Hukkuva ei huuda
Eniten omista oikeuksistaan taistelevat ne, joilla asiat ovat vielä hyvin. Heikoimmista ei lähde enää ääntä. He ovat alistuneet kohtaloonsa.
Keskiluokan vihaa pelätään, koska heillä on voimia ja valtaa vaikuttaa asioihin. Keskiluokan suuttumus johtaa aktivismiin, toisin kuin rikkaiden tai köyhien. Rikkaat siirtävät varojaan muualle turvaan ja köyhät menevät ruokajonoon. Tai vetämään kännit Kelan eteen.
Edellinen lause ei ole kirjoittajan luovaa tarinankerrontaa, vaan totuus Kampin Kelan edustan tapahtumista useampana päivänä. Siinä ollaan avoimesti kuilun partaalla ja samaan aikaan apua yritetään antaa ikkunan takana.
Vanhan totuuden mukaan, useimmissa tapauksissa hukkuva ei huuda itselleen apua, kuten elokuvissa, vaan hän vajoaa pinnan alle äänettömästi, eikä siellä voi enää huutaa.
Monelle voi ehkä olla vaikea ymmärtää, että elämänsä hallinnan menettänyt käyttäytyy helposti kuin hukkuva. Hänestä tulee näkymätön, eikä hän kykene enää pyytämään apua. Ei välttämättä edes sitä apua, jota hänelle olisi saatavilla.
Monia keskiluokkaisia ihmisiä suututtaa, että meillä hyysätään laiskoja ja annetaan ”liian hyvät edellytykset elää laiskaa elämää”. Ajatellaan, että ihmiset ovat tahallaan irti ”normaalista” elämästä ja käyttävät väärin sosiaaliturvaa.
Keskiluokkainen ihminen pelkää eniten sitä, että jonakin päivänä hän ei ole enää keskiluokassa. Siksi hän halveksii ihmisiä, jotka eivät kuulu siihen ja siksi hän ihannoi rikastumista, koska voi siirtää sen putoamisen ainakin ajatuksissaan entistä kauemmas. Keskiluokkainen on kuin orava, joka varastoi talveksi, eikä keväällä edes muista, mihin on varastoinut.
Vaikka keskiluokkainen ihminen on puhuvinaan kauniisti kaikkien ihmisten kunnioittamisesta, hän kunnioittaa heikompia tasan sen verran, että fyysisesti sairas tai hyvin iäkäs saa armon.
Henkisesti rutistunut työikäinen on keskiluokkaisen silmissä avuton. Ellei hän sitten ole sellainen, jolla on työterveyden kautta saatu diagnoosi. Työttömällä tai yhteiskunnan kaikkien verkkojen ulkopuolella olevalla ei tunnetusti ole työterveyttä. Usein ei edes terveyttä tehdä työtä, vaikka ovatkin periaatteessa terveitä.
Heidät on alistettu siihen asemaan, missä ovat. Ja siihen on sosiaaliturvan rakenteilla oma merkityksensä. Ei sillä, että heille maksetaan liikaa, vaan sillä, että sosiaaliturvan on nykyisellään tarkoitus pitää ihminen vain hengissä.
Sama koskee osaa terveydenhoidosta. Riittää kun ihmiset pidetään hengissä. Kuntouttaminen on jo liian suuri vaatimus yhteiskunnalle.
Kun sosiaaliturvaan ollaan tekemässä muutoksia, niitä tehdään siksi, että keskiluokkaisen ei tarvitse pelätä niin paljon putoamistaan keskiluokasta.
Se tehdään siksi, koska keskiluokkainen huutaa itseensä kohdistuvaa vääryyttä niin kovaa, että kuulo menee päättäjältäkin.
Nyt Sillanpää pisteli hyvin näkemyksellisen puheenvuoron.
Kommentoin sen verran, että kurjuuden joukossa esiintyy myös hieman kapinahenkeä, mutta yleisellä tasolla Sillanpään näkemys on varmasti oikeanlainen.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa asiaa toisilla sanoilla:
Tärkeintä olisi EU-ajassa huolehtia kansan oman kielen hyvinvoinnista, jotta suomenkieltä ei enää mainittaisi Rooman radio Capitalessa latinan ohella epäseksikkäimpänä Euroopassa, eikä niinkään joka paikassa huolehdittaisi ruotsinkielestä vaikka huolen voisikin ymmärtää ”raakalaismaisiiin hyökkäyksiin” varautumiseksi vuoden 1918 hengessä.
Suomen turpo-ajattelu on syntynyt menneessä ajassa aivan erilaisissa olosuhteissa vastauksena silloisiin ongelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Me suomenkieliset kirjoitamme ”suomen kieltä” ja ”ruotsin kielestä”.
Ilmoita asiaton viesti
Minua on aina huvittanut Antti Rokan nimittäminen pientilalliseksi. Nimittäin niin omaehtoisesti ei käyttäydy kuin sellainen jolla on vähintään sadan hehtaarin tila niin kuin Antti Rokan esikuvalla on ollutkin.
Filosofisena pohdintana Pasi taitaa olla oikeilla jäljillä. Väärin kohdellulla on myös taipumusta käpertyä nurkkaansa, ja nimenomaan ei nousta barrikadeille.
Omana ilmiönään on se miten ihmiset voivat suuttua kanssaihmisen kohtelusta (joskus kuvitellustakin) enemmän kuin omasta kohtelustaan.
Ilmoita asiaton viesti
Osuvaa kerrontaa.
Toisaalta ristiriitaista, jos ajattelee sitä minimaalisuutta, jota hyveeksi on selkein perustein liittää, jo ihan perussuhtautumista koskien.
Luonnehdinta effektiivisesti osuma, muttei kattava. Rokan tapaista toimintapohjaa ei tarvita, tai sen puolustamista, joka selittyy tuollaisen reviirin suojelusta.
Suojelutarve kuitenkin taustalla, ja siten oikein aavisteltu heitto Rokan suuntaan. Suojelu ei aina ole fiksaatiotavoitteellista, vaan puhtaamman toimitilan puolesta raatamista.
Tämä puoli toimintavaikuttumia, voi olla vaikeammin havaittavaa. Vaikea analysoida tekijöitä, joita tällaisen piirteen taustalle liittää. Vaikka vähäpätöisen oloinen marginaalisuunta… silti viittaa pienen kautta helposti suurempaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs kuriositeetillisen oloinen esimerkkitokaisu vähäpätöiseksi jäämisen priorisoinnista voisi olla se, kun viitataan sitä arvoa, joka perustuu asioiden puntaroinnille ja kiertelylle, ja tämän suuntauksen yhteydessä, suorakäynti päin, on tilanteen suorahukkausta, eikä edes hutia.
Kulttuurisesti, tällaista epäsuoratoiminnallista ja hissukaistulkinteista toimintaa liitetty nörtismiksi. Täällä päin menee räkänokaksi, joka viimein osoittaa sitä pysyvyyttä, jota osataan alkaa arvostaa.
Suomalaisena oleminen, on löytänyt todellisuudesta tällaista, ja ilmaisua tosiaan on löytää, ja tietysti kulttuurin puolelta. Esimerkkinä piisi: Muhoksen mimmi. Ei ole ainoa.
Ei savua ilman tulta, ja koska todellista tällainenkin, ei varmasti monipuolisemmassa hyöytykäytössä helposti. Siinä jää todellisemmat helposti varjoon.
https://www.youtube.com/watch?v=_pq43xxNIDM
Ilmiöstä on tv-formaatteja myöten kaupallistamista. Perijenkismiä mm. Hyvää tarvittavan esilletuomistyötä, kannattavuuden puolesta.
…
Asetelman liepeiltä olevan vaaran kun tiivistää miinaan, ja miinakentälle päätymiseen… menee viittaus vähän konkreettisemmaksi.
Miksi noin… voihan tuota pyöritellä, ja eri tavoin kuvailla.
Eräs paikka tähän ilmeni eilen: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tapio-tuomaala/eheytyshoidot-ovat-helvetista/#comment-4018169
Ilmoita asiaton viesti
Antti Rokka on suomalaisen sisun ruumiillistuma! Olennaista ei ole hänen hehtaarinsa, vaan asenne, josta jokaisen suomalaisen tulisi ottaa oppia!
Antti suojasi reviiriä sellaisella tarmolla, että ilman sellaista asennetta ei meitä suomalaisia olisi enää yhtään jäljellä..
Asenne kantaa nimeä, joka on niin tunnettu sanana ympäri maailmaa, ettei sitä tarvitse edes kääntää:
SISU!!!💪🦾
Ilmoita asiaton viesti
Pienviljelijällä ei ole varaa suhtautua omaehtoisesti ja soittaa suutaan ylemmilleen. Elämä opettaa pienviljelijän pitämään pienempää suuta.
Antti Rokan energinen ja suoraviivainen elämänasenne ja aikaansaavuus johtaisi kaikissa tapauksissa parempaan asemaan kuin pienviljelijäksi.
