Päätöksenteon keskittämistä vaarallisempaa on vallan keskittäminen

Huonoina aikoina johtajat sortuvat vääristyneellä tavalla ajattelemaan, että on parempi valmistella ja tehdä päätöksiä pienellä porukalla. Kriisi synnyttää pikkukekkosia, jotka saattavat tavoitella hyvää, mutta toimivat väärin.

Sama ongelma liittyy menestykseen. Mitä paremmin menee, sitä todennäköisemmin itsevarmuus kasvaa liian suureksi, valta keskittyy harvoille ja asiat menevät pieleen.

Heti alkuun selvennän yhden asian. Vallan keskittyminen ja päätöksenteon keskittyminen ovat aivan eri asia.

Valta tarkoittaa sitä, keiden näkemyksiä huomioidaan päätöksenteossa. Päätöksenteko puolestaan sitä, mitkä argumentit nähdään tärkeimmiksi ja miten niiden pohjalta päätetään toimia. Organisaatio tai valtio voi olla hyvin demokraattinen, vaikka lopulliseen päätöksentekoon osallistuisi vain muutama ihminen. Vastaavasti valtio tai organisaatio voii olla hyvin epädemokraattinen, vaikka päätöksentekoon osallistuisi suuri joukko ihmisiä, jos päätös tehdään vain muutaman tietolähteen tai näkemyksen pohjalta.

Ongelmat johtuvat useammin vallan kuin päätöksenteon epäonnistuneesta keskittämisestä 

Mikäli julkisuudessa olevat tiedot pitävät paikkansa, Sanna Marin ja Krista Kiuru muodostavat Suomen korona -päätöksenteon ytimen. Siinä ei itsessään ole vielä mitään ongelmaa. Ongelma tulee vasta silloin, jos asioiden valmistelu ja analysointi tapahtuu samalla tavalla valtaa keskittämällä. Jos päätöksentekijä on liikaa mukana tiedon keräämisessä ja analysoinnissa, valmisteluun tulee väistämättä mukaan päätöksenteon vinoumia. Sellaista päätöksentekijää kun ei ole, jolla ei olisi jotakin ennakkoasennetta, joka vaarantaa objektiivisen valmistelun.

Sama ongelma on yrityksissä. Siinä ei ole mitään ongelmaa, että johtoryhmä tai omistaja/ toimitusjohtaja tekee päätökset. Siinä sen sijaan on ongelma, jos johtoryhmä, omistaja/ toimitusjohtaja ei kuuntele riittävästi muita.

Vaikka Nokiaa on analysoitu väsyksiin asti, niin tässä kohdassa pitää ottaa se vielä esiin. Nokiassa oli menestyksen vuosina päätöksenteon keskittymä, dream teamiksi nimetty johtoryhmä. Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan, johoryhmällä oli erilaisia näkemyksiä, mutta he kykenisät siitä huolimatta löytämään yhteisen suunnan. Vallan keskittyminen puolestaan alkoi Nokiassa käytännössä siinä vaiheessa, kun dream team hajosi 2000 -luvun alussa. Sen jälkeen yhtiössä ei enää ollut riittävän vahvaa oppositiota haastamaan ylimmän johdon päätöksiä.

Päätöksenteon keskittäminen on usein hyvästä, mutta vallan keskittymistä pitää vältellä kuin koronaa

Vallan ja päätöksenteon välisen rajan näkeminen ei ole helppoa. Yhdessä yrityksessä se tuli konkreettisesti esille: ”Meillä se menee niin, että toimitusjohtaja kysyy ensin johtoryhmältä, johtoryhmä vastailee toimitusjohtajaa mielistellen ja lopulta toimitusjohtaja antaa vastauksen omaan kysymykseensä.”

Valitettavasti liian suurta osaa päätöksenteosta vaivaa sama ongelma. Päätöksentekijä haluaa liikaa vaikuttaa siihen, millaisia näkemyksiä käytetään tiedon keruuseen ja sen analysointiin. Se johtaa joskus aivan fataaleihin virheisiin. Päätöksenteon keskittämisen ongelmat ovat mikroskooppisia siihen verrattuna, mitä vahinkoa vallan keskittämisellä saadaan aikaiseksi.

 

 

+3
PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Vimme vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu