Ei ole yhdentekevää perustuuko yhteistyö luottamukseen

Muistan kun neuvottelin norjalaisyrityksen kanssa yhteistyöstä. Norjalaisten oli tarkoitus myydä meidän palveluita. Olimme norjalaisten kanssa yhtä mieltä siitä, että meillä on edellykset tehdä sopimus. Löysin yksinkertaisen sopimuspohjan, joka mielestäni sopi tilanteeseen erinomaisesti ja tarkistutin sen vielä firman omalla juristilla.

Juristilta tuli takaisin dokumentti, jossa alkuperäiseen neljään sivuun oli lisätty kahdeksan. Änkytin siitä hieman hänelle, mutta hän piti näkemyksensä. Sopimus piti olla seikkaperäinen.

Lähetin sopimuksen Norjaan, kului muutama päivä ja sain vastauksen. Kiitos ei.

Sujuva neuvottelu päätyi massiivisen ja vaikeaselkoisen sopimuksen luomaan umpikujaan.

Ylityökielto purettiin johtajien työtä kehittämällä

Vuosia sitten vastaan tuli tilanne, jossa firmalla oli paineita kiriä tuotannon myöhästymisiä kiinni. Myöhästymiset johtuivat pitkälti raaka-ainetoimittajien myöhästymisistä. Kun johto ilmoitti, että nyt kaivattaisiin porukkaa ylitöihin, tulikin ilmoitus, että yritykseen on asetettu ylityökielto.

Keskustelin pääluottamusmiehen kanssa ja tuli ilmi, että johto oli toistuvasti luvannut, että kun ”tämän kerran” joudutaan joustamaan, niin sitten ei enää tarvitse. Näin ei ollutkaan käynyt, vaan hyvin pian oltiin taas tilanteessa, jossa pyydettiin joustoja. Työntekijät eivät enää uskoneet, että joustot jäävät siihen.

Tilanne purettiin sillä, että sain pääluottamusmiehen uskomaan, että pystyn ohjaamaan johtoa niin, että he tekevät uskottavan suunnitelman siitä, miten joustojen kierteestä päästään ja sen suunnitelman toteuttamista seurataan yhdessä, jotta työntekijöiden luottamus palautuu.

Ylityökielto purettiin, ruuhkat saatiin hoidettua pois pöydältä ja kaikki olivat lopulta tyytyväisiä.

Kun politiikkaa tehdään ilman luottamusta

Istuvan hallituksen hallitusohjelma on lehtitietojen mukaan 200 sivua pitkä. Se tarkoittaa, että hallituskumppanit eivät luota toisiinsa. Kaikki pitää sopia tarkkaan.

Tähän sopii vanha sanonsta: eniten rosvoja pelkäävät toiset rosvot. Luottamuksen tasosta kertoo se, että olin paikalla, kun eräs nykyisen hallituspuolueen merkittävä vaikuttaja sanoi vuonna 2016, että heidän puolueensa on hallituksessa katsomassa, ettei keskusta tee tyhmyyksiä.

Osapuolet tietävät kaikki ne keinot, millä toista osapuolta voidaan vedättää ja ovat siksi tehneet kaiken mahdollisen, ettei kukaan pysytyisi siihen.

Ainakaan työpaikoilla tuollainen sopimus ei toimi. Työpaikalla pitää olla luottamusta siihen, että kukaan ei tarkoituksella vedätä toista. Vahinkoja aina sattuu, mutta niistä päästään yli, jos luottamus ja neuvotteluyhteys on kunnossa.

Tämä työmarkkinatilanne, mikä Suomessa on päällä, on epäluottamuksen rakentamisen vaihe. Tahto voi olla mitä vain, mutta työnantajaliitot eivät luota työntekijäliittoihin ja työntekijäliitot eivät luota työnantajien etujärjestöihin ja hallitukseen. Onneksi työpaikoilla tilanne on pääasiassa erilainen. Suurimmassa osassa yrityksiä työntekijöiden ja työnantajien välillä on kelvollinen keskusteluyhteys, monessa varsinkin pienemmässä paikassa jopa erinomainen.

Eripuran ylläpitäminen on erittäin vahingollista

Hallituksella on oikeutensa tuoda lakiesityksiä eduskuntaan ja koska hallituksella on enemmistön tuki eduskunnassa, hallituksen lakiesitykset menevät hyvin suurella todennäköisyydellä läpi.

Meneillään oleva eripura ei kuitenkaan lupaa hyvää lakien asettamisen jälkeiselle ajalle. Jos työpaikkoja olisi enemmän, työntekijät voisivat tehdä kuten norjalaiset tekivät minun kanssani, ilmoittaisivat, että yhteistyötä ei tule ja he vaihtaisivat maisemia. Mutta koska työpaikoista on pulaa, tappio niellään, mutta ei unohdeta.

Keskustelin erään pitkään yrityksiä kuntoon laittaneen konsultin kanssa ja hän sanoi sen ääneen: duunarit ei suinkaan ole tyhmiä, vaikka usein niin väitetään. Sen lisäksi heillä on norsun muisti.

Työmarkkinariita on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että päättäjien kasvojen menetyksen pelko estää muuttamasta strategiaa. Mieluummin tuhohtaan kunnolla kuin joustetaan. Se johtaa hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että kosto tulee myöhemmin. Se onnistuu helpoimmin ja pienimmillä vahingoilla niin, että kriisin tullessa luetaan sopimuksia kuin piru raamattua.

Kosto ei välttämättä tapahdu heti, koska kuten sanottua, duunareilla on norsun muisti.