Yritykset on totutettu liian helppoon

Suomi tekee yrityksille samaa kuin Korkeasaaren eläintarha villieläimille. Molemmissa totutetaan niin turvalliseen elämään, että ruokinnan pettäessä, kummatkaan eivät osaisi metsästää itselleen ruokaa.

Suomalaisen yhteiskunnan perusta on rakennettu suurteollisuuden ja niitä palvelevan alihankintateollisuuden päälle. Siksi poliittiset päätöksentekijät ovat tomerana, kun suurteollisuus tekee liikkeitä. Ison tehtaan lopettaminen ei lopeta töitä vain tehtaassa. Sen alihankkijoina on usein yrityksiä, jotka ovat eläneet jatkettua ruususen unta. Ne ovat ajatelleet, että tehdas pitää heidät leivässä maailman tappiin.

Suomessa on pelottavan paljon yrityksiä ja kuntia, joiden elämä riippuu yhden suuren yrityksen sijoittumisesta paikkakunnalle.

Riippuvuus yhdestä isosta on mielikuvituksen puutteen ja lainsäädännön syytä

Sen lisäksi, että meillä on totuttu liian turvalliseen, meillä ollaan iloisia harmaasta. Suomalaiset yritykset tekevät asioita turvallisuushakuisesti varman päälle ja mielellään mahdollisimman pientä ääntä pitäen.

Paitsi startupit, jotka valloittavat maailman ennen kuin ne edes ovat keksineet sitä, miten ne tekevät rahaa myymällä.

Oireellista on, että vaikka mielikuvitus ei rajoittaisikaan yrittämistä, niin viimeistään lainsäädäntö ja vanhat kauppatavat estävät uuden kokeilun. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä kompensoiva Compensate taistelee rahankeräyslain pykälien kanssa ja moni startup kärvistelee julkisten hankintojen kilpailutuksissa, koska vanhat ja kankeat yritykset saavat lisäpisteitä siitä, että ovat vanhoja ja kokeneita.

Suomalainen yritysympäristö pitää räjäyttää ja koota uudelleen

Vahvimmat lobbarit löytyvät sieltä, missä on eniten puolustettavaa. Yhteiskunnassa vahvimman ääni kuuluu kovimmin. SAK ja EK määräävät tahdin, kun suomalaista työelämää ja yritysympäristöä kehitetään. On selvä, että meidän on nähtävä suurteollisuuden tärkeys, mutta sen ylimitoitettu huomio, saa liian monta yritystä ajattelemaan asioita helpoimman kautta. Kun heidän päämiehellään suuryrityksellä menee hyvin, heilläkin menee hyvin nyt ja aina.

Suomalainen yrityspolitiikka ja innovaatiot ja kaikki niihin liittyvät tukijärjestelmät ja lainsäädäntö tulee läpivalaista. Suomi ei ole maailman paras innovaatioympäristö sillä, että täällä järjestetään maailman paras startupien päivähoito. Tämä pitäisi olla maailman paras startupien ammattikorkeakoulu, josta tulee laaja-alaista osaamista. Me emme ole sitä. Olemme itse asiassa kaukana siitä. Meillä saadaan paljon vähemmän kaupallisia menestyksiä suhteessa innovaatiopanoksiin kuin monessa tärkeimmässä kilpalijamaassamme.

Jotta yrityselämämme uudistuisi ja rakentaisi kestävämpää kilpailuetua, meidän tulee vaikuttaa lainsäädännön, koulutuksen ja yleisen keskustelun kautta siihen, että myös perinteiset alihankintateollisuuden yritykset uskaltavat ottaa enemmän riskejä ja innovaatioilta haetaan enemmän kaupallista menestystä.

Kaikkien yritysten tulee olla entistä kunnianhimoisempia hakemaan omaa rahaa omia palveluita myymällä, sen sijaan, että hakevat viikkorahaa valtiolta ja sijoittajilta. Niiden pitää oppia itsenäisiksi saalistajiksi ja kokeilla entistä useammin siipiään Suomen ulkopuolella.

Suomen ainoa pelastus on se, että kaikilta aloilta syntyy vientiin pyrkiviä yrityksiä. Sen aikaansaaminen vaatii ihan uusia kasvoja. EK ja SAK ovat so last season tässä asiassa.

PasiSillanp

Olen strategiakonsultti, jonka erityisauetta on yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen. Vimme vuosina olen tutkinut erityisesti strategisen ajattelun ja uusien, maailmaa muuttavien ideoiden syntyä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu