ilman tuota lupaa, on täysin hölynpölyä miettiä, mitä vaikkapa veroprosenttia säätämällä saadaan aikaiseksi.
Tarvitsemme enemmän tilaa luovuudelle ja hyville ideoille niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Luovuus ja siitä palkitseminen tuottavat moninkertaisesti siihen nähden, mitä hallinnollisella näpertelyllä saadaan aikaiseksi.
Loppuhuomautus: Kirjoittaja rakentaa päivätyönään parempia kehitys- ja innovaatiomalleja ja työnsä johdosta kohtaa toimijoita eri ympäristöissä. Tästä syystä hänen näkemyksessä on oma twistinsä.
Yhtenä päivänä eduskunnan puhemies Halla-aho järjesti edustajille pukeutumiskoulutusta, seuraavana päivänä ruotsalaisaktivisteja osallistui eduskunnan portaikon punavärittämiseen ja kolmantena päivänä kansallisruotsalainen talousvaikuttaja antoi paikan päällä Suomelle viisi vuotta ja EU:lle tuskin sitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka blogin sisältö on totta, ja näkyy kautta linjan toimijoita koskevasti…
Sovellutus tuosta näkökohdasta lähtien on vaarallista, vaikka joitain tarpeita tulisi yleiselläkin tasolla hoidetuksi.
Tilanne on ollut vapaa, jos vain tätä on voinut tavoittaa, eikä byrokratia ole ongelma kuin heille, joita kohtaan byrokratia käy sopivasta esteestä.
Vähän sama kuin tapaus oikeuskäytäntöjen suhteen.
Oikeus ei ole ongelma, mikäli takana on enemmän, ja päinvastaisessa tapauksessa, oikeus kääntyy toisin, ellei oikeusvälineen vuoksi jouduta pitämään kiinni jostain tasosta, vaikka tämä ei aina estäisi täsmätoimia.
Vaikka kahtalaisuutta on kyseenalaisena, oleellista on tässä toislaitaisuus, ja toisvajeellisuus, mikä on ihmisen tapauksessa selkeän ennakoitavaa, mutta jää yleensä pois siten, että ongelmia ei voisi huoletta syntyä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntien ja Alueiden Ongelmat Mikro- ja Makrotasolla
Kirjoittaja on lähestynyt kuntien ja alueiden ongelmakenttää mikro- eli yritystasolta. Makrotasolla, alueellisten toimintojen maakunnallisilla tasoilla, valtiotason poliittiset päätökset muovaavat koko alueen innovaatio mahdollisuuksia ja rakenteita.
Poliittiset Päätökset ja Alueellinen Kasvu
Suomessa poliittisilla kotimaan voimayritysten ja rannikkoalueiden kasvutavoitteilla on estetty alueiden tasapuoliset kasvutavoitteiden perustat. Tämä on tapahtunut muun muassa toimimalla liikennejärjestelmämme kehittämistasolla vastoin direktiiveissä sovittuja alueellisen saavutettavuuden EU-tavoitteita, jotka ovat kaiken kasvun edellytys.
Teollisuuden Sijoittuminen ja Valtion Painopisteet
Nyt teollisuuden sijoittuminen ja valtion painopisteet ovat keskittyneet Suomen rannikkoalueille-etelään ja länteen . Tämä on esimerkki siitä, kuinka yhdeksän maakuntaa Järvi-Suomessa on tehty alueellisesti rannikkojen takamaa-alueeksi liikennepoliittisilla EU-tavoitteista poikkeavilla toimilla, jotka aloitettiin jo vuonna 1990.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/helsingin-satamat-osana-tavaraliikenteemme-runkoverkkoa/
ja vaikkapa edellinenkin blogi samasta aiheesta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/sotablogi-no-569-suomen-sotatilasta-eun-liikennestrategiaa-vastaan/
Tämä on esimerkiksi vaikuttanut siihen että maastamme ei ole lähetetty EU tukijärjestelmään vv 2014-2024 ainoatakaan sisävesiliikennettä koskevaa kehityshanketta, joilla olisi suora vaikutus siihen, että EU intermodaali liikenne direktiiviä vuodelta 1992 , EU TEN:T liikenneverkkoja ja vuoden 2011 EU liikennedirektiiviä koskevat kehittämistoimet toteutettaisiin Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla. Em direktiivien toteuttamismahdollisuuksia ei ole vielä edes aloitettu tutkimaan vaan valtio on jo vuonna 2009 keskeyttänyt EU tason kehittämishankkeen mikä perustuu Suomalaiseen laivaliikenteen mallisuojaan jota kehitettiin EU tuella.
Ilmoita asiaton viesti