Pelko ohjaa konservatiivisiin valintoihin

Tutkimustieto osoittaa, että pelokkuus ja fyysisen pelon määrä vaikuttavat siihen, kuinka liberaali tai konservatiivi henkilö on. Liberaalit ajatukset saavat enemmän kannatusta, jos ihmiset eivät koe pelkoa oman turvallisen tilan katoamisesta.

Näihin johtopäätöksiin pääsee esimerkiksi lukemalla Yalen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta ja Exeterin yliopistossa kirjoitetusta tieteellisestä artikkelista. Molemmat tutkimukset päätyvät samaan lopputulemaan; ihmisen pelko oman fyysisen turvallisuuden menettämisestä saa hänet ajattelemaan konservatiivisesti. Yalen tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että turvallisuutta lisäämällä, republikaanisesti ajatteleva muuttui ajatuksiltaan hyvin lähelle demokraatteja.

Fyysisen turvallisuuden pelko tarkoittaa sitä, että pelkäämme uusia ihmisiä, koska he voivat tuoda uusia tapoja tai epäjärjestystä. Se tarkoittaa sitä, että menetämme turvallisuudellemme jotakin hyvin tärkeää, kuten omaisuutemme. Se tarkoittaa myös sitä, että kadulla liikkuminen koetaan turvattomaksi tai murrot lisääntyvät. Ylipäätään kaikki, mikä on konkreettista ja saa meidät pelkäämään itsemme ja läheistemme puolesta, saa meidät tekemään konservatiivisia valintoja.

Sama toisinpäin. Ihminen, jolla ei ole mitään menetettävää tai jolla on merkittävästi enemmän voitettavaa, ajattelee luovasti laatikon ulkopuolelta. Olen aiemminkin viitannut Grant Thorntonin tutkimukseen, jossa ns. kasvavien talouksien johtajat pitivät luovuutta huomattavasti korkeammassa kurssissa kuin eurooppalaiset. Sama käyttäytymistapa koskee niitä, joilla on niin paljon turvallisuutta, että he eivät usko kokevansa mitään niin pahaa, etteikö mahdollinen hyvä ole paljon enemmän.

Olematta psykologi tai psykiatri, rohkenen väittää, että lapsen luovuus on tästä hyvä esimerkki. Kun lapsi ei edes tiedä, mitä pahaa voi tapahtua, hän kokeilee asioita, joita aikuiselle ei tulisi edes mieleen. Tai ideoita ja maailman pelastamista pursuava nuori. Hän on myös siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, että hänellä on edessään valtava määrä uusia kokemuksia ja tahtoa ilman valmista suurta pelkoa.

Joskus viime talvena tutustuin aivojen toimintaan. Toki pintapuolisesti, mutta kuitenkin. Ihmisen reaktio erilaisissa tilanteissa perustuu aivoihin tallentuneisiin ”mallivastauksiin”. Ihminen reagoi tiedostamattaankin asioihin niillä malleilla, jotka on kokenut toimivaksi. Jos niitä haluaa muuttaa, pitää syntyä uusia muistijälkiä. Muussa tapauksessa, kriisin hetkellä, kun tarvitaan nopeaa päätöksentekoa, aivomme nappaavat meidän puolestamme parhaalta vaikuttavan vaihtoehdon.

Muistutan, että en ole psykologi enkä psykiatri, puhun sen perusteella, mitä olen lukenut ja kuunnellut haastatteluita.

Pelon määrä vaikuttaa poliittisiin ajatuksiin

Yalen tutkijat sanovat, että pitkä (yli 10 vuotta) tutkimus osoittaa, että henkilön poliittisiin mielipiteisiin vaikuttaa pelon määrä. Mitä vähemmän hän pelkää, sitä sallivampi hän on yhteiskunnan muutokselle. Ihmisillä on myös sisäänrakennettuja eroja pelolle, mutta ulkoisten uhkien vaikutus omaan elämään, vaikuttaa poliittiseen suuntautumiseen. Ja takaisin tuohon alkuun republikaani – demokraatti akselista; kun fyysistä pelkoa lasketaan, republikaanista tulee demokraatti.

Politiikka on täynnä syyllistämistä ja pelottelua. Politiikka on myös täynnä hissuttelua ja kannustusta. On väärin luulla, että tuo myönteinenkään puhe olisi pelkkää hyväntahtoisuutta. Liberaalin laidan poliitikot ovat ymmärtäneet, että vaikeita asioita voidaan myydä puhumalla niistä turvallisina. Sitten kohtaamme kaksi ihmistä, joista toisen naapuriin on muuttanut narkkariperhe  ja toinen elää alueella, jossa kaikki on mukavasti. He alkavat puhua narkkareiden hoitamisesta. Heidän toiveensa voi olla hyvin erilainen, johtuen siitä, että toinen pelkää aidosti ja toinen ei ole sitä koskaan kokenut.

Politiikassamme on tällä hetkellä osittain tähän liittyvää juopaa. Ihmiset, jotka kokevat turvallisuutta, ja ovat ehkä aina kokeneet sitä, ovat halukkaita muuttamaan asioita monellakin tavalla. Heitä vastassa on ihmisiä, jotka ovat menettäneet jotakin oman turvallisuuden kannalta merkittävää. Työn, luottotiedot tai rauhallisen asuinympäristön. Eräskin tuttavaperhe miettii parhaillaan muuttoa nykyisestä asunnosta, koska heidän taloyhtiössään on niin paljon häiriökäyttäytymistä. Se vaikuttaa muihin ihmisiin tämän perheen ympärillä. Hekin alkavat vastustaa yhteiskunnan muutosta.

Politiikassa on se erityisen rikki, että konservatiivisesti ajattelevat jarruttavat, koska he pelkäävät ja liberaalisti ajattelevat eivät edes ajattele, mitä voisi pelätä. Sen yli on kuitenkin vaikea mennä, että pelkäävä ihminen ei ole rohkea uudistaja. Hän ei halua, että asiat muuttuvat lisää, koska se tuo lisää pelättävää.

Siksi politiikassa on tehtävä todella paljon yhteistyötä sen suhteen, että peloille nauraminen loppuisi. Se vain lisää konservatiivista ajattelua. Pelkojen sisään pitää päästä paremmin ja ratkaista niitä asioita, joilla turvallisuus kasvaa. Koulutus on tärkeä työkalu tässä asiassa. Ei ole varaa menettää huono-osaisen perheen lahjakasta lasta. Se vie uskoa tulevaisuuteen. Ei ole myöskään varaa laskea yleistä turvallisuutta. Kadulla liikkumisen turvallisuus on suhteessa konservatiiviseen ajatteluun.

Jos Suomessa halutaan isoja muutoksia, toisen peloille ei saa nauraa. Sen sijaan pitää etsiä työkaluja, millä sitä pelkoa voidaan ihan konkreettisesti hallita. Turvallisuutta tunteva ihminen uskaltaa ottaa riskejä uuden edessä.

+9
PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu