Mitä mittaa sairaspoissaolotilasto?

Tämä tulee tänne vain siksi, että juuri päättynyt Uutisvuoto ei antanut asialle rauhaa.

Itse katson olevani edelläkävijä tässäkin asiassa, sillä kirjoitin asiasta jo viime vuonna, 29.12.2011. Lue tämä 

http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92469-viisi-uutista-sairasp…

ensin, niin ymmärrät paremmin tämän jutun. Tosin heti yksi uusi tieto vuodelta 2010: Miehet sairastivat noin 9 päivää ja naiset noin 12 (STM:n luvut olivat 9 ja 11). Yksityisellä sektorilla sairaspoissaoloja on 4,4 % ja kuntasektorilla 5,7 % (Tilastokeskus 2010). Ruotsissa noin 3 %.

Ensinnäkin on todettava, että Suomessa ei ole yksiselitteisesti määritelty, mikä on sairaudesta johtuvaa poissoloa. Ajatelkaa nyt itsekin! Onko kuntoutus sellaista, jos kuntoutus tähtää sairauden ennaltaehkäisyyn? Onko TyKY-päivä sellaista? (TyKY = työkyvyn ylläpito). Onko urheilupäivä sellainen? Uskokaa tai älkää, Suomessa on vielä työpaikoilla urheilupäiviä! Miten suhtaudutaan osapäiväisiin poissaoloihin, kuten terveystarkastuksiin, kesken päivän tapahtuneisiin poistumisiin, hammaslääkärikäynteihin, firmalääkärikäynteihin yms. Eri lähteistä saadut tulokset ”sairaspäivistä” eivät ole vertailukelpoisia, koska määritelmät eivät ole standardeja.

Yritykset eivät mittaa sairaspoissaoloja, sillä ne haluavat minimoida vahingot. Kun ne joka tapauksessa joutuvat maksamaan sairasajan palkan jopa kuuteen kuukauteen asti, ne eivät halua sen lisäksi ottaa kontolleen niitä kustannuksia, joita aiheutuisivat tapahtumien tarkasta tietojen keruusta ja raportoinnista.

Julkisella sektorilla on omat murheensa. Monesti työntekijän oma ilmoitus riittää siihen, että työntekijä voi olla sairaslomalla 1-3 päivää. Kun olin julkisella sektorilla töissä, kuulin kerran ruokalassa naapuripöydässä kysymyksen:” Joko olet pitänyt tämän kuun sairasvapaasi?”. Kysyin ihmetellen esimieheltäni, mitä tähän sisältyi. Hän sanoi, että meillä voi olla yhden päivän kuussa sairaana jälkikäteisilmoituksella ja että jotkut ovat ymmärtäneet sen olevan palkkaetu, joka pitää käyttää, vaikka ei olisi sairaanakaan. Myöhemmin havaitsin, että nämä sairaspäivät korreloivat kummasti Stockmannin hullujen päivien kanssa.

Tänään näin iltapäivälehden lööpissä, että nyt oli tehty tutkimus aiheettomista sairaspoissaoloista. Huhheijaa! Nyt kun kaikki tietävät, että aiheettomiin sairaspoissaoloihin haluttaisiin puuttua, kyselytutkimukset ovat huuhaata. Kuka sahaisi omaa oksaansa vastaamalla kysymykseen poissaolosta rehellisesti, että se on ollut aiheeton? Vuosi sitten noin 5 % ilmoitti Aamupostin tutkimuksessa pitävänsä kerran kuussa sairaspäivän, vaikka ei ollut sairaana.

Kolmekymmentä vuotta sitten Ruotsissa oli oikeus olla pois kaksi päivää omalla ilmoituksella. Kun Siljan ja Vikingin hinnat olivat alhaalla maanantaista perjantaihin, niin ruotsalaiset tilasivat ma-ti ja to-pe risteilyjä Suomeen. Terminaalien postilaatikot olivat täynnä postikortteja, jossa svenskit ilmoittivat olevansa pari päivää sairaana (=risteilyllä Suomeen). Ja laivayhtiöillä oli ongelma saada matkustajia keskiviikoksi. Nythän Ruotsi on ratkaissut ongelmansa, Mutta meillä se ei tule onnistumaan, kun ay-liike vastustaa.

Tämä on ihmejuttu. Kun alkoholista tuli ongelma työpaikoilla silloin, kun siirryttiin solutuotantoon, se ratkaistiin hetkessä, sillä solun muut työntekijät eivät halunneet tehdä juopon aiheuttamia puuttuvia töitä. Haluavatko nyt kunnolliset työntekijät tehdä ne työt, jotka aiheetta poissaolevat ”muka-sairaat” heille aiheuttavat? Vai onko ongelma siinä, että joillakin sektoreilla kaikki ovat yhteisessä juonessa mukana ja kaikki ovat aiheetta poissä töistä, jolloin ongelma siirtyy verotuksen kautta muiden sektoreiden työntekijöiden kannattavaksi?

Mitäpä, jos mahdolliseen ongelmaan tutustuttaisiin kunnolla ja ratkaistaisiin se juoppo-ongelman tavoin, jos aihetta löytyy? Pään pistäminen pensaaseen ei auta meitä suomalaisia kansakuntana, meidän pitää taistella kilpailukyvyssä muuta maailmaa vastaan, myös ruotsalaisia.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu