Miksi totuus voi olla valhe?
Tanskalainen tutkija Bjørn Lomborg kertoo, että hän luottaa tilastotieteeseen. Hänen mukaansa ne rahat, joita nyt ollaan suuntaamassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, kannattaisi siirtää köyhyyden poistamiseen. (Kauppalehti 28.7.2024)
Väitteensä tueksi hän esittää vakuuttavia lukuja.
Kansainvälisen konsulttitalon tänä vuonna julkaiseman tutkimuspaperin mukaan, jos absoluuttisen köyhyyden rajaa nostettaisiin 2,1 dollarista päivässä kolmeen dollariin ja pyrittäisiin poistamaan absoluuttinen köyhyys maailmasta, pääsisimme niihin ilmastotavoitteisiin, joihin kansainvälisissä sopimuksissa on pyritty.
Äkkinäinen voisi ajatella, että nuo kaksi tietoa tukevat toisiaan ja niin ne tekevätkin, mutta niissä on myös rakaiseva ero.
Lomborg ehdottaa köyhyyden poistamista vaihtoehtona ilmastonmuutoksen torjunnalle. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ei hänen mukaansa kannata panostaa niin paljon, koska se on kuitenkin pienempi ongelma. Konsulttiyhtiö puolestaan näkee, että jos köyhät saavuttavat korkeamman elintason, heille tulee paremmat mahdollisuudet tehdä viisaita valintoja myös maapallon luonnonvarojen kestävyyden ja ilmastonmuutoksen kannalta. Eli myös köyhät tekevät silloin ilmastotoimia.
Me uskomme usein liian helposti tutkimuksia tai selvityksiä, jotka yksinkertaistavat monimutkaista ongelmaa. Jos ihminen olisi vain rationaalinen, se olisi johtanut jo satoja vuosia sitten tilanteeseen, jossa entistä parempi tiede olisi saanut meidät noudattamaan tieteen suosituksia.
Niinhän me emme tee, eikä yksi tiede edes voi yksinään ratkaista ongelmaa, joka liittyy moneen tieteeseen. Jos vaikkapa haluamme vähentää muoviroskaa merissä, kyse on uusien materiaalien (kemia), uusien käyttäytymistapojen (lainsäädäntö, sosiologia ja psykologia), uusien liiketoimintamallien (taloustiede) ja mahdollisesti uusien koneiden (fysiikka, mekaniikka) yhteistyöstä.
Eikä Lomborgin ehdotus ota lainkaan huomioon sitä, että ilmaston lämpenemisen todellisia vaikutuksia talouteen ei kukaan ole vielä kyennyt kokonaan mallintamaan tai mitä muita vaikutuksia niiden toimien lopettamisella olisi.
Eli vakuuttavista luvuista huolimatta, sekä Lomborgin että konsulttiyhtiön näkemyksiin on syytä suhtautua kriittisesti.
Niiden arvo onkin siinä, että ne pistävät ajattelemaan useita vaihtoehtoja, vaikka miettimisen lopputuloksena olisikin johtopäätös siitä, että yksi jos toinenkin ajatus on tyhmä tai ainakin kelvoton toteutettavaksi.
Ikävä kyllä, hieman turhan usein innostutaan yksittäisistä tutkijoista ja tutkimuksista vain siksi, koska heidän esittämä näkemys tuntuu omaan korvaan hyvältä.
Sitten sitä toistetaan toivossa, että muutkin alkavat väsytystaistelun jälkeen uskoa samaa.
Hyvin yleinen ilmastovalhe,kenties yleisin on se että saastuttaja maksaa.
Hiilidioksidin tupruttajan on maksettava päästöoikeusmaksuja. (Käytän tässä tietoisesti infantiilia tupruttaminen sanaa).
Kuulostaa hyvältä mutta todellisuus on se että tuotanto on siirtynyt KIinaan ja KIina on nyt johtava tupruttaja, tuottaa maailman eniten tuprutusta, ja se tapahtuu kokonaan ilman minkäänlaisia päästöoikeusmaksuja.
Hieno ajatus tuprutuksen vähentämisestä osuu omaan jalkaan. Itse uskon että päättäjät eivät voi olla ihan niin tyhmiä vaan näin hullussa menettelyssä on oltava jotain muutakin takana, kenties vihervasemmiston yleistä kapitalismin ja teollisuuden vastaisuutta johon ovat saaneet höynäytettyä oikeastoakin (kuten Suomessa Kokoomusta) mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä väitetään, että suurimpia päästönaiheuttajia ovat rikkaat eikä suinkaan köyhät. Esimerkiksi hiilijalanjälki on Afrikassa pienempi kuin Suomessa, mutta tämä toki johtuu myös ”kokonaiselintasosta”, joka on siis suhteellisesti ”kansantuottona” korkeampi. Mutta uskoisin tutkijan olevan ehkä jopa käryllä, tosin velkarahan syytäminen köyhyyden torjuntaan ei ole ratkaisuja, vaan jyrkkä pääomatulojen ja varallisuuden verotus on se ratkaisu, jolla saadaan tasapainotettua niin päästöt kuin elintasokuilut.
Ilmoita asiaton viesti
Loogisen päätelmäketjun lopputulema saattaa vaikuttaa joskus oikealta nimenomaan raudanlujan loogisuuden vuoksi tyyliin: kun A:stä seuraa B ja B:stä seuraa C, C:stä puolestaan D … j.n.e. Mutta sellainen on silti usein virheellinen, koska valitut palikat A,B,C,D … eivät ehkä olekaan asian tarkastelun kannalta niitä relevanteimpia ja moni muu tärkeä asia on jätetty huomiotta. Tämä ongelma esiintyy usein mm. kansantaloustieteessä sekä liikkeenjohdon strategisessa suunnittelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Köyhyyden torjunta toimii parhaiten, kun lopetetaan perusteeton rikastuminen. Nykyinen hallitsematon ökyrikkaus on aina joltain pois, koska rahaa ei voi painaa rikkaille lisää. Suomessakin on paljon täysin perusteetta optioilla ja bonuksilla rikastuvia.
Peter Fryckman sanoi joskus -90 luvulla, että Suomessa ei ollut silloin yhtään sadan tonnin miestä. Eli nykyisessä rahassa n. 16 000€/kk ansaitusti tienaavaa johtajaa. No taitaa olla miljoonissa/kk palkka monella.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollainen väite ei kyllä pidä paikkaansa. Kyllä Jorma Ollllalla oli jo silloin miljoonien vuosipalkka, ja oli niitä muitakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä -90 luvulla alkoi olla jo näitä optiosuhareita, mutta Fryckman tarkoittikin, ettei kukaan heistä ole sen 100 000 mk/kk arvoinen – johon työhön kukaan ei mukamas sopisi halvemmalla.
Sittemmin Nokialle kymmenillä miljoonilla palkattu Stephen Elop todisti tämän asian tai sitten joku maksoi hänelle Nokian tuhomaisesta vielä enemmän. Pelkkä eroraha Nokialta poistumisesta Elopille maksoi 22,8 milj.€ ja lyheyen vieriialun pääomastakin kertyi pelkkää eläkettäkin 6000€/kk, joka olisi jo iso eläke koko iän kestäneestä työsuhteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen vähän sillä toimintamenetelmän priorisoimisen kannalla, että vaikeudet ja ongelmallisuudet ovat pohjaa kasvulle, jotka viimein näkyvät ratkaisujen arvoisina, ja sivuuttaen nämä voi tosiaan ajatella jäävän pois kelkasta, millä on seuraukset, vaikkei heti-näkyvästi.
Ihminen lajina voi elää kriisi-aikoja, ja vaikka aikaa on toistaa näitä vailla isoja katastrofin pelkoja, jatkossa yhä vähemmän, mikä on konkreettisten kriisitapahtumien ”luonteelle” ominaista.
Mitä on välitön sopeutuminen tällaiseen investoinnillisen hakevaan ideaan liittyy… hengissä vähän säilyttävä, että näille hakemisille on kokijansa ja jatkajansa.
On hankkeita, joihin ei ole oikein osoittaa tuloksellisia saamisia, ts näkymänä ei ole kuin kannattamatonta, oletteisuudesta jos puhutaan, mitä on tolkullisena.
Pitkämielisen kaukaiset huomioiset ja satsaamiset, on tietysti osa hakkeri-riskiä, sillä tyhjänpäiväiseen voi mennä mitä vain, tosin toisaalta kun tätä toteutuu… tilanne ei tässä mielessä helposti ole toista.
Hakkeri-käsitteellä viitataan usein patologiaan, oikeudellisesta vinkkelistä katsoen. Kun puhutaan isommista kuvioista, käsitettä ei ole käytössä, mikä tekee asiaprosesseista helposti epäsellaista. Tavan arkikäsitteistämisen tukea tarvitaan, etenkin vaikeaselkoisten vaiheiden yhteydessä.
Toimitapa yleistettynä, ei voisi olla oleellisemmin kuvattu, kuin mitä esim häkkäämisen sanalla tehtynä, jos puhutaan näitten sanojen kyseenalaisemmista tarkoituksista.
Otsikon liepeillä ollaan, ja jakavuus tosiaan on noilla liepeillä, mitä ihminen on mahdollinen aavistamaa, mutta ei loppuun asti tietämään, vaikka kyseessä voi ajatella absoluuttisen arvoista, mutta varsin vaikeasti havaittavasti.
Tieteen perussekoilu (tosin itse Sekolassa) on samaa mitä kommunismin, ja mitä on yliraktentaminen yleensä. Kuvaa samalla olemassaolosuhdetta paljon, vaikka tarvitaan puolten pito sen osalta, mitä olemme.
Ihminen on lajina natiivisti ylirakentava. Tässä mielessä olemme hyvin samalla tasolla kuin muut eläimet.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä ilmastoasioissa kanttaa unohtaa maailmanparantaminen ja ottaa sen sijaan Suomea koskevat realiteetit lähtökohdiksi ja mennä isänmaamme etu edellä!
Ilmaston lämpeneminen on fakta ja sen pysäyttäminen on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ilmeisen mahdotonta, vaikka uusiutuviin tehdyt investoinnit, varsinkin aurinkopaneelivoimaloihin ovat kaksinkertaisia verrattuna fossiilisiin hankkeisiin.
Lähde: IIGCC / World Energy Investment 2024:
”Lähes 85 % puhtaaseen energiaan tehdyistä investoinneista keskittyy kehittyneisiin talouksiin, kun taas Kiinan ulkopuoliset kehittyvät taloudet saavat tällä hetkellä vain 15 % osuuden tästä. Tämä huolimatta siitä, että ne muodostavat kaksi kolmasosaa maailman väestöstä, ja siitä, että ne vastaavat suurimmasta osasta tulevasta energiantarpeesta.
Toinen suuri este puhtaan energian investoinneille kehittyvissä talouksissa on korkeat pääomakustannukset, jotka ovat vähintään kaksi kertaa korkeammat kuin kehittyneissä talouksissa. Tämä johtuu useista taloudellisista olosuhteista, maakohtaisista tekijöistä ja energiasektori-kohtaisista riskeistä.”
Vaikka investoinnin uusitutuviin voimaloihin ovat kaksinkertaisia verrattuna fossiilisiin, 98 öljyntuottajamaata tuskin tulevat luopumaan niille elintärkeistä öljytuloista ja esimerkeiksi suurin saastuttaja Kiina tähtää hiilineutraalisuuteen vasta 2060, ja uusiutuvien lisääntyessä öljyn ylituotanto romauttaa sen hinnan…
Johtopäätös: Ilmaston lämpenemistä ei saada millään realistisella keinolla loppumaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.
Mitä tästä sitten seuraa?
1) Pitää valmistautua kaikkiin ilmaston lämpenemisestä johtuviin haitallisiin seurauksiin. Niitä ovat lisääntyneet sateet, tulvat, myrskyt, merenpinnan merkittävä nousu, joka uhkaa lukemattomia rantakaupunkeja, kasvavat kuivuusalueet ja ruokaviljelyn kriisit, korkeat lämpötilat, kasvi- ja eläinlajien häviäminen, sosiaaliset ja taloudelliset kriisit, lisääntyvät konfliktit ja sodat, väestön pakeneminen kriisialueilta, jne.
