Suomi tarvitsee rehellisiä feministejä

Lainaus HS pääkirjoitustoimittaja Annamari Sipilän kirjoituksesta 1.5.2013: ”Suomi tarvitsee lisää feministejä”.

”Inhoan väärässä olemista, mutta vielä enemmän inhoan sitä, että olen oikeassa asiassa, jossa haluaisin olla väärässä.

Puhumme lasikatosta.

Juhlin vappua tänään ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Jos hyvin käy, näen vanhoja tuttuja, opiskelukavereita, lahjakkaita miehiä ja naisia. Mitä naisista tuli? Juristeja ja ekonomeja, niin kuin miehistäkin. Johtajia, asiantuntijoita ja yrittäjiä.  Menestyviä huippuosaajia.

Naisista kuitenkin vain hyvin harva eteni aivan ylimpään yritysjohtoon, pörssiyhtiöiden hallituksiin ja muille korkeimmille näköalapaikoille. Johtaja, kyllä. Toimitusjohtaja, ei ainakaan isoissa firmoissa.”

Annamari on tilastojen valossa vääärässä. Itse asiassa naiset ovat rikkoneet ”lasikaton” jo julkisella sektorilla, jossa johtavassa asemassa olevan naisen euro on 113 senttiä eikä kukaan kai väitä, että julkisella sektorilla naiset eivät jo ole terävimmällä huipulla.

Puhukaamme siis yksityisestä sektorista. Minun mielestäni on ilmeistä, että naiset itse eivät halua rikkoa lasikattoa. Feministitutkijoiden propaganda on hallitsevaa Suomessa, jossa heidän sloganinsa on otettu valtakunnantotuuksiksi, kuten ”naisen euro on 80 senttiä”.

Uusi feministitotuus on se, että naisten ja miesten työpanos on sama. Tehtyjä työtunteja ei ole otettu mukaan palkkaerolaskelmiin, ”koska niillä ei ole vaikutusta”. Feministitutkija, dosentti Raija Julkunen kirjoitti kirjassaan ”Sukupuolten järjestykset ja tasa-arvon paradoksit”, ettei naisten palkkakuilua voi selittää lyhyemmällä työajalla. Tilastokeskuksen tutkija Anna-Maija Lehto sanoi Ylen haastattelussa:” Säännöllisessä työajassa on se viiden prosentin ero, jonka minä juuri mainitsin, että se on ihan selkeästi fakta tieto”. (Tässä puhuttiin ansiotasoindeksin säännöllisestä työajasta.)

Olen ostanut Tilastokeskuksesta työaika-aineistoa. Sen mukaan miesten työpanos on noin 20 % suurempi kuin naisten. Jos tarkastelemme ”johtaja-aineistoa” eli niitä, jotka ovat valmiita satsaamaan uraansa tekemällä pitkää viikkoa, niin miehistä noin 15 % ja naisista noin 5 % tekee yli 50-tuntista työviikkoa. 40 tuntista tai pidempää työviikkoa teki 36 % miehistä ja 20 % naisista.

Yksityisellä sektorilla on palkkarakennetilasto 2006:n mukaan 566 244 kokoaikatyötä tekevää miestä ja 358 016 naista. Naisten osuus on siis noin 38,7 %.

Pitkää työviikkoa tekevistä on naisia neljäsosa ja yksityisellä sektorilla on naisia alle 40 %. Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituspaikoista on 22 prosenttia. Eikö naisilla ala olla jo oikean kokoinen edustus pyrkyyn nähden? Vai pitääkö naisilla olla sivuraide johtopaikoille ilman omaa yrittämistä?

Toimitusjohtajissa ei ole paljonkaan naisia. Toimitusjohtajiksi noustaa omin avuin. Jussi Kullan väitöskirjan mukaan kaikki hänen haastattelemansa toimitusjohtajat tekivät 60-tuntista työviikkoa. Kun tutkitaan sukupuolittaisia koulutustilastoja ja yritysten toimialoja, tietyt asiat eivät naisten kohdalta matchaa. Onko se miesten vika, etteivät naiset opiskele sellaisia aineita, jotka johtavat yritysjohtajiksi? Onko se miesten vika, että naiset eivät halua tehdä pitkää työviikkoa edetäkseen uralla? Miksi feministejä tarvitaan lisää, jos vika ei ole miehissä?

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Tuula Linnainmaan mukaan järjestön selvitys ”Lasi säröilee” todistaa, että naisten vähäistä määrää yritysjohdossa ei korjata kiintiöillä, ”pikemminkin päinvastoin”. (HS 23.10.2012)

Suomi tarvitsee rehellisiä, tilastoja tuntevia feministejä. Yhtään sellaista en ole vielä tavannut.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu