On aika luoda uutta – suomalainen elinkeinoelämä pitää herättää

Tiedätkö, että keskimääräisen eurooppalaisen johtajan luovuus on vain reilut 60 % siitä, mitä hänen aasialaisella kilpailijalla?

Katselin vanhoja kirjoituksiani ja löysin sieltä viittauksen konsulttiyhtiö Grant Thorntonin tutkimukseen vuodelta 2014, jossa havaittiin, että aasialaisista johtajista 90 % pitää luovuutta merkittävänä asiana johtamisessa, kun samalla tavalla ajattelee eurooppalaisista johtajista vain 57 %. Kasvavien talouksien johtajista 85 % pitää intuitiota merkittävänä johtamistaitona, kun taas eurooppalaisista samalla tavalla kokee vain 54 %.

Länsimaisesta – ainakin eurooppalaisesta – johtamisesta on vuosikymmenten kuluessa tullut yhä enemmän laskentatyökalujen pyörittämistä ja tilastojen tuijottamista ja se on katastrofaalista. Kirjoituksistani löytyi nimittäin toinenkin tutkimusviite, jonka pitää herättää.

Marraskuussa 2005 julkistettiin tutkimus innovaatiotoiminnan merkityksestä yrityksen menestykselle. Siinä selvitettiin Georgiassa (USA) 648 tuotantotoiminnassa olevan yritysten menestystekijöitä.

Tutkimuksen mukaan ne yritykset, jotka pitivät innovaatiotoimintaa strategian ytimessä, tuottivat 50 % parempaa myyntikatetta kuin ne, jotka hakivat ensisijaisesti kustannustehokkuutta. Innovaatioihin keskittyneet yritykset maksoivat myös 1/3 parempaa palkkaa ja niiden todennäköisyys hävitä työnsä ulkomaiselle kilpailijalle oli 40 % alempi kuin kustannustehokkuuteen tähtäävissä yrityksissä.

Vastaavan suuntaisia tutkimustuloksia on syntynyt myös 2010 -luvulla.

Jos me annamme Excelin pyörittäjien päättää, miltä tulevaisuus näyttää, häviämme tämän pelin

Kaikki kunnia taitavalle talouden ennakoinnille. Parhaimmillaan se auttaa päättämään, mihin kannattaa laittaa rahaa ja havaitsemaan ajoissa, jos ollaan menossa päin seinää. Mutta jos kaikki päätökset perustuvat vain tarkkoihin lukuihin, suuret jutut jäävät syntymättä.

Esimerkiksi UPM:n Lappeenrannan biotuotelaitos olisi voinut jäädä syntymättä, jos hanketta ajavat olisivat perustaneet kaiken vain puhtaaseen kannattavuuslaskentaan. Yli viisitoista vuotta sitten, kun kyseisen bisneksen mahdollisuuksia lähdettiin selvittämään, ei sille ollut vielä osoitettavissa kannattavaa bisnestä.

Uuden luominen vaatii halua etsiä tuntematonta. Muistan erään kansainvälisen startup -sijoittajan kommentin rahan kuluttamisesta innovaatioihin. ”Minua ei huoleta se, paljonko startup kuluttaa rahaa, vaan se, kokeileeko se riittävän aggressiivisesti. Ei riitä, että tehdään kokeilu viikossa, parempi on tehdä kokeilu päivässä, tai vaikka useampi.”

Suomen pelialan kruununjalokiveä Supercelliä ei ole kehitetty firman talousosastolla, moni muualla tehty tekninen innovaatio ei myöskään ole syntynyt puhtaasti järkeilemällä. Niiden tekemiseen on tarvittu uteliaisuutta ja pioneerihenkeä. Sitä puuttuu nyt paljon. Talouselämän ja politiikan valta on keskittynyt henkisesti harmaille, joita kiinnostaa enemmän kahden vuoden osaketuotto kuin kymmenen vuoden päässä häämöttävä vieläkin suurempi palkinto.

En tunnista ainuttakaan merkittävää suomalaista johtajaa bisneksestä tai politiikasta, joka kykenee luomaan innostavan vision olemattomasta. En kaipaa Suomeen Kennedyä, joka totesi, että päätimme mennä kuuhun, mutta jotakin innostavampaa kuin nykytila, tarvitaan kipeästi.

Suomalaista yrityselämää ei oikein saisi haukkua, kun ne tuovat meille leivän pöytään. Konsultilta sitä sallitaan vielä vähemmän. Enkä minäkään nyt hauku, mutta herätän ajattelemaan, että luovuuden tasoa voidaan aivan surutta nostaa todella isosti, kymmeniä prosentteja, kun samaan aikaan on käynnissä valtavia murroksia, joista kaksi suurinta, sekä globalisaation osittainen purkautuminen ja tuotannon palaaminen lähemmäksi että vihreän siirtymän ympärillä tapahtuva systeemitason muutos, ovat kaikille uutta.

Se joka osaa olla luovin seuraavat 30 vuotta, rakentaa itselleen ja lapsilleen parhaan tulevaisuuden.

Vaikka meillä on tylsä suhtautuminen kehittämiseen, vielä ei ole liian myöhäistä muuttaa tilannetta.

PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu