Ihmisiä ei johdeta järjellä
Älykkäillä ihmisillä on turhan usein luulo, että päätösten läpimenoon tarvitaan vain enemmän järkeä.
Suomalaisten verraten korkea koulutustaso saa meidät usein valheellisesti luulemaan, että päätöksenteko on rationaalista punnitsemista tosiasioiden välillä. Käytännössä elämä menee kuitenkin niin, että vaikka asia olisi todistettavissa todeksi, tunteemme voi sanoa ei.
Jostakin käsittämättömästä syystä politiikassa ja bisneksessä silti inttämällä intetään, että jokin asia on järkevää ja siksi se pitää tehdä. Eikä mitään silti tapahdu.
Maailma pysähtyi, kun järkevien ihmisten piti lähteä ratkaisemaan ongelmia
Greta Thunberg tuli kuuluisaksi sillä, että hän teki älyttömältä tuntuvan tempauksen ja ryhtyi istumaan portailla perjantaisin kapinoidakseen liian hitaita ilmastotoimia vastaan. Ihmisiä toki kiinnosti hänen viestinsä, mutta vielä enemmän kiinnosti hänen asenteensa. Hänen ehdottomuutensa ja poikkeava tapa tuoda sitä esiin. Tällä viikolla Thunberg toi esiin turhautumisensa; Ilmastotoimissa on hukattu kaksi vuotta tekemättä mitään.
Kaksi vuotta maailman valtiot ja yritykset ovat hakeneet ratkaisuja ilmastotoimiin. Yrityksille kyse on useinkin opportunismista, joka voidaan verhota hyvän kaapuun. Kun teemme ympäristöä parantavia ratkaisuja, maailma kiittää, meidän liikevaihtomme kasvaa ja rahapussimme pullistuu. Valtioille taas on kyse siitä, että elinolosuhteet pysyvät siedettävinä ja muuttoliike maailmalla saataisiin pysymään hallinnassa, ettei tulisi sotia.
Noissa asioisssa on oma järjellä perusteltava puolensa, mutta lopullisen askeleen ihmiset tekevät kuitenkin tunteella. Asiaa on moneen kertaan tutkittu. Siinä vaiheessa kun kuluttaja tai yrityspäättäjä sanoo sen viimeisen ”tahdon”, ei enää ole kyse järjestä, vaan tunteesta. Siihen viimeiseen vaiheeseen ei päästä ilman riittävää järkeä. Asiat eivät etene riittävän pitkälle, ellei niissä ole jotakin. Suurissakin asioissa kyse on kuitenkin lopulta tunteesta. Tuntuuko päätös hyvältä, sillä koviinkin faktoihin liittyvissä päätöksissä on aina epävarmuuksia, joita ei kyetä ennalta tunnistamaan.
Yhtäkään kauppaa tai poliittista päätöstä ei hävitä huonoilla faktoilla
En ole juuri koskaan hävinnyt kauppaa siihen, että faktat ovat olleet pielessä. Mutta olen monta kertaa hävinnyt kaupan, tai asiakas ei ole tehnyt hankintaa edes kilpailijalta siitä syystä, että asiakkaalla on vain tunne, että se ei ole hyvä päätös. Se tunne ei useinkaan perustu järkeen. Se vain on. Ja se on niin yleistä, että me kaikki, minä mukaan lukien, syyllistymme siihen säännöllisesti.
Suomessa ja maailmalla pitää panostaa vielä enemmän tunteisiin vetoavaan viestintään, jos asioita halutaan saada maaliin. Tunnetta pelätään, koska se saa meidät tekemään epärationaalisia päätöksiä. Samalla tavalla kun tunne saa meidät tekemään epärationaalisia päätöksiä, se saa meidät tekemään myös rationaalisia päätöksiä.
Haluan nähdä sen, kun hyvät osaavat käyttää tunnetta oikein. Nykypäivän Suomessa tunteen käyttöä perusteluina pidetään vähän sivistymättömänä. Paljon sivistyneempänä pidetään vaikkapa sitä, että riidellään onko fasismia vastustava ihminen antifasisti vai ei. Tai onko feminismiä vastustava myös tasa-arvoa vastustava. Tai sitten väännetään kättä siitä, onko joku tietty työllistämistoimi oikea tai väärä. Lopulta kyse on kuitenkin ensisijaisesti siitä, että päästään asiassa edes jollakin tavalla eteenpäin.
Ihmiset sytyttävät leirinuotioita tarkoittamalla hyvää, mutta levittävät ne liiallisen järkeilyn vuoksi metsäpaloiksi, koska eivät ymmärrä riittävästi vastaanottajan tunteiden ohjaamista. Haluan nähdä sen, kun älykkäät ihmiset ovat myös taitavia tunteiden ohjaajia. Vasta kun meillä on riittävästi niitä, jotka sekä tietävät, että osaavat käyttää tunteita päätöksenteon ohjaamiseen, meillä alkaa tapahtua asioita vauhdikkaammin.
On järkevää ja rationaalista ottaa tunteet huomioon – varsinkin vastapuolen tunteet.
Omienkin tunteiden taustalla on aina jotain faktaa, mutta niitä voi pyrkiä suitsemaan miettimällä liittyykö omaan tunnereaktioon jotain aiemmin koettua, joka ei välttämättä olekaan relevanttia juuri siinä tilanteessa, missä nyt ollaan.
Sen sijaan tietynlainen tunneulottuvuus – intuitio – on mielenkiintoinen ilmiö. Se on nimittäin pääsääntöisesti oikeassa vaikka järki väittäisi toisin.
Ilmoita asiaton viesti
Tunne ei olekaan mikään erillinen ilmiö. Se on osa järkeä, jota emme halua tai osaa eritellä. Siinä sulle selitys.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä selitys, mutta tunne ei ole pysyvä ilmiö tai olotila, vaan haipuu pois kuin pilvi kesäiseltä taivaalta. Hetken kuluttua se on hävinnyt, paitsi naisen mustasukkaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Yrityselämässä päätöksiä tehdään kyllä pitkälti järjellä mutta omien kokemuksieni mukaan ainakin kunnallispolitiikassa mennään tunteella. Kuten ilmastopolitiikassakin.
Ilmoita asiaton viesti
Millä järjellä yrityselämässä tehdään päätöksiä?
Ilmoita asiaton viesti
No sanotaanpa vaikka että käynnissä on tuotekehitysprojekti jonka lopputuotteena on tarkoitus tehdä laite jonka avulla asiakas pystyy ratkaisemaan tuotannossaan olevan ongelman. Projektin alkuvaiheessa käydään läpi muutama vaihtoehtoinen toteutustapa. Näiden plussia ja miinuksia arvioidaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Voi olla että jollakin projektiryhmän jäsenistä on oma suosikki toteutusvaihtoehdoksi (yleensä oma ehdotus) mutta yleensä teknisillä ja taloudellisilla argumenteilla valitaan sen hetken tietämyksen mukaan asiakaan tarpeita parhaiten vastaava ja kustannustehokas vaihtoehto.
Tämän prosessin olen käynyt useasti läpi ja kyllä niissä pääsäntöisesti järki on voittanut tunteen.
Isot valtionyhtiöt kuten Fortum, VR tai Veikkaus näyttävät kyllä sivusta katsottuna olevan tunneohjauksessa mutta eiväthän ne oikeita yrityksiä olekkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä yritysmaailmassa vasta tunteella mennäänkin. Jos yritys eli yrittäjä tekee päätöksiä vain faktaan perustuen niin mitään kehitystoimintaa, tuotekehittelyä, uusia toimintatapoja eli riskejä ei otettaisi. Harvalla yrityksellä on kykyä, resursseja arvioida faktapohjaisesi miten uusi tuote tulee myymään tai miten liikevaihto kehittyy esim viiden vuoden päähän.
Kuntapolitiikassa laumaäly ohjaa eli ideologiat joilla on riittävän suuri kannatus äänestäjistä takanaan määrittävät suuntaviivoja tavoitteista joita asetetaan ja keinoista joilla niihin pyritään. Persuille tärkeintä on ettei pakolaisia, Vihreille ettei luonto kärsi, Vasemmistolle ettei kukaan rikastu, KD Jumala ja RKP ruotsinkieliset.. yleispuolueet Keskusta, kokoomus ja demarit ovat vaikeampia määrittää yksinkertaistuksilla. Yhden asian liikkeet, puolueet on helppoja koska vastaus ongelmaan on aina selvillä tai ongelma ei yhden asian liikettä kosketa
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko on käsitteellisesti virheellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Taidat kommentoida tunteella.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt lienee tosiaan tunteiden aika, koska päätöksiä pitäisi alkaa tehdä. Uudet ajolinjat syntyvät yhdistelemällä vastapuolien lääkkeitä. Esim. sosiaaliturvaa olisi heikennettävä samalla kun verotusta olisi lisättävä. Aikamoinen ristiriita! Sitä varten pitäisi aistia pakko. Onhan selvä, että kaikista pitää pitää huolta jonin verran, ja omasta kansalaisuudestaan on maksettava.
