Kasvu syntyy kuluttajista – innovoinnin suunta pitää muuttaa
Kun katsotaan tilastoja, niin Suomi ei ole innovatiivisuuden suhteen kovinkaan erilainen maa kuin vaikkapa Tanska. Tämä käy ilmi WIPO:n (World Intellectual Property Organization) tilastoista. Suomi on listan yhdeksäs kun Tanska on kymmenes.
Jos otamme listasijoituksen sijaan vertailuun pisteytyksen, joka on sijoituksen pohjana, on listan ykkönen Sveitsi (64,6 pistettä) Suomea 14 % parempi ja Ruotsi (61,6) Suomea 8 % parempi. Suomen pisteet ovat 56,9.
Kaikilla Suomea innovatiivisuudessa edellä olevilla mailla on helposti nimettäviä vahvuuksia, joita Suomelta puuttuu. Sveitsi on huippuluokkaa erityisesti lääketeollisuudessa ja se sijaitsee keskellä kaikkea. Yhdysvaltain kotimarkkina on maailman vetovoimaisin. Ruotsi on kuluttajatuotteiden ja palveluiden pieni suurvalta ja sen kotimarkkinat ovat Suomeen verrattuna kaksinkertaiset. Englanti ja sen kanssa liittoutuneet British Commonwealth -maat muodostavat maailman laajimman (56 maata) markkina-alueen. Hollanti on Euroopan logistiikan solmukohdassa ja myös siellä on vahva lääketeollisuus. Etelä-Korea on elektroniikan suurvalta. Saksa on Euroopan talousveturi, autoteollisuuden ja muun koneenrakennuksen suurmaa. Ainoa Suomen edellä oleva maa, joka on selvästi menettänyt vahvuuksiaan, on Singapore. (Ellei Englannin brexitin tuomia ongelmia huomioida.) Jopa Suomen takana oleva Tanska omaa vahvuuksia, joita Suomelta puuttuu. Sekin on muodin, lääketeollisuuden ja designin pieni suurmaa, Ruotsia ja Sveitsiä yhdistellen.
Suomen menestyminen maailmanlaajuisessa kilpailussa ei ratkea innovatiivisuuden määrää ja olosuhteita koskevia tilastoja katsomalla. Sen sijaan pitää katsoa mihin innovaatiot suuntautuvat.
Suomella on yksi muita suurempi heikkous, jonka poistamiseen kannattaa panostaa
Yksi tärkeimmistä vahvuuksistamme on samalla heikkoutemme. Oma teollisuutemme on suurimmaksi osaksi investointituotteiden ja välituotteiden varassa. Me valmistamme kaikkea sitä, millä tehdään parempikatteisia lopputuotteita. Olemme maailman alihankkija. Meillä on ainoastaan yksi maailmanlaajuista tunnettuutta nauttiva kuluttajille palveluita luova yritys (Supercell).
Sen lisäksi, että kuluttajatuotteen kate on lähes aina parempi kuin välituotteen (eli materiaalin, jota käytetään lopputuotteen osana), kuluttajatuotteiden markkinat eivät reagoi yleisen taloustilanteen muutoksiin yhtä herkästi kuin esimerkiksi investointituotteet.
Tästä syystä, innovaatiopolitiikassa tulee käyttää aikaisempaa enemmän energiaa siihen, miten Suomessa synnytetään innovaatioita, jotka menevät suoraan kuluttajille.
Kuulostaa ehkä liian yksinkertaiselta ratkaisulta Suomen pitkän ajan kasvulle. Väitän, että ei ole. Se ei ole yksinkertaista, mutta vastaavasti sen palkintona syntyy erittäin tuottavaa liiketoimintaa ja kestävää kasvua.
”…innovaatiopolitiikassa tulee käyttää aikaisempaa enemmän energiaa siihen, miten Suomessa synnytetään innovaatioita, jotka menevät suoraan kuluttajille.”
Ja sitten vähän konkretiaa siihen, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Siis muutakin kuin sitä perinteistä, että strategiakonsultit käyvät hyvää korvausta vastaan innovaatiopöhisemässä suunnitelmatalouden kustantamissa innovaatioseminaareissa yhdessä muiden innovaatiopöhisijöiden kanssa.
Ihan v-mäisyyttäänkö ne yritykset jättävät innovoimatta kansainvälisiä markkinoita kiinnostavia kuluttajatuotteita?
Ilmoita asiaton viesti
Mummo sanoi että ”meidän kissasta tehtiin konsulentti” kun se leikattiin. Osaa neuvoa muita että miten homma tehdään muttei itse pysty siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ei nää osaa edes neuvoa miten homma tehdään. ”Innovoikaa kuluttajatuotteita kansainvälisille markkinoille” on aika abstraktia huutelua.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tuo konkreettinen osaaminen on Suomesta hävinnyt Tekesin tuhon myötä. Olimme jo alunalkaen siinä paljon jäljessä esim Yhdysvaltoja. Ei täällä kukaan edes puhu tästä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa patenttiviranomaisen tehtävä on keinolla millä tahansa estää patentin myöntäminen. Missään tapauksessa hakijaa ei saa neuvoa että mitä tulisi muuttaa jotta patentti menisi läpi. Jossain muissa maissa patentit nähdään talouden kannalta hyödyllisiksi ja viranomaistaho tukee hakijaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin innovaatioiden tuottaminen kaupallisiksi tuotteiksi on mutkikasta Suomessa valtavine esiselvityksineen, liiketoimintasuunnitelmineen.
Jos olet yrityskeksijä, se on oma asiansa. Jos olet yksityinen, pitää olla firma tai kumppanit ja rahaa. Mitään toimivaa nopeaa ja aikaansaavaa screenausjärjestelmää ei ole huolimatta ELY: ä ja Ensimetrejä.
1. Jos keksitte ratkaisun jo TKK:lla käydystä aihiosta, miten henkilöauto voi vaihtaa väriä osittain tai kokonaan vuodenaikojen mukaisesti turvallisuutta parantaakseen, niin ?
2. Kivisydämminen energiatehokas e-ohjattu leivinuuni jokaiseen kerrostaloonkin, joka punnitsee, ohjeistaa, paistaa ja valvoo ?
3. Push- hälytystekstiviestijärjestelmä pienillekin alueille, joka murtaa salaiset numerot. Tekstiviestijärjestelmä ei ole virallinen hätäviestijärjestelmä vieläkään. Niitä joihinkin tarkoituksiin voi tilata joiltakin yriyksiltä kuten Neste Porvoo, jolla on melua ja päästöjä ilmassa silloin tällöin.
Ilmoita asiaton viesti
Keksinnön kehitys kuluttajatuotteeksi markkinoille vaatii rahaa. Jos sulla ei itsellä ole sitä niin joudut pyytämään joltain muulta, jolla on.
Se rahamies/nainen miettii saako koskaan rahojaan takaisin vai häviävätkö rahat kuin tuhka tuuleen. Olisiko joku muu parempi juttu, johon rahat kannattaisi laittaa, josta saisi edes vähän korkoa palkkioksi riskin otosta?
Jo sulla on idea niin sun tehtävä on saada rahamies/nainen uskomaan sun idean erinomaisuuteen. Ei tässä mitään muita poppakonsteja ole.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli aivan selvä ja siinä se ongelma onkin saada privaattiaihioita ulos.
Yhden tai useammankaan aihion varaan ei kukaan järkevä lähde firmaa perustamaan, mutta se on edellytys päästä eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdenkin aihion varaan kyllä paljonkin firmoja perustetaan. Vaikkapa Google ja Apple ja meillä Supercell, Storaenso ja moni muu.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän nuokin. Mutta, meillä on iso joukko yksityisiä keksijä-innovaattoreita, joilla on moniin asioihin ratkaisuja laajoille kuluttajaryhmille, joita ei mitenkään resurssoida ajoissa ja, jotka sitten vasta ajan kanssa putkahtavat jostakin muualta esiin.
Me teimme Suomessa manuaalisesti 1. gps-navigaattorin liikennekäytytöön 1990- luvun lopulla, joka ilmaisi varoitusmerkit, palvelut ajon yhteydessä pda- näytölle. Testattiin ja esiteltiin se autokäytössä. Japanilaiset ihastuivat.
Meillä valtion digiroad-hanke myöhästyi vuosia ja miedän juttumme valui muualle.
Meillä ontuu pahasti tehokas ns. screenausjärjestemä tuotantokäyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sitä sitten ei myyty ulkomaille, jos Suomesta puuttui infraa?
Kyllä tässä keksijöiden toiminta on avainasemassa. Ei voi olettaa, että joku keksii ja valtio toteuttaa…
Ilmoita asiaton viesti
Niin se menikin muille maille. Mutta valtion digiroad-hanke pahasti myöhästyneenä oli Suomen sovelusten ongelma. Tähän perustui Suomen ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Innovaatiosta voi puhua vasta kun tuote on kaupallinen menestys.
Ilmoita asiaton viesti
Investointituotteet ovat usein isoja kokonaisuuksia ja niiden toimitusajat ovat pitkiä. Kuluttajatuotteet ovat yleensä kaupan hyllyssä ja niiden toimitusajat ovat lyhyet.
Suomi on saari ja siitä johtuen toimitusajat ovat pitkiä. Kauppaliikkeen pitää tilata kuluttajatavarat aikaisemmin Suomesta. Se hankaloittaa kauppaliikkeen suunnittelua. On helpompi turvautua lähellä olevaan nopeaan toimittajaan.
Investointituotteille annetaan toimitusajat jo tarjousvaiheessa.
Kuluttajakauppa tarvitsee paikallista läsnäoloa ja se syö katetta.
Esittämäsi panostaminen kuluttajatuotteisiin on ihan kannatettava ajatus. Mielestäni ongelma ei ratkea pelkillä hyvillä tuotteilla (hopealuoti). Logistiikka ja kaupan rakennekysymykset ovat yhtä tärkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Jenkeissä innovoitiin jopa sellainen tosi-TV ohjelma kuin Shark Tank.
Ohjelma luo idean keksijälle mahdollisuuden hakea rahoitusta suoraan enkelisijoittajilta.
Aina se ei mene putkeen, mutta ohjelma on mahdollistanut myös menestystarinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdotin kauan sitten Keksintösäätön johdolle ideoiden screenausjärjestelmää, jossa tietyin kriteerein asiaansa uskovat saattaisivat tuoda ajatukensa arvoitavaksi. Nopea ammattimainen arvio, eteenpäin jatkojalostettavaksi vaihe 2. Jos aihetta. Kaikille systeemiin päässeille jonkinlainen palkkio.
Parhaimmillaan tuolta löytyy itse keksintöihin tai sovelluksiin lähtölaukaus.
Tallainen ei onnistunut ”työläänä” virkamieshommaksi.
Ilmoita asiaton viesti
You are right to the point. Finnic minds are brilliant but still driven from point of view of production not branding and consumer research.
Capital is global today and goes where gets the best return and Finland is a country of safe investment but too heavily taxed and too much red tape compared to Denmark from investors point of view.
North American market is the best potential and Sony from Japan succeeded, LVMH from France , Nestle from Switzerland and Samsung from Korea.
Baby back ribs in America is mostly Danish as production adapted to American norms.
Best help your trade representative could do is invest in major consumer and trade research in America to then identify opportunities which Finnic companies can exploit.
Partnering with US companies with skill in marketing and access to trade channels as a first step!
Ilmoita asiaton viesti
Yes, of course, your are right.
Basic for the branding is at first the product solution, what is it ? What is the specific target group. How does it will solve a consumer problem of the target group ? Costs, pricing, marketing support, distribution, profit.
Ilmoita asiaton viesti
Yes identifying consumer problem is one good way but also offering a better solution to existing solution like Uber to taxi is another – a comprehensive research is today $10 mm but minor for government if all leading companies invited to help design the research needs
Ilmoita asiaton viesti
Vähän tältä pohjalta olen miettinyt vedyn tuotantoa Suomessa. Suomi on ikään kuin ”raakamaata” ja ”raakavesistöä”, jonne voi pystyttää myllyjä jauhamaan sähköä mielinmäärin. Ja sillä sitten tuottaa vetyä. Onko tää hyvä asia vai ei?
Ilmoita asiaton viesti
Toivonmukaan blogistilla on esittää omatoimisia esimerkkejä ja laskelmia rahasta, joka pistettiin omasta pussista, niin voisi virittää keskustelua aiheesta. Muuten on vain totuteltava silmien pyöritykseen, kuten streemin osalta, yli 10 patenttia / pendingiä, tuplat keksintöjä ja kummallista, viimekädessä itse kuluttaja päättää, minne rahansa tärvää.
https://www.youtube.com/watch?v=GCHzb2U5k2E&feature=youtu.be
Ilmoita asiaton viesti