Henkilöstä on helppo tunnistaa ettei ole pienviljelijä.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, etten ymmärrä Linnan tarinasta jotain, tai päinvastoin, ja sama todellisuuden yhteydessä.
Voisi kuvitella, että määrätietoisuus ja jokin uppiniskaissisun tapainen piirre, ei välttämättä katso niin paljon omaansa, kuin mihin tuo rationaalisempi suhtautumistapa viittaa.
Ihmiset puolustavina ovat puolustavia, joten yhtäläisyyttä on, mutta eroa samalla siinä, mitä puolustetaan, mille kentälle puolustus painottuu. Tästä tuli kerrottua jo aiemmin.
Kun puolustaminen tosi pitkällisiin saavutuksiin ja kulkuihin liittyvää, menee tällaisen rakenteen (oma +) tunteminen, puolustus ja koko rakenne portaittaisemmaksi.
Portaittaisuus rakennelmissa, on kuin sitä kieltä, vaikka kieleen ei ole tapana liittää diskretismiä, vaan jotain jatkuvampaa, ja toisaalta jos ei yllä matematiikan tasolle, diskreettisyyttä korvaisi logiikka ja mielekkyys, vähän kuin sanomattakin.
Mitä tulee kokonaisemmin otettavaan jatkuvuuden ja diskretismin ilmenemiseen rakenteita koskevasti (mitäs muutakaan)… tässä sitä pähkäiltävää on, ja sijoittumista. Jos ei, mennään annetuilla, toimi, tahi jätti jotain kuiluun.
Arviointi tosiaan yleisteoreettisen lähestymistavan kautta.
Se mitä puolustetaan, vaikuttaa tosiaan paljon siihen, millaista tästä toiminnasta tulee käytännössä, ja miten ilmenee, kun toiminta tosiaan osana sitä ympäristöä, joka voi olla mitä on.
Ilmoita asiaton viesti
Bravo!
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä kirjoitus blogistilta. Koen vaikeaksi kommentoida sitä esimerkiksi sen yleistysten tähden, mutta yritän silti. Yleistysten takana on oikeasti valtavan monenlaisia tarinoita ja ihmisiä. Esimerkiksi jokainen keskiluokkainen on myös ihan omanlaisensa omine käsityksineen, tunteineen, ponnistuksineen, haaveineen, jne.
Yhteiskunnallisessa mielessä hukkumisen rajamailla kamppailevia helsinkiläistyöläisiä on kuvannut omalla karulla tavallaan Aki Kaurismäki. Pidän hänen uusinta Kuolleet lehdet -elokuvaansa ilman muuta katsomisen arvoisena. Sen päähenkilöt elävät juurikin ympäristöissä, joissa keskiluokkaisia tuskin edes näkyy.
Matkalla keskiluokkaa kohden saattaisi tässä elokuvassa olla marketin turvallisuusvastaava. Kun hän erottaa alimman tason työntekijän vanhentuneen ruisleivän varastamisesta, erotettu vastaa: ”Pääset varmaan vielä pitkälle.”
Avun puute tai sen saaminen ei ole Kuolleiden lehtien päähenkilöille keskeistä. Tärkeintä olisi saada työtä, jonka palkalla voisi jotensakin elää ja jossa ei olisi kohtuuttomat ehdot, ja voittaa omat sisäiset mörkönsä. Kaikesta vääryydestä, kurjuudesta ja omista rajoituksistaan huolimatta uskaltaa elää, tarttua mahdollisuuksiin!
Vaikka nykyisin kai suunnilleen kaikki kannattavat ihmisarvoa, aikamme ihmisarvon kulttuuri on nähdäkseni aivan liian ohut. Pintaa raaputtamalla paljastuu, että vain harvoin se on kunnolla juurtunut asenteisiin, sanoihin ja tekoihin, tai varsinkaan rakenteisiin. Näin on toki ollut useimmissa yhteiskunnissa kautta historian. Nyt olisi kuitenkin aika uudelle herätykselle. Kuolleet lehdet -taideteos voi toimia meille tässä yhtenä herätyskellona.
Ihmisarvon kulttuurin yksi keskeinen teema on, että hukkuvia aina autetaan hengittämään ja pääsemään kuivalle maalla. Toinen on se, että kun ihminen pääsee hieman jaloilleen, huomio saakin kääntyä vähitellen itse kunkin mahdollisuuksiin auttaa itse itseään ja läheisiään. Kunkin edellytykset ovat tässä erilaisia — yksilöllisiä kohtaamisia aina tarvitaan! Vahvassa ihmisarvon kulttuurissa sekä autetaan että tuetaan kasvua, ja tunnustetaan myös meistä itse kunkin olevan kasvun (ja välillä avunkin) tarpeessa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on toisaalta aidosti se tilanne, että astelmien katsaukseen on liittää relevanttiutta.