Muut ideologiat ovat myös loogisia:
-libertarismi: jokainen huolehtikoon itsestään. Lopulta kerjäläislaumat vaeltavat ympäriinsä. Tarvitaan korkeampia muureja ja pullomurskaa harjalle. Infra rappeutuu, joten lennetään helikoptereilla. Ne, jotka voivat, muuttavat veroparatiiseihin. Kyllä se siitä.
-sosdemointi: ei tehdä vielä mitään, koska kaikki ei ihan vielä ole hukassa. Odotellaan eläkkeitä ja äänestetään suvun omaa puoluetta, koska vanhemmatkin tekivät niin. Eikä sitten ajatella tulevaisuutta siellä. Ollaan vaan hissuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta olisi hyvä lähteä siitä, että mitkä ovat todellisia asioita ja mitkä uskonvaraisia asioita.
Todellisia asioita ovat ”henkilöresurssit”, ”luonnonvararesurssit”, ”fysiikan lait ”jne.
Uskonvaraisia asioita on ”kansa”, ”jumala” tai ”raha”.
Ihmiset sitten tekevät kaikennäköisiä sopimuksia, kuten vaikka ”laki” tai ”valtio”, tai se mitä ollaan sovittu muiden valtioiden kanssa. Sopimuksia voidaan myös yhteisymmärryksessä muuttaa.
Minusta olisi hyvä lähteä siitä, että väestön vanheneminen johtaa väistämättä siihen että täällä elintaso laskee. Se on väistämätöntä. Siitä voidaan sitten tehdä politiikkaa, että kuinka paljon lasketaan ja keneltäkin, ja kuinka paljon keneltäkin on mahdollista laskea vai onko jotkut jo valmiiksi nääntymässä.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän sellaisia voi järjellä johtaa, joilla ei järkeä ajatella itse. Siksi heitä agitoidaan ja manipuloidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tunteella johtamisen mestareita olivat ja ovat Josef Göbbels, Adolf Hitler, Donald Trump, Isis johtoryhmä,.
Vähän heikompia mutta tunnejohtamista harrastavia ovat Sanna Marin, Boris Johnson, Recep Erdogan, Annikka Saarikko.
Ei kiitos tätä lajia enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Valtaosa ihmisten päätöksistä perustuu tunteeseen tai opittuun tapaan. Myös ympäristön paineeseen eli lauman mukana mennään.
Vasemmistolainen, oikeistolainen ajattelu voi pyrkiä täsmälleen samaan lopputulemaan mutta oikeat keinot joilla edetä ovat täysin eriäviä eri opeilla. Siksi politiikassa ideologiat voivat riidellä vaikka tavoite on sama.
Tai oikeastaan, kun miettii niin minkä päätöksen pystyt tekemään tietoon perustuen.
Koomisin on ihminen joka ostaa auton ja väittää ostaneensa kyseisen auton vain järkiperustein.
Eräs tuttuni ostaa aina punaisen auton. Hän vaihtaa aina samasta liikkeestä noin kolmen vuoden välein, menee ja sanoo että mitä punaisia autoja on vaihtoautoina ja ottaa tutun myyjän ensimmäisenä tarjoaman. Se on järkiostos koska hän on ulkoistanut luottamalleen ammattilaiselle epäolennaiset asiat ja määrittää itse itselleen tärkeimmän kriteerin, tässä tapauksessa auton värin.
Ilmoita asiaton viesti
Oikein! Jokaisen päätöksen teko järkevästi vie paljon energiaa ja aikaa. Energiaa ja aikaa säästääkseen ihminen koettaa selvitä laiskuuksissan tunteella ja vanhoilla päätöksillä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen jolta puuttuu kyky tuntea, potee alexithymiaa. Hän ei tunnista niitä myöskään toisessa ihmisessä. Puhutaan erilaisista persoonallisuushäiriöistä.
Voidaanko järjestelmää, joka etäännyttää ihmisen tunteettomaksi hyödykkeeksi, pitää häiriintyneenä?
Ilmoita asiaton viesti
Vahva tunteilla reagointi ja päättäminen on vakava kehityshäiriö. Ihminen on jäänyt lapsen tasolle tuolloin. Se ilmenee epästabiiliutena, ahdistuksena ja itkuisuutena ja joskus raivona. Siitä on elämämme esimerkkejä täynnä. Kun rakentaa päätöksensä tunteen varaan kieltäytyy kategorisesti toimimasta järkevästi ja ajattelemasta asioita, kun voi vain tunteilla. Tämä on tekijä, joka usein erottaa miehet naisista.
Ilmoita asiaton viesti
No, no. Vaikka se kamala keltapäinen itsetuntomies onkin sukupuoleltaan mies, ei se tarkoita sitä, että kaikki miehet olisivat samanlaisia lapsellisia kiukuttelijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tunne tai järki ole fyysisiä ominaisuuksia. Tytöt ja pojat soiaalistetaan edelleen stereotyyppisiin sukupuolirooleihin. Kiltteihin tyttöihin ja pojat ovat poikia – käytäntöihin. Erot alkavat näkyä vasta kouluiässä.
Väkivalta maailmassa on noin 80 % miesten tekemää. Onko se osoitus rationaalisuudesta?
Ilmoita asiaton viesti
Jo Urho Kekkonen käytti sopulivertausta ja se pätee laajemminkin ihmisten laumakäyttäytymisessä, eikä se koske ainoastaan journalisteja. Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota vastakkaisiin ajatuksiin, eikä peitota niitä suoralta kädellä tunteella tai edes järjellä.
Ilmoita asiaton viesti
Sopulimetafora oli Koiviston lanseeraama – ei Kekkosen!
Ilmoita asiaton viesti
Siksi järjellä ja tosiasioilla onkin merkitystä, kiitos Jukka.
Ilmoita asiaton viesti
”Vasta kun meillä on riittävästi niitä, jotka sekä tietävät, että osaavat käyttää tunteita päätöksenteon ohjaamiseen, meillä alkaa tapahtua asioita vauhdikkaammin.”
Hevosen hallitsemiseen tarvitaan hevoskuiskaajaa ja ihmisten hallitsemiseen ihmiskuiskaajaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Irrationalismilla tarkoitetaan joko tunteiden asettamista järjen edelle tai käsitystä, jonka mukaan eräät keskeiset olemassaolon totuudet eivät ole löydettävissä järjen avulla.”
Wikipedia
Ilmoita asiaton viesti
”eräät keskeiset olemassaolon totuudet eivät ole löydettävissä järjen avulla”
Onko olemassaolossa siis ylipäätänsä mitään järkeä?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjailija Eeva-Liisa Mannerin mukaan maailma ”ei varmaankaan ole aivan sellainen kuin miksi sitä luulemme, maailma on irreaalinen ja kaikki luomamme järjestys on vain suojaa tuota elämän arvoituksellisuutta, maailman käsittämättömyyttä vastaan”. Joskus järjestys kuitenkin murtuu ja ”aukosta saamme katsoa suoraan siihen maailmaan, jota kammoamme”.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko olemassaolossa siis ylipäätänsä mitään järkeä?”
Ikivanha kiinalainen mietelmä:
”Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito.
Eikä sekään ole kovin tärkeää.”
Ihmiskunnan olemassaolo loppuu viimeistään siinä vaiheessa, kun Aurinko on polttanut massansa loppuun. Ensin se laajenee yli koko aurinkokunnan, ja polttaa joka ainoan bakteerinkin, ja lopuksi romahtaa pieneksi pimeäksi kääpiöksi noin -200 pakkasasteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut sanoo että purjehdus olisi tärkeää, toiset on intohimoisia kalastajia.
No, minä en purjehdi, en ole niin varakas, vaikka joskus olisi tehnyt mieli kokeilla.
Mutta hoidan puutarhaa vähän ja kalastelen vähän. Onhan se mukavaa, muttei niin kovin tärkeää.
Tärkeää on syödä ja nukkua hyvin ja terveellisesti, sekä pukeutua lämpimästi ja pitää olla myös asunto. Se on tärkeää.
Jotkut pitävät myös sosiaalista elämää ja ystäviä tärkeinä. No, kai sitäkin saa olla, mutta vain vähän. Se on tärkeää että vain vähän. Liika on liikaa, niinkuin viinankin kanssa, sitäkin saa olla, mutta se on tärkeää että vain vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Ei välttämättä jos tehdään varmuuskopio toiseen aurinkokuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostavaan järkevyys- ja totuuskysymykseen vois tarttua myös erään Carnapin oivallus, että kukin voi luoda oman kielensä. Jopa lauseen, että evoluutiota on vaikea käsittää voisi ihan hyvin muuttaa muotoon Jumalaa on vaikea käsittää. Kun sitten tällaiset termit tulevat keskusteluissa esiin, niin jopa syntyy sotia, joita ei voi järjellä johtaa.
Niin sellainenkin ”polku” voisi olla ihmiselle hyväksi, että pidettäisiin ihmisellä olevan rationaalista toimintaa ja irrationaalista toimintaa eikä järkevää ja tunteellista.
Ilmoita asiaton viesti
”Järjen vastakohta ei ole tunne, vaan tyhmyys” (Arja Tiainen)
Ilmoita asiaton viesti