Suomi käännetään ratkaisemalla kokonaisuuksia

Työelämää ja valtion sosiaaliturvaa katsellaan yleensä yhdestä näkövinkkelistä kerrallaan, vaikka kyse on monimutkaisesta ongelmien yhtälöstä. Kävin läpi erilaisten selvitysten raportteja ja yritin parhaani mukaan löytää jotakin selkeyttä tähän kokonaisuuteen.

Yleisellä tasolla näyttää siltä, että ongelmien tunnistamisessa ei ole kovinkaan suuria vaikeuksia. Sen sijaan poliittisissa päätöksissä on melkoista häröilyä. Tässä muutamia havaintoja.

Työelämässä koulutuksen merkitys on erittäin suuri

Vaikka puhutaan siitä, että tulevaisuuden työelämässä taidoilla on suurempi merkitys kuin koulutuksella, on tilanne tänään toisin. Koulutettu kokee vähemmän työttömyyttä ja sitä kautta hänellä on myös pidempi työura ja kokonaisansiot.

Suomesta on kadonnut vuoden 1987 jälkeen noin 600.000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Perusasteen suorittaneiden työllisyys on nyt 43 %, keskiasteen koulutuksen saaneiden 67 % ja korkea-asteen suorittaneiden työllisyys on yli 80 %. (Lähde: SAK)

Koska kouutuksella on näin suuri merkitys, pitää politiikassa kiinnittää paljon tarmokkaammin huomiota siihen, miten työvoiman koulutustasoa voidaan kasvattaa. Se vaatii koulutuksen, (mielen)terveyspalveluiden ja sosiaalisen tuen kokonaisuuden miettimistä myös yhdessä.

Puhutaan siis hetki ammatillisesta koulutuksesta, työssä oppimisesta  ja sosiaalisesta tuesta oppimisen avuksi.

Ammatillisen koulutuksen tilanne

Noin viidesosa opiskelijoista on riskissä jättää kesken ammatilliset opintonsa. ”Eroamista vähentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi monipuoliset oppimisympäristöt, erityisopetus ja -ohjaajat, paikalliset työelämäsuhteet ja koulutustarpeet, opetuksen työelämäpainotteisuus ja opettajien työelämäosaaminen sekä koulutusalan vetovoima”, sanotaan Opetushallituksen 1.3.2019 julkaisemassa selvityksessä.

Samassa selvityksessä myös sanotaan, että ”oppilaitosten keskeinen tavoite on tunnistaa ne opiskelijat, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea ammatillisen motivaation ja siihen liittyvän itseohjautuvuuden kehittymisessä. Yhtä tärkeää on tunnistaa ne opiskelijat, jotka tarvitsevat muita enemmän lähiopetusta. Niille opiskelijoille, jotka pystyvät etenemään itseohjautuvasti ja aiempaa osaamistaan hyödyntäen, rakennetaan aiempaa nopeammat ja mielekkäämmät opintopolut. Opiskelijoiden profiloinnin ja tarveharkinnan avulla oppilaitokset voivat kohdistaa resurssinsa tehokkaammin.”

Eli yhdellä lauseella tiivistettynä, ammatillisessa opetuksessa on otettava yksilöllisempi lähestymiskulma.

Jatkuva oppiminen työelämässä

Jatkuvasta oppimisesta on viime vuoden alkupuolella julkaistu Valtioneuvoston nimittämän työryhmän tekemä selvitys, joka tarjoaa ratkaisuiksi viiden toimenpiteen kokonaisuutta:

1. Selvitetään kattavien työikäisten osaamiskartoitusten käyttöönottoa
2. Modernisoidaan ja kootaan ohjausta ml digitaaliset palvelut ja henkilökohtainen opinto- ja uraohjaus
3. Työelämässä ja muutoin hankittua osaamista tehdään näkyväksi
4. Luodaan ennakoivan rakennemuutoksen malli
5. Jatkuvan oppimisen hyödyt ja mahdollisuudet tehdään näkyväksi kaikille. Opiskelumahdollisuuksia konseptoidaan eri kohderyhmille.

Tyypillistä mietintöhebreaa, joka antaa tilaa tulkinnoille. Tätä pitää siksi suomentaa ja muuttaa tarpeet konkereettisemmiksi toimenpiteiksi. Ensiksi pitää tunnistaa mitä osaamista ihmisillä on ja mistä on puutetta. Näiden pohjalta pitää suunnitella koulutusohjelmat, jotka täyttävät vajeet. Seuraavaksi on otettava käyttöön entistä paremmat työkalut oppimiseen ja ihmisten osaamisen hyödyntämiseen. Lisäksi koulutuksen kehittämisessä on katsottava vahmemmin sitä, mitkä ovat tulevaisuuden tarpeet tämän hetken lyhyen ajan tarpeiden sijaan. Kouluttautuminen on myös tuotava osaksi työntekijän ja työttömän normaalia arkea.

Terveys ja sosiaalinen tuki

Viikonloppuna on kohistu siitä, että varusmiehistä jo 19 % keskeyttää varusmiespalveluksen. Luku on mielenkiintoisesti melkein sama kuin ammatillisen oppimisen riskiryhmä, mutta tuskin sama. Joka tapauksessa viidesosa ei sopeudu ammatilliseen opetukseen eikä armeijaan.

Tästä tullaankin kysymykseen mielenterveydestä ja sosiaalisesta tuesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ”Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa.”

Jälleen kuljetaan luvussa noin 20 %, vaikka tässäkään tapauksessa ei voida vetää yhtäläisyysmerkkiä sen kanssa, mitä yhteistä on koulutuksessa epäonnistumisen ja vaikkapa armeijan keskeyttämisen kanssa.

Nuorten mielenterveyshäiriöt vaikuttavat THL mukaan koulusuoriutumiseen, terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimiseen ja ihmissuhteisiin.

Sosiaaliturva

Tästä voi kai sanoa kiteytetysti, että se kannustaa säilyttämään tilanteen, joka on ollut kutakin sosiaalista tukea myönnettäessä. Jos oma taloudellinen tilanne tai oma aktiivisuus on johtamassa parempaan elämäntilanteeseen, avustuksia leikataan useimmiten niin jyrkästi, että ihminen joutuu tekemään päätöksen ainakin hetkellisesti alemmista tuloista, eli tilanteensa taloudellisesta heikkenemisestä.

Yhteenveto

Suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan tarjoaman sosiaaliturvan kehittäminen ei onnistu yhtä kohtaa viilaamalla. Ilman laajaa kokonaisuudistusta ja asennemuutosta, jokainen muutos on hölmöläisen peiton korjaamista. Ne vain siirtävät ongelmaa osoitteesta toiseen.

Ainoa viisas ratkaisu on ratkaista työelämän ja sitä kautta yhteiskunnan kestävyysvajeen ongelmia useamman asian kokonaisuutena. Vain täysin asioista pihalla oleva hallitus/ eduskunta tekee toisin.

Samaan aikaan pitää välttää sote uudistuksen kaltainen liian massiivinen kokonaisuus. Ja jonkun pitää tietysti osallistua maksutalkoisiin.

Nyt tarvitaan joku matemaatikko laskemaan investoinnin takaisinmaksuajat.

Onnea matkaan!

PasiSillanp

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Valmistelen parhaillaan kirjaa strategisesta ajatelusta. Käsittelen blogissani sekä teknologian kehittymisen että arvojen muutoksen vaikutuksia yhteiskunnassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu