Suomen menestystarinassa on kaksi keskeistä elementtiä – ja molemmat murenevat

Suomen nousu maailman köyhistä maista vauraaksi länsimaaksi tapahtui avaamalla ovet maailmalle. Erityisesti tuomalla uutta teknologiaa ja nostamalla yleistä koulutustasoa.

”Uutta teknologiaa sisältävien tuotantovälineiden jatkuva käyttöönotto ja onnistuneet investoinnit koulutukseen ovat mahdollistaneet Suomen onnistumisen, johtavien länsimaiden etumatkan kiinnikuromisen 1900-luvun alusta 2000-luvulle tultaessa.” Näin kirjoittaa tohtori ja nykyisin Valtiontalouden tarkastusviraston vanhempana ekonomistina toimiva Arto Kokkinen vuonna 2011 valmistuneessa väitöskirjassaan.

Kokkisen mukaan sama resepti näkyy mm. nykypäivän Kiinassa, jossa ulkomaisten investointien houkuttelu on vauhdittanut kiinalaisen osaamisen kasvua ja mahdollistanut nopean kehityksen. Paradoksaalista Kokkisen väitöskirjassa on hänen Kiinan kehitystä arvioiva kommenttinsa:

”Tällä hetkellä Kiina tuottaa jo omia älypuhelimiaan. Vaikka muutos vaikuttaa nopealta talouskasvun suhteen, asukasta kohden lasketun bkt:n nousu kestää pitkään ja edellyttää myös keskimääräisen koulutustason nousua. Suomessa koko työikäisen väestön kouluttaminen kesti noin sata vuotta.”

Kiina on jo noussut USA:n vanaveteen. Sitä varten ei ole tarvinnut kouluttaa koko Kiinan kansaa. Vähemmälläkin puhutaan miljoonista osaajista. Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen mukaan, Kiinassa oli vuonna 2021 noin 220 miljoonaa korkeakoulutasoisen koulutuksen saanutta. Korkeakoulutettujen osuus vuonna 2010 oli 9 % kun 2021 se oli jo 15 %.

”Kiinan opetusministeriön mukaan korkeakouluissa oli vuonna 2019 kirjoilla noin 30 miljoonaa kandidaatti-, vajaa 2,5 miljoonaa maisteri- ja 420 000 tohtoriopiskelijaa.”

Suomen ja muun maailman ei tarvitse ihmetellä, mikä meihin iski. Kiinalaiset kiihdyttivät ihan samoilla resepteillä kuin Suomi sata vuotta sitten. Kehitys on vain ollut nopeampaa ja vaikuttavampaa.

Suomi on sumussa

Suomessa ollaan usein hämmästyttävän huolissaan siitä, että olemassa olevat bisnekset pysyvät hengissä, vaikka juuri olemassa olevien bisnesten muuttaminen on ollut kaiken kehityksen avain.

Meidän tulee olla jatkossa enemmän huolissamme siitä, paljonko saamme synnytettyä täysin uutta liiketoimintaa kuin siitä, mitä käy vanhalle. Vanhan tukeminen ja vanhassa pidättäytyminen ovat kehityksen jarruja ja kehityksen jarruttaminen tarkoittaa kilpailusta putoamista.

On olemassa tutkimustietoa, että uusiin innovaatioihin panostaminen on selvästi viisaampi strategia kuin kannattavuuteen keskittyminen. Innovaatioihin panostavat yritykset voivat tehdä tuotteita, joilla on parempi kilpailukyky ja ainakin hetken aikaa parempi hinta. Se mahdollistaa myös paremmat palkat, joka taas puolestaan houkuttelee parhaat työntekijät.

Suomi on nyt kuitenkin sumussa tämän suhteen. Kuten Kokkinen omassa väitöskirjassaan totesi, Suomi nousi ulkomailta tulleen paremman teknologian, ulkomaisten investointien ja osaamistason nostamisen seurauksena.

Suomalainen keskustelu keskittyy tänään pieniin yksityiskohtiin ilman visiota. Visiota, joka on jo kerran kokeiltu ja näyttää toimivan muuallakin.

Se tarkoittaa, että koulutussäästöjen sijaan pitää lisätä panostuksia koulutukseen. Ulkomaisten investointien hitaan harkinnan sijaan pitää houkutella kaikenlaisia järkeviä investointeja. Ja tavanomaisen teknologian sijaan pitää panostaa siihen, että kaikki yritykset investoivat parhaaseen mahdolliseen.

Se nostaa tuottavuutta, antaa mahdollisuuden parempiin palkkoihin ja tuo valtiolle verotuloja, joilla eläkeläiset voidaan tarvittaessa majoittaa vaikka kylpylöihin loppuelämäkseen.

Kokkisen väitöskirjan tiivistelmä löytyy täältä

Suomen pankin tiedote puolestaan täältä

 

PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen toiminnanjohtaja innovaatiokehityksen parissa ja strategiakonsultti. Autan yrityksiä kasvattamaan tuottavuutta ja innovoimaan. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu