Talouspolitiikka taipuu huonosti nopeasti muuttuvaan maailmaan

Suomalaisessa demokratiassa on aina korostettu tasa-arvoisuutta ja tasapuolisuutta. Siitä johtuen päätoksillä yritetään suututtaa mahdollisimman harvoja ja huomioida se, että mahdollisimman moni saisi päätöksestä suoraa iloa.

Halutaan pelastaa maapallo, mutta ei haluta käyttää siihen parhaita keinoja, koska joku voi kärsiä.

Kompromisseja perustellaan usein sillä, että asioissa joudutaan ottamaan huomioon monta erilaista poliittista näkökulmaa ja yhdistämään niitä toisiinsa. Usein vahvin näkökulma on säilyttävällä osapuolella, jolla on valmiiksi rahat ja kontaktit. On helpompi jatkaa haitallisia yritystukia ajastaan jälkeen jääneille yrityksille kuin antaa kohdistettua erityistukea yrityksille, jotka pystyvät muuttamaan pelisäännöt. On helpompi miettiä, että yhteiskunta ohjaa kaikkea kehitystä, koska poliittisilla puolueilla on miehitykset kaikissa yhteiskunnan kannalta tärkeissä toiminnoissa.

Nyt olemme kuitenkin murroksessa, jossa entisen kaltaisten kompromissien tekeminen on haitallista, koska yritysten ja yhteiskunnan roolit menevät uusiksi ja sen sivutuotteena muuttuu myös työelämä.

Erityisesti muutama valtion hyvinvointiin vaikuttava trendi, jotka vaikuttavat radikaalisti ja joiden tarkastelu ja ratkaiseminen tuo Suomelle enemmän hyvää, kuin mikään suunnitelma osinkoverotulojen, yhteisöverotulojen tai muun ns. helpon asian suunnittelu. Sanon näitä helpoiksi, koska niissä on kyse vain siitä, että päätetään jakaa olemassa olevaa uusiksi.

Vihreä vallankumous on totta ja teknologia muuttaa asenteemme työtä kohtaan, vaikka jotkut eivät sitä vieläkään halua hyväksyä. Työ muuttuu entistä vähemmän paikasta riippuvaiseksi. Entistä harvempi yritys vastaa entistä suuremmasta osasta maailmankauppaa. Samaan aikaan paikallisista yrityksistä tulee yhä enemmän palveluyrityksiä sen sijaan, että ne myisivät jotakin konkreettista tavaraa. Näiden mukana tapahtuu paljon.

Koko Suomen perusta on kuitekin luotu raskaalle teollisuudelle ja maataloudelle

Noudatamme edelleen työaikaa, joka tulee lehmien, sonnien ja sikojen tarpeista. Pitää herätä aikaisin ruokkimaan, vaikka käytännössä nykyajan kansainvälisessä liiketoiminnassa työskentelevät ovat usein kontaktissa tunnin tai jopa useita tunteja myöhemmin herääviin eurooppalaisiin. Sen sijaan, että itse kykenisimme päättämään, että Suomessa yksinkertaisesti siirretään kaikkea alkavaksi tuntia myöhemmin, vaadimme koko eurooppaa luopumaan kesäajasta.

Ajattelemme myös, työtä sellaisena, että se vaatii läsnäoloa koneen vieressä, kuten tehtaassa oli tapana silloin, kun konetta todella valvottiin vieressä ja tehtaan konttorin pallokirjoituskoneeseen ei saanut yhteyttä kotoa käsin. Nyt monen valvottava kone viedään mukaan sänkyyn, tai jopa tugetaan taskuun ja sen kanssa vietetään muutenkin aikaa paljon kiinteämmin kuin koskaan teollisena aikana.

Vanhanaikainen tapa ajatella työtä ja yritysten tehtäviä osana yhteiskuntaa saa poliitikot ja työmarkkinajäjestöt kuulostamaan vanhoilta höppäniltä

Suomen mahdollisuudet ovat siinä, että kykenemme tekemään radikaalin muutoksen yritysrakenteessa, kuten vaikkapa Viro on kyennyt tekemään. Mahdollisuutemme on siinä, että osaamme hyödyntää uutta vihreää teknologiaa muita nopeammin ja käytää sitä myös itse. Mahdollisuutemme on myös monen muun uuden teknologian tehokkaassa hyödyntämisessä. Suomen mahdollisuus piilee myös siinä, että hokuttelemme suomalaiset ja kansainväliset osaajat asumaan Suomessa, vaikka heidän työnantajansa olisi Argentiinassa tai Pääsiäissaarilla, sillä palkasta saatavat verotulot ovat valtiolle lopulta paljon isompi asia kuin yhteisöverotulot.

Kun kuuntelen elinkeinopolitiikasta käytävää keskustelua, tunnen syvää ahdistusta. Sen sijaan, että poliitikoille ja etujärjestöjen johtajille olisi ruiskutettu  kaksi annosta KE -vitamiinia (kehitysvitamiini), heissä on yliannos JA -vitamiinia (jarruvitamiini).

On täysin pässinpäistä tai ainakin todella näköalatonta miettiä päivästä toiseen sitä, mitä tehdään nykyrakenteelle, kun nykyrakenne ei kestä kovin pitkään. Tarvitaan moninkertainen määrä keskustelua uudesta, sillä uuden täysimittainen hyödyntäminen vaatii sekä politiikalta että yrittäjiltä aivan erilaisia taitoja ja rakenteita, kuin olemme tähän saakka tottuneet hallitsemaan.

 

PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Vimme vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu