Riippumaton päättäjä on sadun taruolento

Platonin Valtio -kirjassa esitetään näkemys, että valtion tärkeimpien ajattelijoiden tulisi olla asemassa, jossa he eivät saa omistaa mitään, mutta valtio takaa heille elinikäisen huolenpidon. Platonin näkemyksen mukaan tuo ajattelijan tehtävä kuuluu filosofeille.

Ajatuksen takana on näkemys, että filosofien riippumattomuus omaisuudesta ja sen keräämisestä ja varmuus siitä, että he saavat kaiken tarvitsemansa koko elämänsä ajan, johtaa objektiivisiin päätöksiin. Itse asiassa japanilaiset yrityspäättäjät ovat historian saatossa käyttäneet samankaltaista filosofiaa. Johtajan palkka ei välttämättä ollut korkea, mutta työhön kuuluvat edut merkittäviä. (Siitä huolimatta Japanissakin on tehty isoja virheitä).

Ajatukseen kuului myös se, että muilla ihmisryhmillä oli oikeus omistaa, mutta heillä ei vastineeksi ollut yhtä paljon valtaa kuin filosofeilla.

Platonia ei voi pitää minään nykyajan ajattelun guruna, koska hän oli esimerkiksi sitä mieltä, että yhteiskunnallinen asema on aika lailla muuttumaton asia ja esimerkiksi orjuus oli hänen, kuten hänen aikalaistensa mielestä, ihan ok juttu. Hän kylläkin ajatteli myös, että orjia pitää kohdella hyvin, koska he ovat tärkeitä yhteiskunnalle.

Platonin ajatusta sietää silti hieman peilata nykyhetkeen

Yrityksissä käytetään usein sanontaa ”oma nahka pelissä” (skin in the game). Eli pikemminkin nähdään, että silloin kun päättäjällä (esimerkiksi toimitusjohtaja) on omat rahat pelissä, hän tekee viisaampia päätöksiä. Politiikassa taas jo järjestelmä (puolueiden olemassaolon tarkoitus), ajaa siihen, että valtaan pääsevät poliitikot ovat tietyn ideologian edustajia. Eli vaikka eivät sinänsä omista aatetta tai omista mitään, mistä tekevät päätöksiä, jakavat kuitenkin yhteisen ideologian.

Objektiivisen päätöksen tekeminen vaatii, että päätöksentekoa varten tarvittavan tiedon keruu ja analysointi on kaikesta politiikasta ja henkilökohtaisista motiiveista vapaata. Vasta analyysin jälkeen kannattaa mennä omistajan omiin motiiveihin (omistajapolitiikkaan) tai poliittisen puolueen tavoitteisiin. Politiikalla on paikkansa, mutta sitä käytetään valitettavasti usein liian aikaisessa vaiheessa päätöksentekoa. Ideologia ohjaa siihen, mitä tietoa edes halutaan tietää.

Jos etsit vastausta siihen, miksi Suomessa on tehty sarja huonoja päätöksiä kasvua koskien, kannattaa käyttää hetki sen miettimiseen, kuinka paljon päätöksissä on ollut sellaista politiikkaa, joka on jättänyt huomioimatta tai väheksynyt objektiivista tiedon analysointia. Suomen asukasluvun kanssa samankokoinen Singapore, joka ei suinkaan ole kaikessa Suomea parempi, on esimerkiksi luonut päätöksentekojärjestelmän, jossa ylimmät päättäjät tekevät paremminkin työtä valtion hyväksi, ei omaksi tai oman puolueensa hyväksi.

Toki, Singaporessa poliittinen demokratia on kapea ja sitä kautta puolue on käytännössä myös valtio.

Menemättä nyt sen enempää siihen, miten Singaporessa on asiat tehty, he ovat lähteneet ajatuksesta, että strategisten vaihtoehtojen tunnistaminen ei ole politiikaa, niiden kautta syntyneiden havaintojen valinta sen sijaan on.

Politiikassa ja yritykissä pitää vielä enemmän panostaa siihen, että asioiden selvittely ja analysointi on mahdollisimman epäpoliittista ja vasta analyysien jälkeen valitaan haluttu poliittinen vaihtoehto.

PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu