Koulutustason nosto ja maahanmuutto ratkaisevat ongelmat

Korkea koulutus lisää työntekijän halua vaihtaa töihin toiselle paikkakunnalle. Matalapalkka-alan työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työpaikkoihinsa, jos he uskovat työpaikan säilyvän myös tulevaisuudessa ja jos he kokevat kehittyvänsä. Maahanmuuttajien houkutteleminen sekä korkeaa koulutusta vaativiin töihin että matalapalkka-aloille parantaa kilpailukykyä.

Edellä oleva lista on osa niistä näkemyksistä, joita olen kuullut kansainvälisiltä tutkijoilta. Näitä kysymyksiä voi miettiä myös Suomen näkökulmasta. Mitä edellä mainituista teemme ja mitä kokemuksia olemme keränneet?

Suomessa suhtaudutaan ristiriitaisesti opiskeluun ja itsensä kehittämiseen, kun työikäinen on työttömänä tai työttömyysuhan alla. Ristiriita tulee siitä, että kannustus ohjaa usein siihen, että työntekijä haluttaan pikakoulutuksella suunnilleen samantasoisiin tehtäviin, mutta eri alalle tai eri paikkakunnalle.

Elämä menee kuitenkin niin, että henkilö, jolla on korkeintaan ammattitason koulutus, jää herkemmin omalle paikkakunnalle tai sen läheisyyteen kuin henkilö, jolla on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Toisaalta asiaan on yksinkertainen selitys. Suuri osa opiskelijoista joutuu vaihtamaan paikkakuntaa jo aloittaessaan opiskelut korkea-asteella.

Muuttaminen sinänsä on työvoiman saannin joustavuuden kannalta tärkeää, mutta muuttamiseen liittyy myös riski. Vanhempien koulutustasosta riippumatta, lapsiperheen muuttaminen toiselle seutukunnalle kesken peruskoulun tai ennen siirtymistä toiselle asteelle, laskee toisen asteen tutkinnon keskeyttämisen todennäköisyyttä 7-8 prosenttiyksikköä (Elina Kilpi-Jakonen 2021).

Kokonaisvaltaisesti paras lopputulos tulee siis silloin, kun muutto tapahtuu varhaisessa vaiheessa, kun lapsia ei vielä ole tai he ovat alle kouluikäisiä. Eli yksinkertaistaen, vanhempien houkutteleminen toiselle seutukunnalle voi aiheuttaa viiveellä ongelmia seuraavassa sukupolvessa.

Matalapalkka-aloilla on sisään rakennettuna toimintatapoja, jotka syövät niiden mahdollisuuksia saada hyvää työvoimaa. Yritykset lähtevät ajatuksesta, että työntekijät vaihtuvat joka tapauksessa. Tiedän tapauksen viime vuodelta, jossa eräs matalapalkka-alan yritys palkkasi syksyllä noin kaksinkertaisen määrän työntekijöitä todelliseen tarpeeseen nähden. He ajattelivat, että joka tapauksessa sieltä lähtee osa. Ylirekrytoinnin seurauksena yrityksen jo osa-aikaisena oleville työntekijöille oli jonkin aikaa vähemmän töitä, joka lisäsi tyytymättömyyttä työpaikkaan.

Erään tutkimuksen mukaan, matalapalkka-alan työntekijät ovat erittäin sitoutuneita työpaikkoihinsa, jos he kokevat siinä jatkuvuutta ja kehittymistä. Eli kohtaavat hyvää esimiestyötä. Korjaamalla tämän asian, eli tarjoamalla kehittymisen mahdollisuutta ja todistamalla jatkuvuutta ja ehkä palkitsemalla tavallista paremmista suorituksista tavallista paremmin, voitaisiin matalapalkka-alojen vaihtuvuutta vähentää.

Työhön tuleva maahanmuuttaja lisää tuottavuutta, koska avoinna olevalle työpaikalle löytyy työntekijä. Kun työlle löytyy tekijä, se nostaa yrityksen toiminnan tasoa ja lisää yhteiskunnan palkkapottia. Samalla yhteiskunnalle tulee enemmän resursseja korjata työvoimaan liittyviä ongelmia, kuten kouluttaa työttömiä kilpailukykyisemmiksi uusiin vaativampiin töihin.

Kaiken lisäksi, halvan työvoiman maista tulevien palkkaaminen Suomeen voi toimia jopa kehitysavun tukena, kuten Viron tapauksessa. Suomessa työskennelleet virolaiset ovat sekä tuoneet dynamiikkaa ja kasvua suomalaiseen työelämään että nostaneet virolaisten elintasoa ja helpottaneet Viron valtion taakkaa omien kansalaistensa hyvinvoinnin rakentamisessa.

Ei tästä kaikesta voi ajatella mitään muuta kuin sen, että työelämää ja opiskelua pitää ajatella uudella tavalla. Meillä on liikaa osaoptimointia, joka tuhoaa dynamiikan ja kasvun.