2) Tiedetään, että nämä ongelmat ilmenevät erilaisina eripuolilla maapalloa. Tästä syystä pitää kiireesti kehittää nykyistä tarkempia ilmastomalleja, jotka antavat tarkkaa ja luotettavaa tietoa kunkin alueen tulevista muutoksista. Nykymallithan eivät tunnetusti tähän ollenkaan pysty!
3) Suomen ei pidä investoida vähiä velkarahojaan maailmanparantamiseen, vaan keskittyä ilmastonmuutoksen vääjäämättömien haitallisten vaikutusten vähentämiseen ja ehkäisemiseen JUURI SUOMESSA!
Ilmoita asiaton viesti
Näkökulmaa voi tällaisena toistaa, mutta tällä kun mennään (siis ei), osa suodattu väistämättä ulos. Tätäkö haluat?
Seurauksena voi olla, että selkeät näkökulmarelevantit (juuritarvittavat) asiat,… jäävät nekin korjaamatta evääksi, ja seurauksena entistä pahempi köyhyys (puutostila).
Köyhyys on tietysti hyvä, sillä karsii kohtaan (palautus, lähtöruutu (vankilan kautta)), josta voi statata täsmällisemmällä.
Paremmin sujahtaa, sanoi suikko-kala, joka ongelman tyylillä alitti. Neulansilmä, ja kiepitkin meni siinä samalla.
Eikä tosiaan vain lähde, vaan myös menee, eikä meinaa.
(Runo tms)
Ilmoita asiaton viesti
Me joudumme näissä kysymyksissä sellaiseen viidakkoon josta emme pois selviä, historia opettaa mutta emme opi mitään,mulle kaikki heti.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutos on nykyajan anekauppaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lomborgin ajatus on todella järkevä verrattuna näihin ”ilmastotoimiin”!
Ilmoita asiaton viesti
”jos absoluuttisen köyhyyden rajaa nostettaisiin 2,1 dollarista päivässä kolmeen dollariin ja pyrittäisiin poistamaan absoluuttinen köyhyys maailmasta, pääsisimme niihin ilmastotavoitteisiin, joihin kansainvälisissä sopimuksissa on pyritty.”
Täysin pötyä.
Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön radikaalia vähentämistä. Tilalle aurinkivoimaa, tuulivoimaa, ydinvoimaa, vetytaloutta jne.
Jos tämä vihersiirtymä ei onnistu, jos kaikkialla toimitaan vain oman kansallisen edun mukaisesti (America first), tulevat sukupolvet ovat kusessa tämän ilmastonmuutoksen kanssa.
Mutta mitäs siitä ne jotka ajattelevat America First, tai Suomi First, aijattelevat myös niin että our generation first, eli vain meidän sukupolvellamme on merkitystä, samoin kuin vain meidän kansallamme on merkitystä.
Muista ”kansoista” ja tulevista sukupolvista ei siis tarvitse piitata, eivätkä he totisesti piittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea ottaa täsmällistä kantaa. Liekkö edes tosi tärkeää, ja vaikka tärkeydellistettyä huippuunsa, siltikö askeleen arvoista.
Vatulaatiovaihe on tärkeä, mutta tämä mahdollisuus (tila, space) tulisi ottaa sen arvoisena.
Kyse ei ole [välttämättä] ahneudesta, vaikka tämä käännetään helposti tuohon, ja muuhun extraan, jota ei saisi (reaalivaikutuksellisuudenmukaisesti) ilmentää, mutta jota ilman ei tulla ylittämään, eikä edes alittamaan (jne) esteitä ja kynnyksiä. Perääntyminenkin jää helposti pois laskuista.
Jää ehkä vain lasku ja lasettelu, mikä voikin olla se juttu, vaikka voi tarkoittaa mitä tekee. Tilastollisesti, näistä varmasti tiedetään, mutta toisaalta siitäkin, miten fysiikka voittaa tilastot, siinä missä henki ruumiin.
Näistä on (lienee) relevanttia jonkin verran aktiivisesti! sekoilla, kunhan tekee tästä merkinnän.
…
[]-debug.
Ilmoita asiaton viesti