Näiden perustajuttavien suhteen tätä vaikutustasoa koskien, ollaan voitu olla tosi kauan etäisen teoreettisia jne.
Mieleen tulee Euroopan vaiheet, mitä ovat olleet paineistetuimpina aikoina, ja miten ovat kukoustukset voineet syntyä, tosin kurjuuksien keskeltä. Mukaan se Uuden matereen raiskausvaihe, jne.
Tieteen nousun tausta, osin tällaisista lähtökohdista kumpuavaa, lännessä.
https://timo-vihavainen.blogspot.com/2023/11/roskavaen-aristokratia.html?showComment=1700383573302#c8519859504556739357
Linkki omaan kommenttiini, jota tosiaan pohjusti vähän varteenotettavammin muotoiltu langanpääliittymä.
Ilmoita asiaton viesti
Myllärinen, luin tuon linkittämäsi Timo Vihavaisen blogin. Se kertoo kiinnostavasti Venäjän vallankumouksesta ja neuvostovallasta.
Sillanpään tähän blogiin liittyen se voi ainakin toimia muistutuksena siitä, että edes keskiluokan mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin ei tule pitää itsestään selvänä. Kun ihmisarvon kulttuuri ohenee lähes olemattomiin, eliitti voi onnistua säätelemään kansan keskustelu- ja vaikutusmahdollisuuksia juurikin lähes totaalisesti.
Moni varmaan luuli, että netin yleistymisen myötä vastaava kontrolli ei olisi enää mahdollista. Aika monessa maassa on kuitenkin tultu melko lähelle. Sen keskiluokan, joka saa äänensä nykyisin kuuluviin, pitäisi nyt pystyä heräämään vapaan, laillisen, reilun ja kestävän demokraattisuuden rakentamiseen uudenlaisella tarmokkuudella.
Ilmoita asiaton viesti
Helppo tarttua tämän aiheen tiimoilta, itse viritettyyn överi-ilmaisuun, joka sitä luokkaa, ettei jätä onneksi rauhaan.
Uuden mantreen raiskausvaihe. Just.
Ilmaisuna, ja ilmaisukokeilun, miksei noinkin voisi. Joskus harmittelee sitä, miten vähän varteenotettaviksi luokitellut ihmiset omasta ja muiden puolesta, ovat asiankäynnin ja ilmaisujen suhteen vankeutettuja. Tavan räväkän luova ote … sen mahdollisuus uupuu.
Moniko osaisi spontaanisti käyttää Pohjoisamerikasta ilmaisua, joka ”lipsahti”, tältä osallistumisen tasolta, jota voi tietysti tulkita miten tekee.
Ilmaisu överinä, huutaa kuitenkin tasapainotusta, joten kokeiluina on vähän tieteelle ominaista siinä, josko kestäisi edes ilmaisijansa omaa todellisuusarviota. Ei kestä.
Kansanmurha, jona Uuden mantereen valtausta voi lähteä tutkailemaan, voi olla tosiaan osin väärä, tai sitten siirtymä tahahtuminen oli sitä, mitä elämä on voinut muutenkin tuolloin olla, etenkin vähän muukalaisempiin nähden.
Voi perustellusti arvella, että tuho olisi voinut olla totaalisempikin.
Överiveto, ja kohtuullisuussaavutusta tavalla, johon ei muuten olisi yhtä rivakasti yltänyt.
Tällaisen käänteen voi liittä osaksi tavanomaisia kulkuja, esim keskiluokan vaiheiden osalta. Ei mitään kovin räväkkää,… ja tilanne jotain kautta räväkässä, miten kaukana tai lähellä sattuukin näkymään.
Mitä ennustaa sen pohjalta, joka on kaltavan pinnan mukaisessa liikkeessä. Mitään kovin poikkeavaa ei ole nähtävänä, ja tätä vaihetta on edeltänyt varmasti moni päätymä, joka aikalaisista ja historiaa myöhemmin tutkailevista, jotain muuta kuin neutraali-arvoista.
…
BTW
Siirtämä, johon tuli viitattua… on vähän kuin blogin otsikko, mutta hiukan pitkällisempää ajanjaksoa koskien.
