Vihjailu kaupan kassoihin kannattaa nyt lopettaa

Suurin osa johtajuutta arvioivista ihmisistä arvioi johtajan kykyjä aivan muista asioista, kuin mistä johtajuutta tulee mitata. Arvioidaan sitten hänen ulosantiaan, tyylikkyyttään, päätöksiään, aiempaa menestystä tai työhistoriaa, sorrutaan aina siihen, että johtajuus on alue, jolle ei ole yhtä sapluunaa.

Johtajuudessa pitää arvioida henkilön kykyä saada asioita tapahtumaan ja sitä, mitä asioita hän ajaa. Päätösten arviointiin pitää suhtautua varauksella siksi, koska monen päätöksen todelliset seuraukset nähdään yleensä viipeellä, jopa vasta vuosien kuluttua.

Aika tarvitsee johtajansa

Eri aikoina ja eri tilanteissa tarvitaan erilaista johtajuutta ja erilaisia johtajia. On niitä, jotka osaavat nostaa huonon hyväksi, mutta ei enää hyvää huipuksi ja on niitä, jotka osaavat tehdä tarvittavat asiat oikein silloin, kun pitää selviytyä katastrofista. Ja sitten on se kaikkein suurin massa, joka jää tuohon väliin.

Egon Zehnder rekrytointiyhtiön konsultti teki Harvard Business Reviewissä julkaistun tutkimuksen siitä, miten heidän kauttaan kymmenien vuosien aikana rekrytoidut johtajat menestyivät ja mikä heitä yhdisti.

Ensimmäinen alas ammuttu väärinkäsitys oli se, että johtajan aiemmalla menestyksellä olisi erityinen merkitys.  Varsin moni menestynyt johtaja on menestynyt siksi, että ovat olleet oikealla hetkellä oikeassa paikassa ja heillä on ollut juuri sitä osaamista, mitä siellä on tarvittu juuri silloin.

Ei tarvitse edes pistää tähän listaa nimistä, jotka ovat Suomessakin olleet suitsutettuja ja sitten vaipuneet tavallisiksi kuolevaisiksi. Heitä on paljon.

Me arvioimme johtajia ulkoisten asioiden kautta, koska meillä on aika vähän muita välineitä tehdä muutakaan. Puhuuko johtaja kuten johtajan tulee puhua tai esiintyykö hän niin kuin johtajan tulee esiintyä.

Persoona ei kerro kyvyistä

Eräs kollegani sai vuosia sitten tehtäväkseen yhden valtionhallinnon alueen toimintakulttuurin uudistamisen. Projektin lopussa eräs ministeritason poliitikko sanoi, että hän epäili tämän konsultin kykyjä etukäteen, koska tämän konsultin olemus ja ulosanti ei ollut riittävän miehekäs. Nostan hattua tälle poliitikolle, että tämän myönsi. Itsellenikin on käynyt vastaavia tilanteita. Asiakas on ennen tutustumista pitänyt minua pehmeänä ja tajunnut onnistuneen projektin jälkeen, että ei se ihan niin olekaan. Joskus jopa aivan päin vastoin.

Kun me arvioimme johtajia ulkoapäin, me olemme sekä tarkoituksella rakennetun harhauttavan tiedon varassa että omien oletustemme vankeja, emmekä me ymmärrä sitä, mitä se johtajuus oikeasti on.

On johtotiimejä, joihin tarvitaan henkilö, joka osaa sytyttää palon ja pitää monta asiaa samaan aikaan riittävästi hallussa. On tiimejä, joissa johtajan pitää yllyttää ihmisiä ajattelemaan syvemmin ja löytämään uusia näkökulmia asioihin. On tiimejä, joissa johtajan pitää saada tiimi puskemaan kaikki tiiminkin ulkopuoliset ihmiset rajoille ja niiden yli. Ratkaisevaa on se, sattuuko se tilanteeseen parhaimmin sopiva johtaja juuri siihen hetkeen. Silloin syntyy menestystarinoita.

Edelleen on kuitenkin muistettava, että jos on onnistuttu eilen, se ei ole mikään tae siitä, että onnistutaan huomenna. Sen ennustamiseen tarvitaan enemmän tietoa. Esimerkiksi tietoa siitä, kuinka hyvä johtaja on kehittymään. Onko hän löytänyt oman henkilökohtaisen kehityksen huippunsa vai onko kehittymisen raja poikkeuksellisen kaukana? Sitä ei voi arvioida sen mukaan, kuinka kokenut tai minkä ikäinen johtaja on, puhumattakaan siitä, mikä koulutustausta häneltä löytyy. Olen tavannut Suomen TOP 10 ryhmään kuuluvia johtajia ja yksikin heistä sanoi, ehkä hieman provosoiden, että hän on elämänsä aikana lukenut yhden ainoan johtamiskirjan. Senkin kirjan sen vuoksi, että sattui tuntemaan hyvin sen kirjoittajan.

On aivan naurettavaa arvioida johtajan kykyjä sillä, onko hän ollut kaupan kassa. Yhtä naurettavaa on arvioida sitä sen kautta, onko hänellä kaikki johtajakoulutukset käytynä. Kumpikaan ei takaa hyvää johtajuutta eikä estä sitä.

Kun arvioimme poliittisia tai liike-elämän johtajia, niihin arvioihin pitää aina suhtautua hyvin varauksella. Hyvin harvoin tiedämme mitään muuta kuin sen, minkä näemme ja se mikä ratkaisee, tapahtuu usein siellä, minne on vaikea nähdä.

Siksi me tarvitsemme esimerkiksi journalismia. Toimittajan on helpompi päästä sellaiseenkin tietoon käsiksi, jota ei haluta välttämättä kertoa. Toimittajilla on myös tietoa, mitä he eivät voi kertoa, mutta kun sitä tietoa kerääntyy riittävästi, heillä on mahdollisuus tehdä sen pohjalta ainakin profilointia. Vaikka se profilointi tuntuu usein juoruilulta ja spekuloinnilta, uskallan väittää, että niiden rivien välien lukeminen kannattaa.

Minä toivon, että johtajuuden arvioinnissa käytetään yhä vähemmän ulkoisia tekijöitä. Sosiaalisen median aikakausi on vienyt kylläkin ihan eri suuntaan. Yhdellä jos toisellakin on enemmän tai vähemmän näkyvä profiili, joka on enemmän tai vähemmän vain osa sitä henkilöä, mutta ei vastaus siihen, onko hänestä muuttamaan tulevaisuus toiseksi.

 

+4
PasiSillanp
Sitoutumaton Helsinki

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu