Talouspolitiikka taipuu huonosti nopeasti muuttuvaan maailmaan
Suomalaisessa demokratiassa on aina korostettu tasa-arvoisuutta ja tasapuolisuutta. Siitä johtuen päätoksillä yritetään suututtaa mahdollisimman harvoja ja huomioida se, että mahdollisimman moni saisi päätöksestä suoraa iloa.
Halutaan pelastaa maapallo, mutta ei haluta käyttää siihen parhaita keinoja, koska joku voi kärsiä.
Kompromisseja perustellaan usein sillä, että asioissa joudutaan ottamaan huomioon monta erilaista poliittista näkökulmaa ja yhdistämään niitä toisiinsa. Usein vahvin näkökulma on säilyttävällä osapuolella, jolla on valmiiksi rahat ja kontaktit. On helpompi jatkaa haitallisia yritystukia ajastaan jälkeen jääneille yrityksille kuin antaa kohdistettua erityistukea yrityksille, jotka pystyvät muuttamaan pelisäännöt. On helpompi miettiä, että yhteiskunta ohjaa kaikkea kehitystä, koska poliittisilla puolueilla on miehitykset kaikissa yhteiskunnan kannalta tärkeissä toiminnoissa.
Nyt olemme kuitenkin murroksessa, jossa entisen kaltaisten kompromissien tekeminen on haitallista, koska yritysten ja yhteiskunnan roolit menevät uusiksi ja sen sivutuotteena muuttuu myös työelämä.
Erityisesti muutama valtion hyvinvointiin vaikuttava trendi, jotka vaikuttavat radikaalisti ja joiden tarkastelu ja ratkaiseminen tuo Suomelle enemmän hyvää, kuin mikään suunnitelma osinkoverotulojen, yhteisöverotulojen tai muun ns. helpon asian suunnittelu. Sanon näitä helpoiksi, koska niissä on kyse vain siitä, että päätetään jakaa olemassa olevaa uusiksi.
Vihreä vallankumous on totta ja teknologia muuttaa asenteemme työtä kohtaan, vaikka jotkut eivät sitä vieläkään halua hyväksyä. Työ muuttuu entistä vähemmän paikasta riippuvaiseksi. Entistä harvempi yritys vastaa entistä suuremmasta osasta maailmankauppaa. Samaan aikaan paikallisista yrityksistä tulee yhä enemmän palveluyrityksiä sen sijaan, että ne myisivät jotakin konkreettista tavaraa. Näiden mukana tapahtuu paljon.
Koko Suomen perusta on kuitekin luotu raskaalle teollisuudelle ja maataloudelle
Noudatamme edelleen työaikaa, joka tulee lehmien, sonnien ja sikojen tarpeista. Pitää herätä aikaisin ruokkimaan, vaikka käytännössä nykyajan kansainvälisessä liiketoiminnassa työskentelevät ovat usein kontaktissa tunnin tai jopa useita tunteja myöhemmin herääviin eurooppalaisiin. Sen sijaan, että itse kykenisimme päättämään, että Suomessa yksinkertaisesti siirretään kaikkea alkavaksi tuntia myöhemmin, vaadimme koko eurooppaa luopumaan kesäajasta.
Ajattelemme myös, työtä sellaisena, että se vaatii läsnäoloa koneen vieressä, kuten tehtaassa oli tapana silloin, kun konetta todella valvottiin vieressä ja tehtaan konttorin pallokirjoituskoneeseen ei saanut yhteyttä kotoa käsin. Nyt monen valvottava kone viedään mukaan sänkyyn, tai jopa tugetaan taskuun ja sen kanssa vietetään muutenkin aikaa paljon kiinteämmin kuin koskaan teollisena aikana.
Vanhanaikainen tapa ajatella työtä ja yritysten tehtäviä osana yhteiskuntaa saa poliitikot ja työmarkkinajäjestöt kuulostamaan vanhoilta höppäniltä
Suomen mahdollisuudet ovat siinä, että kykenemme tekemään radikaalin muutoksen yritysrakenteessa, kuten vaikkapa Viro on kyennyt tekemään. Mahdollisuutemme on siinä, että osaamme hyödyntää uutta vihreää teknologiaa muita nopeammin ja käytää sitä myös itse. Mahdollisuutemme on myös monen muun uuden teknologian tehokkaassa hyödyntämisessä. Suomen mahdollisuus piilee myös siinä, että hokuttelemme suomalaiset ja kansainväliset osaajat asumaan Suomessa, vaikka heidän työnantajansa olisi Argentiinassa tai Pääsiäissaarilla, sillä palkasta saatavat verotulot ovat valtiolle lopulta paljon isompi asia kuin yhteisöverotulot.
Kun kuuntelen elinkeinopolitiikasta käytävää keskustelua, tunnen syvää ahdistusta. Sen sijaan, että poliitikoille ja etujärjestöjen johtajille olisi ruiskutettu kaksi annosta KE -vitamiinia (kehitysvitamiini), heissä on yliannos JA -vitamiinia (jarruvitamiini).
On täysin pässinpäistä tai ainakin todella näköalatonta miettiä päivästä toiseen sitä, mitä tehdään nykyrakenteelle, kun nykyrakenne ei kestä kovin pitkään. Tarvitaan moninkertainen määrä keskustelua uudesta, sillä uuden täysimittainen hyödyntäminen vaatii sekä politiikalta että yrittäjiltä aivan erilaisia taitoja ja rakenteita, kuin olemme tähän saakka tottuneet hallitsemaan.
Kirjoittamasi voi kiteyttää elokuvan pelastakaa sotamies Ryan käsikirjoitukseen, jossa USA:n armeija on valmis tapattamaan ryhmän verran miehiä, jotta yksi saadaan pelastettua.
Korona muutti omaa työelämääni siten, että entisestä 100% läsnäolovelvoitteesta muutettiin käytäntöön, jossa fyysisellä työpaikalla tulee viettää aikaa niin vähän kuin suinkin on mahdollista. Jännityksellä odotan koronan jälkeistä aikaa ja sitä, palataanko vanhaan?
Ilmoita asiaton viesti
Konsulttituubaa tämäkin, Vihreä vallankumous tarkoittaisi, että jotain tapahtuisi hyvin nopealla aikajänteellä. Tämä on mahdotonta eikä näin nyt tietenkään käy. Joku oikea termi olisi muotoa ’teknologinen siirtymä’ jossa aikajänne olisi sellaiset sata vuotta. Tämän sanominen nyt olisi tietysti liian laimeaa konsulltimassien imuroimiseen, duh, ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että ay-mafia tulisi purkaa ja pikku hiljaa miettiä uusiksi työn sun muun käsitteitä
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoittaa määräävä kauppa-asema? Usko vapaan kaupan määräytymisen kyvystä muuntautua kysyntää vastaavaksi edellyttää, että on ensiksi riittävästi pääomaa tarjota vaihtoehtoisia hyödykkeitä ja palveluita määräävän kaupan kentällä. Suurpääoman edessä riittää, että määräävän kauppa-aseman toimijat estävät määrällä vaihtoehtoisten, kilpailevien yritysten toimintaedellytyksiä – esimerkiksi fossiiliset polttoaineet eikä muuta tarvita. Kysyntä ei synny ilman tarjontaa…
Ilmoita asiaton viesti
Koko kirjoituksen perusta on pielessä, koska sekin näyttää lähtevän siitä virheellisestä olettamuksesta, että politiikalla pitäisi olla aktiivinen rooli valittaessa tulevaisuuden menestyjiä.
Juuri se johtaa tilanteeseen, jossa markkinoiden ei anneta valita parhaita keinoja, parhaita teknologioita jne., vaan niistä päättää sekalainen kunnallispoliitikkojen ja suojatyöpaikoissaan puuhastelevien valtiotieteilijöiden kaarti omasta vahvistusvinoumastaan käsin.
Paras mitä (talous)politiikka voisi tehdä, olisi määritellä tavoitteet ja asettaa täysin teknologia- jne. neutraalit rajat, ja sen jälkeen pysyä pois tieltä ja antaa markkinoiden ohjata yhteiskunta kohti parasta ratkaisua.
Nyt me ”Vihreän siirtymän” nimissä verotamme rahat pois ja käytämme järisyttäviä summia poliitikkojen suhmuroimaan tehottomuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa miltä kanssasi.
Aloitettaisiin vaikka Fossiilittoman liikenteen tiekartasta ja samaan aikaan työn alla olevasta 12 vuoden liikennejärjestelmä suunnittelusta: jossa tavoite ei tulisi nykymallin mukaisestiolla , että :.
Yhteiskunta vetää rajat ja investoi niin, että vain neljälle liikennemuodolle ,joita tutkitaan ja otetaan suunnitteluun mukaan.
Ja varaa ensin yli 60% yhden liikennemuodon infra kehittämisiin budjettivaroja, jonka lisäksi perustaa hankeyhtiötä, joihin houkuttelee mukaan kuntia ja maakuntia valitsemansa liikennejärjestelmämallin suunnittelu ja investointi yhteistyöhön pelkän raideliikenne kehittämisen edistämiseksi.
Tällä edistetään käsitykseni mukaan eniten kiinteistö investointeja ja keskittymistä Helsinki, Tampere Turku kolmioon ja jätetään erityisesti Järvi Suomi liikenne infran avulla rannikko alueiden ja satamien takamaaksi.
Hienosti Kauppakamarit ovat asian ymmärtäneet ja olivat nyt ensimmäinen merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttajataho, joka on asiasta sitten vuoden 2007 jälkeen tehnyt lausunnoilla oleviin suunnitelmiin selkeät tavoitteet kaikkien liikennemuotojen mukaan ottamisista jo fossiilittoman liikenteen tiekarttaan ja sitä kautta myös uuteen liikennejärjestelmä 2032 suunniteluun
Ilmoita asiaton viesti
Muuttuvan maailman ja Suomi-Finlandin väliin on kansan tahdosta riippumattoman käden toimesta perustettu uusi välitaso, viestintätoimistojen verkosto, ns. vaikuttajaviestintä.
Näkyvimmän tuloksen se on saanut aikaan nykyisen hallituksen ohjelmassa jota sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin nimissä, mutta mitä ilmeisimmin psykiatri Claes Anderssonin opastuksella jokunen (?) tuhat puolueen jäsentä valmisteli vuodesta 2015 lähtien. Kun ilmassa oli kansainvälisiä vapaustuulten henkäyksiä, niin Rinteen hallitukselle valmistellussa ohjelmassa päätettiin päinvastoin kiristää pantaa koululaisten otsan ympärillä.
Sdp:n puoluesihteerinä aikaisemmin toiminut vaikuttajaviestijä Mikael Jungner raportoi vaivoin halujaan hilliten silloin tällöin US-blogissaan Rönnholmin työryhmän edistymisestä. Rikollisen sanotaankin usein palaavan rikospaikalle kurkkimaan olan takaa.
Kuten muistetaan Antti Rinne toi ministerinsä ratikalla kirjasto Oodiin julkistamaan ohjelmansa. Niihin aikoihin hymyiltiin kaupunkisuunnittelun veteraani Osmo ”Ode” Soininvaaran puolison toimivan kirjasto Oodin johtajana. Menneellä viiikolla huomasin kirjaston ovessa kyltin Oodi – Ode. Kyseessä on sama sana, Oodi suomeksi, Ode ruotsiksi ja englanniksi.
Ilmoita asiaton viesti
Turhaan odotetaan Suomen pelastajaksi uusia Nokia-ilmiöitä. Nyt ei saisi romuttaa kokonaan elinkeinorakenteen monipuolisuutta. Omavaraisuus ja kotimainen laatukäsite pitäisi palauttaa etenkin rakennusteollisuudessa ja sen alihankinnassa uudelleen arvoonsa.
Ilmoita asiaton viesti
Laitan tänne kommenttina vielä turhautumani johdosta poistamani Puheenvuoron, jossa kirjoitan markkinoinnin ja verkostoitumisen tärkeydestä menestyvän bisneksen perustana:
Pärjääkö suomalainen insinöörityö tulevaisuudessa?
Insinööri keksii lopulta useimmiten tekniseen ongelmaan jonkinlaisen ratkaisun. Oleellista ongelmanratkaisussa on esittää aluksi oikeanlaiset kysymykset. Kysymys insinöörille alkaa useimmiten kysymyssanalla ’miten’ kuten esimerkiksi seuraavasti: ”Miten voimme hyödyntää auringon säteilyenergiaa yhteiskunnan sähköntuotannossa?”
Markkinoinnin merkitys korostuu tällä aikakaudella
Ongelman esittely on tosiaan erityisen tärkeä osa hyvää insinöörityötä. Pitää muistaa, että insinöörien suunnittelutyö on kiinteästi ollut kytkettynä markkinatalouden periaatteisiin jo teollistumisen alkuajoista saakka. Kustannustehokkuus ja tuotteen myyntinäkymät ovat keskeisesti huomioitavia asioita jo tuotteen ideointivaiheessa. Yhä enemmän sosiaalisemmaksi käyvässä maailmassa myyntityön merkitys on nähdäkseni kasvanut myös hyvillä insinöörituotteilla, vaikka sanotaan, että hyvää tuotetta ei tarvitse edes markkinoida – vaan markkinat hoitaisivat itse markkinoinnin. Sanotaan teknisistä tuotteista usein niinkin että laatu maksaa, vaikka itse en jaksa enää tähän väittämään kaikilta osin uskoa.
Aasiassa osataan!
Aasiassa tehdään lähes kaikilla tekniikan aloilla aivan yhtä hyviä tuotteita kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta työvoiman kustannustehokkuus on aivan toista luokkaa. Siksi on tärkeää ymmärtää insinöörituotteita myyvänä henkilönä tuotteen alkuperämaa ja se, että voisiko tuotteen alkuperää käyttää markkinointikeinona, koska Aasiassa valmistettu tuote on usein yli puolet halvempi kuin länsimaissa tehty vastaava tuote. Itse en näe länsimaiden työvoimakuluilla mitään jakoa kustannuskilpailussa Aasian suuria talousmahteja vastaan, eikä varmasti moni muukaan ole nähnyt enää moniin vuosiin. Ainoat keinot kilpailla Aasian matalapalkkavaltioita vastaan insinöörituotteissa lienee laskea rahtikulujen hiilijalanjälkiä ja suunnata kuluttajille markkinointia tyylillä ”osta länsimaista laatua!”
Suomen on houkuteltava huippuosaajia kaikkialta maailmasta!
Insinöörityö itsessään voi puolestaan säilyä Suomessa sarjatuotannon siirtyessä matalapalkkayhteiskuntiin, mutta silti itsestään tekninen suunnitteluväki ei voi itseään työllistää. Laadukkaita teknisiä ideoita pitää tulla jatkuvasti uusia ja lisäksi Suomen pitäisi kyetä houkuttelemaan kansainvälisiä huippuosaajia. Toisaalta monella koulutuspoliittisella asiantuntijalla lienee erilainen mielipide omassa PISA-harhakuplassa, jonka mukaan kenestä tahansa suomalaisesta lapsesta ja nuoresta voi kouluttaa – mitä tahansa. Suomalaisten insinööripajojen pitäisi olla aktiivisempia kansainvälisillä työmarkkinoilla, kun jopa koronaefekti puoltaa tätä ajattelua, sikäli kun etätyöskentely on aikakautemme uusnormaali tilanne.
Kokonaisvaltainen konepajaosaaminen lienee jo historiaa Suomessa?
Kone- ja metalliteollisuudessa emme silti saisi unohtaa kokonaisvaltaisen tuotekehityksen kiistatonta voimaa, kun halutaan tuotteistaa uusia teknisiä innovaatioita. Tarkoitan kokonaisvaltaisella insinöörityöllä lähinnä sitä, että vähintään prototuotanto kyetään toteuttamaan yrityksen päätoimipaikalla. Miten tulevaisuuden insinöörityötä voidaan Suomessa kohta tehdä, kun emme osaa enää hitsata tai vääntää pultteja oikeaan momenttiin sen takia, koska ammattitaitoisista metallityöntekijöistä on haluttu päästä eroon monin paikoin. Toki CAD-suunnittelun simulaatiotekniikat ynnä muu teknisen suunnittelun kehittyminen mahdollistaa monia asioita, vaikka väitän tässä kirjoituksessa viittaamieni tekijöiden perusteella, että suomalaisen kone- ja metalliteollisuuden parhaat vuodet ovat takanapäin ellei kurssia kyetä ja ennen kaikkea haluta kääntää.
Lopuksi vielä yhteenveto
Insinööri keksii mihin tahansa tekniseen ongelmaan aina jonkinlaisen ratkaisun. Insinöörityötä osataan tehdä lähes kaikkialla maailmassa tällä aikakaudella ja sen takia ilman hyvää markkinointiosaamista mikään insinöörituote ei lyö enää leiville. Suomalaisen insinöörityön pitäisi olla avarakatseisempi maailmaa kohtaan, vaikka samalla pitäisi ymmärtää että yhteinen kieli on tärkeä osa hyvää tuotekehitystä!
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä huomioita. Aasiassa on pitkään osattu huipputekniikan soveltaminen kulutustuotteisiin edullisesti. Me Suomessa olemme jäljessä sekä huippuosaamisessa että laadussa että massatuotannossa. Meillä on todella pieni joukko osaavia myynti-ihmisiä. Muistetaan, ettei markkinointi ole myyntiä muuta kuin kauppiksen oppikirjoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on paljolti sosiaalisesta suhdetoiminnasta, jos halutaan tehdä kauppaa ulkomaille.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä suhdeverkostot ovat erittäin tärkeitä sen jälkeen, kun tuotteen laatu ja hinta ovat kohdallaan.
Naapurimme Ruotsi on huomattavasti parempi verkostojen käyttäjä ja luoja. Myyjien omäärä ja laatu on myös selvästi Suomea parempi.
Muut Pohjoismaat hallitsevat myös kuluttajakaupan. Suomalaisille se on tarjonnassa tyhjä aukko miljardibisnesten sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Pasi ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. ”On helpompi jatkaa haitallisia yritystukia ajastaan jälkeen jääneille yrityksille kuin antaa kohdistettua erityistukea yrityksille, jotka pystyvät muuttamaan pelisäännöt. ”
Suomen elinkeinoelämä ei uusiudu tehokkaasti. Olen mukana keksijä-kentällä ja kuulin myös muutama vuosi sitten eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajalta, että suomalaisten innovaatioiden (eli keksintöjen, eli teknisten ratkaisujen, jotka ovat kaupallisesti hyödynnetty) määrän romahtaneen vuodesta 2011.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Suomen 100 uutta mahdollisuutta 2018-2037 kannattaa lukea, suosittelen. Hyvä sisällysluettelo, joka auttaa suunnistamisessa.
”Mahdollisuutemme on myös monen muun uuden teknologian tehokkaassa hyödyntämisessä. Suomen mahdollisuus piilee myös siinä, että hokuttelemme suomalaiset ja kansainväliset osaajat asumaan Suomessa, vaikka heidän työnantajansa olisi Argentiinassa tai Pääsiäissaarilla, sillä palkasta saatavat verotulot ovat valtiolle lopulta paljon isompi asia kuin yhteisöverotulot.”
Sinänsä olen samaa mieltä, mutta vasemmistopolitiikka kaksoistulkitsee tuota ”kansainvälistä osaajaa”. Oikeassa merkityksessä näin on käynyt esim. pelialalla ja jossain määrin bändeillä – tämän taloudellinen merkitys mitätön -, kuten Nightwishillä.
Suomi ei uusiudu. Baltian maat menee/meni ohi meistä.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on tuskainen ote kirjoittamisessa eikä se ole sinun syysi.
Kysytään nyt ihan suoraan miten olisi edes mahdollista, että poliitikko tai virkamies ymmärtäisi mitään tuotantoelämämme uudistamisesta. Heiltä puuttuu alan kokemus ja osalla elämänkokemus.
Miten kaupan kassa, köyhyystutkija, järjestöihminen, puoluepukari tai työikänsä virkamiehenä ollut voisi ymmärtää yrityselämää ja erityisesti vientiyrityksiä. Ei millään.
Meillä on täysin vääränlainen poliitikkojen ja virkamiesten kokemustausta. Jos ei ole eläessään ollut yrityksen tulosvastuullisissa tehtävissä tuotannossa, markkinoinnissa, b2b myynnissä, projektitoiminnassa, vientitoiminnassa ja esimiehenä, ei voi odottaa näiltä vesseleiltä kuin kliseitä juhlapuheissa.
Tuotannon suuntautuminen on uudistettava kuten kirjoitit. Uuden tekeminen vaatii paitsi osaamista niin pääomia ja riskinottoa. Kumpikaan ei ole Suomessa vahvoja ominaisuuksia.
Olen ollut useamman kerran yrityksiä rakentamassa ja kokemukseni on, että valtiovalta ja byrokratia ei pätkääkään helpota yrityksen menestymistä vaan täysin päinvastoin. Pitkäaikaisten ja ihmisiä hyvällä palkalla työllistävien yritysten rakentaminen on tehty todella vaikeaksi. Verotuksella kupataan kaikki kehitysvara heti pois.
Suomen kaltaisen korkean sossuturvan maassa tarvitaan nimenomasn töitä hyvällä 5.000-10.000€ kk-palkalla maksamaan veroja eikä pakukuskeja 1.900€ brutolla, joilla henkilö ei kata edes omia kulujaan.
Käsittämätön energian määrä on uhrattava oikeasta työstä viranomaisten ja säännösten palveluun. Taloudelliset riskit ovat vieneet monet yrittäjät hautaan ja vararikkoon.
Ilmoita asiaton viesti