Näitä on kuullut, hiljaisten hiipumisten yhteydessä.
Tarkoittaa siirtymisen ja muuttumisen osalta, ehkä maksimaalisuutta samalla, mitä muutoste mahdollisuuksiin ja reunehtoihin tulee.
Näissä muuttumisen ja muuttamisen toteutuspuolissa tosiaan, reunaehdot menevät joskus toista vauhtia takaavasti, oli kyseessä hyvä, tai vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Voisko Sillanpää kertoa hänen ”keskiluokkansa” määritelmän, kun kerran koko blogin juttu rakentuu tuon nimikkeen ympärille.
Sitten voisi alkaa keskustella asiasta.
Keskiluokkaisuus kun on niin kovin lavea ja suhteellinen määre Suomen kaltaisessa suht. vähäisten tuloerojen maassa, ulottuen mm. reilusti alle 2000 euron kk-ansioista yli 15 000 euron kk-ansioihin.
Vai onko keskiluokkaisuus suhteutettava esim. käytettävissä oleviin tuloihin asumiskulujen jälkeen, jolloin keskiluokkaisuuden tuloraja vaihtelee jyrkästi maantieteellisesti, perheen koon ja saatujen tulonsiirtojen suhteen?
Entä elämäntilanne: onko esim. opiskelijan keskiluokkaisuuden kriteerit erilaiset?
Kovin on hähmänen tämä kirjoitus. Siinä on asian tynkää, mutta jättäisin tuon keskiluokka-hokeman tekstistä kokonaan pois, jos kirjoittaja ei itsekään tiedä mitä sillä tarkoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisesti ottaen, keskiluokka on siltaa, tätä polarisoivempien ryhmien välillä.
Taloutta koskien, keskiluokkaisuutta mittaa tulonsiirrot, tosin tietyssä rakenneympäristössä.
Politiikkaan liittyen, toimet ja vaikutukset jotain laajempipohjaista. Jne-arvelu perään, mahdollisesta listauksesta, johon k-luokkaisuutta on relevantisti liittää.
Talouden osalta, nämä voi liittää numeroihin, jolloin keskiluokkaa on, vähän eri asteella toteutuen. (keskiluokan jatkumollisuus, vs esim poliittisen ryhmittymisen realiteetit, ja kökälejakopaine)
Yleisesti, keskiluokasta on järkevä puhua, siis olemassaolevana. Käsite on relevantti, monella alueella.
***
Keskiluokan maininta, tuo mukaan jotain kokonaisempaa, ja etenkin tällaisen tekijän todellinen olemassaolo.
Älynnyt jossain vaiheessa puhua konrkeettisesta, konkreettisesti ilmenevästä ja otettavasta todellisuudesta, ja tähän liittyvästä ennakoivasta valmiudesta, rakennevastaavuudesta, jonka mukaisesti täällä surffailla.
Molemmat todellisuustasot (TT) ihmisen tapauksessa tarvittavia, mutta myös välttämättömiä. Nimikkeenä vaikka representatinalimi (1) vs todellisuus (2). (2 vs 1 vai 1 vs 2)
Jälkimmäisen on tarkoitus kuvata todellisuutta, ja olla jotenkin mäpättävissä siihen toiseen. Metodi, menetelmä, polku, toutus, tekniikka, kieli… on tällaista keskiluokan siltaa (1.abc … ”åäö.2”)
TT tarkoittaa, että vaje kummassa tahansa, on tällaisen tekijäpotentiaalin tapauksessa, yhtä vuotoa. Kun tulppaa toisesta puolesta, kohta äärivastaavasta, jne.
***
Ghetto on väestörakenteellisesti usein harmillisesti otettu ilmiö, ja tasoitusta, monipuolistusta,… haetaan hajasijoittamisella. On jotain polarisaatiolle vastaista, ts siirtoja, tai rakennetta suoraan, ilman siirtototeutuksellisuutta.
Maahanmuuttopolitiikkaa voi relevantisti liittää tähän eheydellisin tai kokonaisempiotteisin perustein.
Tässä tarkoitan tosiaan jotain yleisemmän antavaa ja edistävää, en kaaostamista ja hämärtämistä, ts hajoittamisen ja hallitsemispiirteen käyttömahdollisuuden lisäämistä, tai sumua, jolla turhan jähmettävää vaikutusta, kun puuroja ja vellejä sekoitellaan, ts jo olemassaoleviakin peruseväitä menee sekaisin maaperän tai muun käyttökelvottomaksi tekevän aineksen / tapahtumien kanssa.
