Fortumin ja Helsingin ongelmilla on sama sylttytehdas

Fortumin, Helsingin palkanmaksun ongelmien, soten, taksilain uudistuksen ja monen muun ongelman taustalla on sama ydinongelma. Maailman muutosta on entistä vaikeampi ennakoida ja siksi päätöksenteossa erilaisten riskiarvioiden merkitys nousee elintärkeäksi.

Challenger sukkulan tuhoutuminen tammikuussa 1986 oli ennakoitavissa oleva tapahtuma, mutta sen riskiarvio oli jätetty huomioimatta.

”Avaruussukkulan onnettomuuden syyksi paljastui asetetun onnettomuustutkintalautakunnan tutkimuksissa apuraketin o-rengastiivisteen pettäminen. Laukaisua edeltäneen yön pakkasesta johtuen tiiviste oli menettänyt kimmoisuuttaan ja raketin polttoaine pääsi virtaamaan tiivisteen välistä aiheuttaen onnettomuuden.” – Wikipedia –

USA:n presidentin asettama tutkimuskomissio havaitsi, että edellä mainittu riski oli jo tunnistettu edeltä, mutta sitä ei oltu pidetty niin merkittävänä, että lähtöä olisi siirretty. Itse asiassa lähtö oli jo valmiiksi viivästynyt ja sen seurauksena paine lähtöön oli niin suuri, että se meni kaiken muun edelle.

Fortumin päättäjien käsissä oli sähköverkkojen myymisestä syntyneen rahasumman sijoittaminen viisaasti ja pääministeri Juha Sipilän ajattelu, jossa ”pääoma pitää saada tuottamaan”. Tilanteessa, jossa nämä kaksi asiaa ovat prioriteettilistan kärjessä, on suuri vaara väheksyä riskejä.

Helsingin palkanmaksun keskeisenä ongelmana on se, että Helsinki oli selkä seinää vasten aikataulujen osalta, kun se teki päätöksen palkanlaskuohjelmiston hankinnasta. Kun kiire on kova, päätöksen tekeminen on usein niin tärkeää, että yksityiskohtia jää huomaamatta. Selitys sille, että korona vaikeutti henkilöstön perehdyttämistä on suorastaan surkea, kun ottaa huomioon, että koko maa siirtyi parissa päivässä käyttämään etäyhteyksiä. Kaupungilla ja järjestelmätoimittajalla ei vain ollut riittävää varasuunnitelmaa etäkoulutuksia varten.

Sote ongelmat liittyvät samalla tavalla aikatauluihin. Sote rakenteiden uudistamista väännettiin erilaisten poliittisten näkemysten välillä yli vuosikymmen. Sitten se paukuteltiin lyhyessä ajassa kasaan ajatellen, että kyllä asiat sitten saadaan käytännössä jotenkin toimimaan. Hoitajien palkkaus ja työpaine menee samaan sarjaan. Kun on aikataulupainetta, ajatellaan vain, että kyllä he jotenkin vielä jaksavat. Toivotaan toivotaan, sen sijaan, että rakennettaisiin valmiiksi malleja, joissa voidaan reagoida hälytysmerkkeihin.

Esimerkit julkiselta puolelta näkyvät meille räikeimmin, mutta yksityiselläkin puolella on paljon tekemistä riskien arvioimisessa ja varautumisessa. Ei riitä, että on suunnitelma A ja B, vaan pitää ottaa huomioon myös mahdollisuus C, D ja E ja sen lisäksi osattava arvioida, minkä riskin toteutuminen voi olla jopa hengenvaarallinen tai vaikkapa organisaation olemassaoloa uhkaava. Se voi olla jopa se o-rengastiiviste, joka tiedettiin, mutta siitä ei välitetty.

+20
PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu