Lauttasaari näyttää kansalaisdemokratian mallia

Kun Lauttasaarta koskeva suunnitelma Länsiväylän kaivamisesta tunneliin ja pohjoisosan asukasluvun nostaminen 15.000 asukkaalla kaatui Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, osa Lauttasaaren ulkopuolella asuvista oli pettyneitä. Lauttasaarta ei rangaistakaan siitä, että siellä on asukkaiden mielestä mukava asua. Taisi joku twitteristi puolitosissaan jopa sanoa tapausta esimerkkinä korruptiosta.

Asian voi nähdä myös toisin. Jos kaikkialla toimittaisiin kuin Lauttasaaressa, kaupunkien kehitys vastaisi paremmin asukkaiden odotuksiin.

Paikallinen Lauttasaari seura on merkittävä tekijä asukkaiden ja kaupungin välisessä vuoropuhelussa. Lauttasaari -seuran kaltaisia tahoja, on muuallakin Helsingissä, mutta Lauttasaaren vahvuus on muita pidempään jatkunut ammattimainen vaikuttaminen.

Paikallisella seuralla on oma toimikunta, joka seuraa jatkuvasti kaupungin suunnittelua. Sen ansiosta suunnitelmat tulevat niin varhaisessa vaiheessa tietoon, että niihin voidaan vielä vaikuttaa. Esimerkiksi Länsiväylän tapauksessa oli kyse suunnitteluperiaatteiden hyväksymisestä, eli käytännössä niistä suuntaviivoista, minkä pohjalta asemakaavaa suunnitellaan. Varsin monessa paikassa reagoidaan vasta kun kaavaa on jo suunniteltu pitkälle. Silloin on enää vaikea saada isompia muutoksia läpi.

Helsingin kaupunkia kehitetään voimakkaasti. Helsingin strategiassa on kolme tärkeää painopistettä. Asuinalueiden omaleimaisuuden säilyttäminen, lähiluonnosta huolehtiminen ja asuntojen rakentaminen, isossa määrin jo olemassa oleville alueille. Kun nämä kolme asiaa joutuvat konfliktiin, kasvu voittaa kaikki muut.

Tämä näkyy uusien alueiden rakentamisessa, joissa tehdään meren täyttöjä eikä puistojen osuus ole kovinkaan suuri tai tuhoamalla ihmisille tärkeitä paikkoja, kuten Suvilahdessa, jossa suosittu skeittipaikka on tulossa tiensä päähän.

Suvilahteen on tulossa uusi tapahtumakeskus samalle paikalle, missä on Suomen tärkein skeittiparkki. Skeittiparkki ei ole luontoa siinä mielessä kuin se ymmärretään vihreänä. Sen sijaan lajin piirissä olevilta olen saanut tietooni, että kyseinen parkki toimii lajinsa suurimpien tapahtumien näyttämönä, sinne matkustetaan eri puolilta Suomea ja se tunnetaan hyvin myös kansainvälisesti.

Uuden tapahtumakeskuksen ja skeittiparkin kohdalla on ajauduttu tilanteeseen, jossa valintoja tehdään joko-tai periaatteella. Toisen on väistyttävä ja tässä tapauksessa näyttää vahvasti siltä, että skeittiparkki on se, joka joutuu väistymään.

Oppia voisi ottaa Lauttasaaresta.

Se, että lauttasaarelaiset pääsevät vaikuttamaan suunnitelmiin, ei suinkaan tarkoita, että Lauttasaari säilyisi muuttumattomana. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että paikallisten asukkaiden toiveet otetaan paremmin huomioon. Lauttasaareen on rakennettu paljonkin uutta asutusta ja tullaan rakentamaan, mutta koska saarella on ammattimaisesti hoidettu kansalaisvaikuttaminen, kaupungin kanssa haetaan kompromisseja, joissa molemmat voittavat.

Skeittiparkki ja tapahtumakeskus ovat esimerkki, jossa kompromissien hakeminen voi olla kokonaisuuksien kannalta viisaampaa kuin vastakkain asettaminen. Ne ovat paremminkin toisiaan tukevia kuin keskenään kilpailevia. Rosoinen ja elävä, talkootyöllä pyörivä harrastajien toiminta ja bisneksen säännöt taitavasti osaava tapahtumakeskus voivat myös täydentää toisiaan.

Jos eri kaupunginosissa ja kaupungeissa asuvat ihmiset oppisivat puolustamaan elinpiiriään ammattimaisesti, se sekä lisäisi kaikkien ymmärrystä politiikasta että parantaisi asukkaiden asumisviihtyvyyttä ja pakottaisi kaupungit ratkaisuihin, joissa on otettu luontoarvot, ihmisten hyvän elämän edellytykset ja kasvu tasapainoisesti huomioon.

Näin käy nyt myös Lauttasaaressa, jossa pohjoisosan suunnittelun seuraavassa vaiheessa, suunnittelijat on pakotettu selvittämään rakentamisen luontovaikutukset ja vaikutukset ihmisten arkeen entistä paremmin. Mallia ihmislähtöiseen kehittämiseen voi vaikka ottaa Kööpenhaminasta, jossa se on jo melkein satavuotinen perinne.

Hyvässä kaupungissa asioita tehdään ihmisille.