***
Fysiologisesti keskiluokkaan verratava aluetta on ihmisen keskivartalo. Stressitekijöiden ja huonon ravinnon vuoksi, voi joskus päätyä sairastamaan, ts näkymään keskivartalolihavuutena.
Kertymät ovat terveellisiä, mutta keskivartalon yhteydessä, vähemmän näin. Rasva tosin on tässä indikaattori, vaikka voi toisaalta lisätä suoraan tulehdusarvoja.
Kun rasva jakaantuu myös perifeerisemmin, on tämän sanottu olevan terveellisempään viittaavaa jakoa, ts tasajakautumallisuus peruslaardin sijoittumisessa, antaisi parempaa elinpohjaa, etenkin näin Pohjolan kylmissä oloissa, joissa joskus ravinnonsaantikin ollut mitä ollut.
Koordinatiivisesti ottaen, keskivartalo melkoisen merkitsevä. Jos alavartalo ja ylempi sellainen menee valtoimenaan… ongelmia voi ajatella seuraavan. Jos keskivartaloa ei ole, ei tietysti sen vastaanottamaan ongelmaa, ja riesaseuralaista.
***
Peruskuvion kuiluista… voi tosiaan rakentaa arki-ilmiöihin viitaten. Kun mennään kieleen ja abstrakteihin kuvauksiin, ts konkreettisen todellisuuden toiseen välttämättömän tarvittavaan ääripäähän… mukaan on liittää sitä, mihin blogin aihe viittaa.
Keskustan on tosiaan sanottu olevan ongelmissa, myös politiikan osalta.
On numerodataa, tosin alueella, joka helposti vaikeatulkinteista, tai vaikeatulkintaismahdolliseksi päätyvää tarkastelukohtaa, kuten moni todellisuustekijä, kun irtiottoa sen verran, että alkaa näkyä hankalasti, ja erikoitumilla tosiaan tulisi voida kohtuudella elää, kun muuta niinkään edes reaalisesti tarjolla.
(Ruumiinpiilottamistalkoot, RP-kutsunnat, RP-prosessi)
***
Tosi omituisesti tulkittava päätymä, vaikkakin kulku riittävän täys-analysoitavissa, ja varmasti odotettavissa ollutta toteutumaa, ja odotus muusta todellisuusvajeisuuteen turvautumista, mikä ihmisten kantava voima.
Näistä tiedetään paljon, mutta liittäminen ja tietämyksen soveltaminen vaatii mitä tekee. Siitä puhe, mistä puute (Keskusta).
(Lisäilin kommenttiin pikkasen jaottelua ja matskua, kokonaisymmärrettävyyttä edistävän hakevasti)
Ilmoita asiaton viesti
Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee, voi keskiluokkaisen kuulla sanovan.
Muutama vuosi sitten valtakunnan polisii ei päässyt tilastonikkarin kanssa sopimukseen väkivaltakuolemien määrän uutisoimisesta maan tasolla. Siksipä ei niistää kerrota.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ironiasi viittaa tuohon yllä olevaan kommenttiini, niin ei oikein osunut kohteeseen.
Jos luet tekstini niin huomaat että en ehdota jutun poistamista, vaan joko keskiluokan määrittelyä tai keskiluokka-käsitteestä luopumista jutussa.
Jutun sanoma tulee hyvin tai paremmin esille ilman keskiluokka-termiä.
Mutta ymmärrän että jotkut saavat allergisia oireita niiden seurassa jotka toivovat kielellistä tarkkuutta ja käsitteiden määrittelyä.
Ilmoita asiaton viesti
Käsitteitä voi toki käyttää myös karkeasti yleistäen, vaikka tähän sisältyy monitulkintaisuusongelmia ym.
Jotkut sosiologit kirjoittivat aikanaan keskiluokan tärkeydestä yhteiskunnan vakaudelle. Moni näyttää unohtaneen tämän teorian. Keskiluokkaa voidaan halveksia, vaikka samalla oletetaan sen tuottavan jaettavaa alaluokalle ja ylipäänsä hyviin tarkoituksiin.
Alempi keskiluokka ja ylipäänsä keskiluokka on käsittääkseni edelleen menestyvien yhteiskuntien ytimessä. Tästä seuraa kyllä myös jättimäinen ekologisen kestävyyden haaste, koska keskiluokka kuluttaa materiaalisesti paljon. Yläluokka on usein vielä suurempi ongelma, mutta sitä koskevat kysymykset ovat myös osin erilaisia.
