Julkisen sektorin väärät tavoitteet
Julkisen sektorin uudistamisen vaikeimpia ongelmia on se, että niitä ihmisiä ei voida palkita, jotka voisivat asioita korjata.
Sama koskee byrokratiaa.
Jos joku keksii julkisella sektorilla idean, millä voidaan säästää miljoonia, se johtaa siihen, että seuraavan vuoden budjetista nipistetään miljoonia, mutta idean esittäjä ei saa siitä mitään hyvää.
Jo pelkästään muuttamalla kannusteita vaikkapa niin, että se yksikkö, missä keksitään hyvä tapa nopeuttaa hoitoon pääsyä valtakunnallisesti, saa kannustepalkkion, kun kaikki säästävät. Eli vielä rautalangasta. Jos vaikka HUS keksii keinon, joka voidaan toteuttaa kaikkialla Suomessa ja sillä säästetään, HUS ottaa sen säästökeinon käyttöön, mutta saa myös rahaa siitä, että loi kaikkien käyttöön toimivan konseptin.
Kaikki voittaisivat. Ihmisille tulisi motivaatio hakea parempia ratkaisuja omalla työpaikalla ja valtio säästäisi nopeammin, koska innovointien määrä lähtisi kasvuun.
Sama ongelma koskee kaikkea byrokratiaa. Byrokratian ydintehtävä on monen mielestä lain pilkuntarkka noudattaminen. Monessa asiassa se on oleellista, mutta vaikkapa uuden yritystoiminnan kehittämisessä, uusien terveiden yritysten syntyminen tulisi olla tärkein tavoite.
Se tarkoittaisi sitä, että päätöksenteossa olisi enemmän painoarvoa uuden luomisessa ja aktiivisuuden lisäämisessä kuin nykyisin. Jos jollakin alueella vaikkapa ELY tai joku kunta keksisi asian, millä yrityksiä voidaan auttaa paremmin, ja sitä voidaan soveltaa myös muualla, he saisivat siitä pienen palkkion ja samalla kaikki hyötyisivät.
Byrokratian ja julkisten palveluiden suurimpia ongelmia on se, että niiden tehostaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että idean keksijältä otetaan rahaa.
Voi vain arvata, mihin se johtaisi yritysmaailmassa.
Julkisen sektorin uudistajille pitää maksaa bonusta aloitteellisuudesta. Se nostaa aivan varmasti heidän haluaan kehittää toimintaa.
Niin kuin autoilijalla saattaa vanhanaikaisessa autossa jäädä taustapeilien katveeseen alueita, joita ei päätä kääntämättä näe, myös taloudessa sellaisia katvealueita näyttäisi olevan. Mielestäni näitä katvealueita ovat it-alan mahdollisuuksien lähes torjuminen ja rahoitustoimialan jo onnistuneitten tuotantojen jatkokehittämisen torjuminen.
Muut suomalaiset toimialat saattaisivat luonnostaan virkistyä, kun mainitsemani alat huomioitaisiin paremmin ja niiden elvyttävyys ja tuotannonlisäys hyväksyttäisiin.
It-alaa yritysten johdossa saatetaan vielä nykyään pitää vain menoreikänä ja siten sen tuotantomahdollisuuksia ei havaita, vaan kartetaan. Ehkä liian vaikeana alana? Tämän asian tutkiskelun myötä huomataan, että toinen mainitsemani katvealue seuraa perässä, kun ensin mainittu otetaan paremmin haltuun.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä esimerkki siitä miten noin 2 miljardin suoraan valtion budjetteihin vaikuttavat säästöt ovat jätetyt tekemättä kun panostetaan liikennejärjestelmä kehittämisissä pelkästään raide ja maantieliikenteen maksimointiin tavaroiden kuljettamisissa ja jätetään
EU direktiivit omaan arvoonsa —-tutkimatta vaikutus arvioimatta ja toteuttamatta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/tietoon-perustuvan-liikennepoliittisten-paatosten-teon-nakyvista-ongelmista-suomessa/
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. On luotu järjestelmä jossa kustannukset kasvavat vääjäämättä palvelujen parantumatta. Jos jostain säästetäänkin, niin sitten lattiatasolta käytännön asiakastyöstä.
Kaikki puolueet ovat niin sidoksissa tuohon julkisen sektorin verorälssiin että rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä ei saada tehtyä muuten kuin totaali romahduksen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Liian moni taho hyötyy jukisen sektorin hallintokoneiston ainaisesta kasvusta. Tämä on kallista puuhaa ja lisää tehottomuutta siihen työhön, jonka takia jokin organisaatio on olemassa (asiakas/potilas, oppilas/opiskelija jne).
Eli mitä luultavimmin vain romahduksen kautta tapahtuu jokin muutos nykyiseen tilanteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Mutta valitettavasti se romahdus tulee koskettamaan kipeästi meitä kaikkia. Eliittiä lukuunottamatta. He jotka tästä eniten hyötyivät ovat siinä vaiheessa muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin näin. Esim. liikenneturvallisuus saataisiin kuntoon sillä, että jokaisesta sakosta annettaisiin bonus sen kirjoittajalle. Liikenneonnettomuudet ja kuolemat aiheuttavat valtiolle ja kunnille satojen miljoonien kulut vuodessa. Ne saataisiin pois bonareilla, kun poliisit valvoisivat vapaa-aikanaan liikennettä saadakseen kinkkua leivän päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilen… tässä joitain perusteluja epäilyjen tueksi . Liikenteen ulkoiset kulut ovat noin 7,4 miljardia euroa vuodessa , 96% siitä on maantieliikenteen kuluja. Josta taas lähes puolet on ns raskaan liikenteen tuottamaa, Raskas liikenne on usein mukana liikenne onnettomuuksissa. Maanteitten raskaan liikenteen liikenne osuuden ja volyymin kasvattaminen ja lisääminen on ollut valtion erityistavoitteena aina vuodesta 1990.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/tietoon-perustuvan-liikennepoliittisten-paatosten-teon-nakyvista-ongelmista-suomessa/
Mikä on ollut ja on edelleen täysin päinvastainen tavoite mikä EU ssa on edelleen voimassa.
https://www.eca.europa.eu/fi/publications/SR-2023-08
Ilmoita asiaton viesti
Onko ”julkisen puolen johtaminen” oma tieteenalansa? Entä onko julkinen puoli oma hallinnonalansa?
Julkishallinnon vaikeus on siinä, että julkinen hallinto ja julkinen johtaminen ei periaatteessa tunne poikkeusta!
Päätös (eli julkisen lähtösuorite) ei koskaan ole poikkeustapaus. Sen on periaatteessa toistuttava samanlaisissa tilantteissa aina uudestaan.
Miksi? Käsityksemme ja määrittelemämme julkishallinnon olemus kumpuaa sen suhteesta julkiseen valtaan, siis demokraatttiseen järjestelmään.
*** ***
Käsittääkseni julkisen hallinnon kehittäminen ei voi, eikä sen tule, seurata ajan pintakuohuja. Jos julkinen hallinto toimii kuin kone, suoritteet tulevat riittävän nopeasti ja ovat laillisesti ja hallinto-opillisesti asiallisia, kaikki on kunnossa.
Ehkä julkisen puolen suurin ongelma on yhteiskunnan pintakuohuna ilmenevä ”asiakaslähtöisyys”.
– Ei julkisen hallinnon tule olla asiakaslähtöistä. Sen on lähdettävä pykälistä, demokratian ytimestä sekä tuotettava vakautta ja järjestystä yhteiskuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa!
Ei julkisen hallinnon pidä palvella asiakkaitaan, veronmaksaji, vaan lähtökohtana on oltava byrokratin suojeleminen ja lisääminen. Pykälien on oltava kaiken toiminnan lähtökohtana. Demokratia pidetään tiukasti sivussa. Näin saadaan yhteiskunttaan virkamiesten johtamaa vakautta ja järjestystä.
Ilmoita asiaton viesti
Varila: ”– Ei julkisen hallinnon tule olla asiakaslähtöistä. Sen on lähdettävä pykälistä, demokratian ytimestä sekä tuotettava vakautta ja järjestystä yhteiskuntaan.”
Tuota mainitsemaasi järjestelmää toteutetaan jo Venäjällä ja muissa autokratioissa. Ilman asiakaslähtöisyyttä julkinen hallinto luo ympärilleen pysähtyneisyyden ja riittävän pitkälle vietynä jopa pelon ilmapiirin.
Mikään ei kehity ja ihmisen innovaatiokyky heikkenee ja pysähtyy. Kukaan ei ota vastuuta – vastuut sysästään henkilöltä toiselle ja instanssista toiseen. Läntisesssä maailmassa olemme kovaa vauhtia myös joutumassa ns. pysähtyneisyyden tilaan ja kiittää tästä voimme liiallista hallintobyrokratiaa suurine koneistoineen.
Ilmoita asiaton viesti
Asiakaslähtöisyys merkitsee, käsittääkseni, palvelun räätälöintiä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Siis yksilökeskeisyyttä.
Toisaalta julkisen suoritteen on noudatettava toisteisuuden lakia. Sama suorite on oltava jokaisen kansalaisen saatavissa mikäli ”tilanne ja sen muuttujat” ovat täysin vastaavat kuin jossakin aiemmassa tapauksessa.
– mikäli noin ei ole, se on loukkaus kansalaisen oikeusturvaa sekä demokraattisen yhteiskunnan vakautta, tasavertaisuutta ja tasa-arvoa kohtaan.
Jos toisteisuuden laki ja vaatimus julkiselta vallalta poistetaan, on eettis-moraalisesti demokraattisen valtiokoneiston selkäranka katkennut kuin puu keskeltä navakassa tuulessa.
*** ****
Demokratia toiminee parhaiten niin sanotussa ”yövartijavaltiossa”. Wikipediasta löytyy hyvä määritelmä sillä sanalla, olkaapa hyvä. Julkisen ja yksityisen rajat on aseteltava selkeiksi. Nyt Suomessa julkinen puoli on aivan liian laajalle levinnyt.
Yksityisessä puolessa asiakaslähtöisyys ja räätälöinti toteutuvat viimeisen päälle – asiakas maksaa ja saa maksua vastaavan palvelun osakseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Demokratia toiminee parhaiten niin sanotussa ”yövartijavaltiossa”.”
Annapa tällaisesta esimerkki kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Usa
Ilmoita asiaton viesti
Et sitten tiedä USA:n systeemistä mitään jos sellaiseksi kuvittelet. No eipä ihme, länsiviha huokuu sinusta ja mielikuvien varassa olet.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Usa ei olisi luonteeltaan sanottu ”yövartijavaltio”? – antakaapa heitollenne perusteluita. Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Annapa itse ensin, niin katsotaan miten kujalla olet. Lupaan vastata saman tien kun olet vastannut itse, eli miksi sinusta USA on yövartijavaltio? Laita vaikka viisi esimerkkiä, laitan kymmenen takaisin miksi ei ole. Niin ja lopeta tuo vitun ärsyttävä teennäinen teitittely ainakin minun kanssani.
Ilmoita asiaton viesti
–
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin, no minä vastasin vaikka tiesin ettei sinulta sellaista tule.
Ilmoita asiaton viesti
En pidätä hengitystäni että vastaat, joten
USA ei ole yövartijavaltio koska nämä ohjelmat mm.:
1. Supplemental Security Income.
2. Temporary Assistance for Needy Families.
3. Food and Nutrition Assistance.
4. Housing Assistance.
5. Low-Income Home Energy Assistance.
6. General Assistance.
7. Earned Income Tax Credit.
En viitsinyt kääntää koska näillä nimillä voit hakea tietoa kyseisistä sosiaaliohjelmista. Päälle on sitten osavaltiokohtaiset ohjelmat/tuet, missä tulee heikoimpienkin osavaltioiden osalta kymmenen helposti täyteen.
Sitten päälle koulutus ja siihen liittyvät tuet/rahoitus, osavaltioiden hoivalaitokset ja vammaisavustukset, sosiaalituet vähävaraisille, liittoja ei olla kielletty vaan niillä on vieläkin valtaa hurjasti, on myös minimipalkka, infrakin maksetaan ihan valtion/osavaltion pussista, eikä vapaaehtoisesti kuten ”yövartijavaltiossa”.
Sellaista valtiota ei ole ollut kuin scifidystopiakirjallisuudessa / Venäjän-Neuvostoliiton propagandassa. Huomaa kyllä kummasta sinä olet ”tietosi” ammentanut. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Tämä seuraa talousnobelisti Bengt Holmströmin Nobelin arvoista ajatusta siitä että palkalla tullaan vain työpaikalle ja pitää saada lisäpalkkkioita jos jotain siellä tekee. Koskee tietenkin vain johtoa.
Kun julkishallinto on jo nyt täynnä mitään tekemättömyyttä, niin palkitsemallako siitä eroon päästäisiin, enpä usko.
Julkishallinnosta voisi vapautua vaikka miten paljon osaajia, mutta ei tule tapahtumaan.
Kun Trump puhuu Washingtonin suosta, joka pitäisi kuivattaa, on meillä ihan oma suo Helsingissä ja sen haarakkeet pitkin Suomea,
Ilmoita asiaton viesti
Tavoitteita ja osumista voidaan ohjata sivuun, siinä missä esim ostovoimaa on ryhmäkohteistettavissa.
Tuosta tuli mainittua kapitalismin yhteydessä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikko-marttila/miksi-saalisteluhinnoittelu-on-ongelma-kiinan-markkinahairikointi-ja-sotilaallinen-uhka-taiwanin-salmella/#comment-4210331
Tarkoittaa helposti tilannetta, jossa vetovapauksia on, jolloin tilanne on yksipuolisen vietävä (yksipuolisvietävyyteen saatettava), ja todennäköisin aavistelu on, että vaikka yhteiskunta menisi demokratia-nimikkeen alla… ei siihin käytännössä yllä, ellei puhuta jopa ongelmatoimijuuden selkeästä ja avaimellisesta mahdollistumisesta.
Ilmiö on yleinen, ja demokratia on tässä vähän hassu viittaus, sillä missä vain on vapauksia tehdä jakoa… ilmiötä ilmenee helposti.
Suuret ja kompleksiset rakenteet toki mahdollistavat enemmän, ja siinä kun näille koetaan tarvetta… on samalla kuin ilmais-avaus EM toiminnan ja tuotamismahdollisuuksien jako-menetelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Elintasosi on velkaa !
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/elintasosi-on-velkaa-kierre-alkoi-vuoden-2007-palkkaratkaisusta-seka-nokian-romahduksesta/
Ilmoita asiaton viesti
Lähtökohtaisesti monen julkisen yksikön toiminnan tehostamisen analysointi tulee antaa ulkopuolisen tehtäväksi. Se nyt on vaan jo nähty, ettei pukki voi olla kaalimaan vartijana.
Saaduilla säästöillä voidaan vaikka lyhentää valtion velkaa. Samalla mahdollisesti työttömäksi joutuvat voivat siirtyä yksityispuolelle työvoimapulaa paikkaamaan. Palvelutaso ei väen vähentämisestä muutu, koska itsepalveluautomaation käyttöä lisätään joka tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Arkirealismia! Hallinto kyllä keksii itselleen lisää töitä aina. Maksaja määrittää rajat kukkkaronsa mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, niin, mutta ei muuteta mitään kauhean nopeasti. Pitää odottaa ainakin viisi-kymmenen vuotta ennenkuin voidaan arvioida ja tehdä muutoksia Hallintoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on siitä, että aina joku johtoportaassa on parin vuoden kuluttua jäämässä hyvin ansaitulle eläkkeelle. Kuinka ollakaan, suunnittelupalaverissa tämä päättäjä toteaa lakonisesti :
– Tehkää mitä haluatte, MUTTA sitten kun minä olen jäänyt eläkkeelle.
Ja näin saneeraus ja kustannussäästöt siirtyvät jonnekin horisontin taakse näkymättömiin ja jokainen nyökyttelee vakavana ( ja hyrisee tyytyväisenä palkallisen vapaa-ajan jatkumisesta )
Ilmoita asiaton viesti
Olet Jouko ymmärtänyt Valtuutettujen ja päättäjien mielipiteiden taustan aivan oikein. Kukapa sitä haluaa sahata omaa oksaa ja tunnustaa tehneensä vääriä arvioita.
Harvat keski-ikäiset ihmiset suostuvat muutoksiin mielellään. Kuinka mukavaa on kun kaikki jatkuu kuten ennen ja vain pieninn lisäyksin. Parempi lykätä muutokset jonnekkin tulevaisuuteen muiden riesaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän koko vääristymä ole pelkästään siitä kiinni, että julkisen sektorin johtotehtäviin kelpuutetaan ainoastaan jäsenkirjan pätevöittämiä idootteja, joiden tärkein tehtän on jakaa omaa ideologiaansa. Tästä ongelmasta päästään sinä päivävä eroon, kun poliittiset virkanimitykset lopettaan. Ei voi olla oikein, että poliittisesti nimitetyt virkamiehet ajavat ainoastaan puolueensa etua kiitoksena nimityksestä, kun heidän pitäisi ajaa yhteistä etua.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin eräs suuri ongelma on bujettitalous, mikä johtaa siihen, että budjetissa olevat varat esim. korjausmäärärahat pyritään käyttämään aina loppuun saakka, vaikka siihen ei aina olisi ihan tarvettakaan.
Ennen yrittäjäksi ryhtymistäni olin julkisen sektorin palveluksessa 7 vuoden ajan.
Tehtävänäni oli pitää huolta kiinteistöjen ja huoneistojen kunnosta ja jo edeltäjäni neuvoi, että sen minkä budjettivaroja saa läpi seuraavalle vuodelle, niin ne kannattaa kaikki käyttää, jotta saa saman verran aina vuodesta toiseen ja indeksit päälle.
Tämä johti siihen, että lokakuulle asti aina pihistettiin siltä varalta, että jos jotain isompaa remonttia sattuisi ja jos ei sattunut, niin sitten jälkeen alettiin teettää ns. Toisarvoisia kohteita, sinällään tarpeellisia, mutta ei välttämättömiä.
Sitten piti loppuvuosi huhkia oikein kunnolla, että rahat saatiin menemään ja mielellään vähän ylikin ja niin oli taas seuraavan vuoden budjetti turvattu.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on viisautta!
Ilmoita asiaton viesti
Julkiselle puolelle pitäisi luoda pysyvät rakenteet kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemiseksi. Nythän kaikki on sattumanvaraista ja tosiaan monin tavoin estynyttä. Asian tärkeyttä eivät poliitikot ole tajunneet, vaikka se on ainoa keino pitää terveydenhuolto myös tulevaisuudessa täydessä terässä. Tähän on kiinnitetty huomiota ainoastaan Pelkistetyssä Sotessa, joka varmistaisi, ettei enää ikinä voitaisi ajautua nykyisen kaltaiseen kaaokseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tavallaan koko julkinen sektori potee Yli-Viikarointi nimistä pöhötautia. Poliittisia nimityksiä tyhjänpäiväisiä tehtäviä, ei vastuuta, ei toiminnan ohjausta
Aiheesta juttua :
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/joukorep/hyvinvointia-600-johtajan-ammattitaidolla/
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ei ole riittäviä kannustimia sellaiseen innovaatiotoimintaan eikä pääomia jonka seurauksena korkean tuottavuuden työpaikkoja syntyy.
Suomeen tarvittaisiin muutama miljardööri lisää. Kymmenen olisi hyvä alku. Kiinassa heitä lienee yli 1000 ja Ruotsissakin yksityinen varallisuus on suurempi kuin Suomessa. Ruotsin pääomamarkkinoiden on arvioitu olevan 10-kertaiset Suomeen verrattuna. Se näkyy mm suurina ruotsalaisina investointeina Ruotsiin ja Ruotsin talouden kasvuna. Suomessa talous ja hyvinvointi eivät kasva, koska Suomessa ei ole suomalaista pääomaa, jota investoitaisiin Suomen talouden kasvuun. Meiltä ostetaan osaamista ja yrityksiä pois, koska ne ovat edullisia eikä liiketoiminta kasva Suomessa. Sillä tavoin saamme sentään joitain satoja miljoonia osaamisen tuottamaa arvonlisää, joka voidaan investoida Suomen talouden ja hyvinvoinnin kasvuun. Hyvinvointivaltio ei toimi ilman pääomaa. Jatkuva velkaraha ja verotus eivät turvaa hyvinvointia Siksi hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet rapautuvat. Lisäksi kun ei ole talouskasvua velkaraha liikkuu taskusta toiseen. Julkisen sektorin ( ostovoima )palkankorotukset jotka tehdään velkatalouteen lisäävät vaan valtion velkaa ja lisäävät perusturvan kestämättömälle pohjalle sekä entisestään lisäävät köyhyyttä sekä ruokajonoja.
Hyvinvointivaltio on rakennettu ajatukselle, että valtiot voivat ottaa velkaa rajattomasti ja käyttää tätä velkaa kansalaistensa etuuksiin. Tämä automatiikka on puolestaan perustunut siihen, että aika ajoin on tehty devalvaatio. Mutta EU:n yhteisen valuutta-alueen ja Euron perustamisen myötä devalvaation mahdollisuus lopullisesti ja peruuttamattomasti poistui.”
Olemme ylivelkaantunut kansantalous. Talous on polkenut paikoillaan 16 vuotta ja olemme jääneet kaikilla talouden mittareilla jälkeen verrokkimaistamme. Poliittisilta päättäjiltä on puuttunut oikea tilannekuva, politiikka on ollut edunvalvontaa, poukkoilevaa ja riitaista. Vanhat ideologiat estävät oikeiden päätösten tekemisen
Suomi on pieni kansantalous ja meidän yritysten kilpailukyky on heikko. Meillä on syrjäinen sijainti globaaleista markkinoista, olemme meriyhteyksien varassa, korkeat rahtikustannukset. Meillä on myös kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja suuri energian tarve. Olemme tiukan sääntelyn ja kalliiden kustannusten maa, meillä on jäykät ja lakkoalttiit työmarkkinat, meillä on ankara ja moniportainen ja monimutkainen verojärjestelmä. Sekä talousosaamisesta loitonnut Ay-järjestöt.
Asiat valaistuvat erittäin hitaasti päättäjille maailman muutostahti suljetusta taloudesta ja omasta valuutasta on luonut kokonaan toisenlaisen pelikentän. Poliitikot eivät pysty toteuttamaan muutoksia ennen kuin talous romahtaa lopullisesti, kuten Kreikassa.
Nyt joudutaan kysymään, vastaavatko työmarkkinainstituutiomme ja käytännöt vaatimuksia, joita eurojäsenyys asettaa aikana jolloin euroa ei voi devalvoida on tultu tilanteeseen että nyt hyvinvointivaltion palveluja on alettu purkamaan. Siihen ei voi vieläkään antaa myönteistä vastausta.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa. Jenkkilässäkin on siis sosiaalihuoltoa.
Tutustukaapa ideaali-tyyppiseen käsitteeseen Wikipediasta. Hakusanaksi riittää siis yövartijavaltio.
Termin sain aikoinani omaan käyttööni hallintotieteen professori Martti Temmekseltä. Hän vaikutti1990 -luvun alussa Valtionhallinnon kehittämiskeskuksessa toimien silloin esimiehenäni.
Ilmoita asiaton viesti