Ratkaisuihin asti en tässä kommentissani pääse. Isossa kuvassa kysymymys keskiluokasta on joka tapauksessa supertärkeä, ja mieluiten toki huolellisesti määriteltynä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaista kiistaa ”tilastonikkarin” kanssa ei ole koskaan ollut. Tilastokeskus on julkaissut henkirikostilastot samoin kriteerein säännöllisesti joka ikinen vuosi.
Eikä voi olla silmiä eikä korvia sellaisella, joka luulee, että väkivaltakuolemista tai niiden määristä ”ei kerrota”.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisuuteen näkyy ryhmän ongelmoivaa viestintään kykenevä osuus, jolloin on tosiaan julkisen tartuttavaa todellisuutta, johon voidaan jo reagoida.
Vähän sama dilemma on äänettömien tapaus yleisesti.
Siitä vain esim äänestämään, ja etenkin luottamaan tämän toimen kääntävään ja kunniakkaaseen voimaan, kun voimaa tosiaan on mukana vielä, ja siltä osin kun ei ole,… joku sentään energinen aina.
Tälle alueelle riittää perinteen puolesta kumpuavaa näkemyksellisyyttä, suhtautumisen ja toiminnan mallia. Jonkin verran toki asiallisesti menee käsittelyynkin, tai yrityksellisisti näin.
Mitä hoksannut, paras tae tavoitteenarvoiselle yrittämiselle on sopivasuunta-altisteinen ympäristö, joka tekee sen osuuden, jota ei voi itse tahdonalaisesti ja päättäen kantaa olla joka hetki huomiomassa, tai josta ei ole tätä ympäristökytkentää tyhjempänä reaalisesti vastata.
Tuossa jotain perustelua konservatiiviselle osuudelle, jos tuki/välttämättömyys -toimea tarvitsee olla liittämässä tämän perinteisen oloisen suuntauskirjosektorin hyväksi, siinä kun kestävyyteen voisi ajatella olevan kytköksissä.
…
On tosiaan ihmisiä, jotka kokonaisempaan painolastiin nähden voivat fuskata, ja olla pudonneita lättäröitä, jota high-function -piirteen takia ei oikein voi liittää siihen joukkoon, joka enemmän samaa kyvyttömyyteen kuuluvaa kuuluvaistoa.
Tällaisen vuototaipumuksen puolesta, kokonaisuuden tulkitseminen on vaikeampaa. En oikein usko käsityksiin, ja päätelmiin, joissa tällaiset perusluonnonmukaiset ilmiöt, eivät ole huomioituja, tai jos näitä ei ole käsitysrakentelun taustalle liittää.
Kaikesta ei tosiaan tarvitse olla tosi tietoinen tähän malliin, että asiat hoituisivat. Joo, usko se on tämäkin, ja painotuksen arvoisena, kun tieto on lähinnä se, mihin vakuuttavissa toimissa on luottaa, sekä tätä vaatia.
Ilmoita asiaton viesti
Keskiluokka on jo aikaa sitten menettänyt asemansa ainakin taloudellisessa mielessä. Keskimäärin on keskiluokkaisen ihmisen tulotaso täyspäiväisestä ahkeroinnista surkea. Rahana se on reilu kaksi tonnia käteen ja se on todella vaatimaton tulo ainakin töitä tarjoavissa kaupungeissa. Elinkustannukset ovat niin suuret, että vaurastuminen on mahdotonta.
Tätä taustaa vasten keskiluokkainen ihminen syystäkin ärsyyntyy nähdessään ympärillään työikäistä väkeä, jolle työsskäyvän ansioita siirretään.
Syy ärsyyntymiselle ei todellakaan ole pelko yhteiskuntaluokastaan tippumisesta vaan siitä, että melkein saman saa tekemättä mitään. Se on yksinkertaisesti väärin siksikin, että avoimia työpaikkoja on Suomessa valtavasti eikä tehtävien saaminen ja hoito vaadi ylimaallisia kykyjä.
Se, että työikäiset ihmiset kokevat itsensä päähän potkituiksi ja passivoituvat mitään tekemättömiksi, on enemmänkin osoitus heidän hyvästä sosiaaliturvastaan eikä todellisista vaikeuksista.
Jos jollakin olisi aihetta uupua niin se on liian suurella työkuormalla rasitettu, velkaantunut perheensä elättäjä, lasten kasvattaja ja sivutoiminen omaishoitaja.
Ilmoita asiaton viesti
En usko tähän kommenttiin. Kokemus ei tue tätä. Asiasta voisi tehdä gallupin, ja tosiaan suunnata tämä työttömille itselleen.
Ilmoita asiaton viesti
Keskiluokalla on jokin asema, jos ajattelee pääryhmien sijoittumista kokonaisuuteen. Mitä tarkoittaa käytännössä, varmaan eniten talouspohjaa, ja sen mukaan muuta. Kyse kun on tietystä valta-tason vaikutuksesta, vaikka menee aina yksilötasolle asti, joitain kautta.
Vaje tarkoittaa katkosta, tai selkeämpää polarisaatiota. Menee täysin toisin, kuin mitä on esim luontoa kuvaava gaussin kellokäyrä, jota sovelletaan monen ilmiön tutkimiseen. Mitenhän sopisi tähän yhteyteen.
Mieleen tuli paljon uumoiltu Kiinan tilanne. Vasta nyt kuulin, että Taiwan on tosiaan Kiinassa satuneen sisällisodan seurauksena jäänyt alue, jota tukee toisideologinen suurvalta.
Tilanne on tosi vaaraa provosoiva, ja jos Ukraina on samaa, ja Suomi, mukaanmenot näyttävät tätä vasten maailman rauhan horjuttamiselta.
[Pienenä maana, tosi kannattavaa diilata sodan (globaalieskalaation) edistämisen ja rakentumisherkkyyden (talous,…) puolesta]
Kokonaisempi kuvio menee ideologian tasolla. Kommunismi on vähän kuin kansa, ja kansanvoimat, vaikka kansanvoimat ei tällaista muotoa alleen pyrkisi hakemaan. Tulonsiirtojen ja tasaamisen kautta, jännite palautuu resursseihin, ja näiden mahdollistamiseen.
Varallisuuseroja, keskiluokan taipumusta kutistua… voi tosiaan ajatella järjestelynä, joka perustuu resurssikilpaan.
Paras tapa hoitaa välttämättämäksi koetut resurssit kaikille kansalaisille, ovat olleet tulonsiirrot. Jos jotain osuutta resursseista, tulonsiirrot on edullisin vaihtoehto, ei niinkään työpaikat, ja tällaisen edistäminen.
Vakkuri puhuu täysin toista, eikä tätä perustilanteen kautta päätellen voi vahvistaa.
Vakkuria köyhyydestä, ja poistippumisesta: https://www.youtube.com/watch?v=KGIEoiiAgA4
Tilanne tulonsiirtojen osalta on sitä, mihin mm J-Hämäläinen kiinnittää huomiota. Uutta olisi tosiaan ajatella, että on minimiä, heikompiosaisten suuntaan, ja tekee suuresta osasta kansaa täysin tahdottomia ja vedeltäviä passiivikkoja.
Tällaisen jälkeen, tilanne on vähän kuin orjuudesta nouseminen Jenkeissä. Kirjaus muusta, ja sillä muuttuisi asiat oikeaksi.
…
Tässä linkki Kiinaa käsittelevään aiheeseen: https://www.youtube.com/watch?v=MDZd84fUPGA
Puheenaihe podcast. Vierailijana Jyri Engeström. Pääaiheen Elon Musk. (seuraaminen itsellä vielä vähän kesken)
Ilmoita asiaton viesti
Moni halveksuu suuresti yhteiskunnan elättejä unohtaen kuntien ja valtion palkkaa nauttivat.
”Keskiluokkainen on kuin orava, joka varastoi talveksi, eikä keväällä edes muista, mihin on varastoinut” Tuttu tunne.Hehheh.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalle kerrottiin, että Urkki kävi rukoilemassa ikiomassa kirkossa ja että Manulla oli Pyhä Raamattu rintataskussa rintamalla.
Kirkollista eheytystä ei voitu tuhota, koska se on niin tärkeä ja ikivanha konstituutio ja instituutio.
”Herran Pyhä ehtoollinen, Herrens Heliga nattvard” Lutherin asettamana. Wille Rydmanin tie yövartijaksi elimkeinoministeriöön, valituista valituimpana.
Mika ”Manu” Aaltola pakinoi HS:ssa Juhasta. Iisalmen kirkkoherran pojan Juhani Ahon yli sadan vuoden takaisesta romaanihahmosta. Ei mitään uuutta, oma äitinin oli syntynyt Vänninmäellä, siellä Iisalmen pappilan karja kävi kesäisin laitumella.
Vastavalmistuneena ekonomina olin nelisen vuotta elinkeinoministerötä vastaavan virassa, isona pomona Bror Wahlroos.
Ilmoita asiaton viesti