Miehet syyllisiä omaan työttömyyteensä?
YLE uutisoi: ”Työttömien metallimiesten kannattaa kouluttautua hoiva-alalle.”
Rohkenen olla eri mieltä. Hoiva-alalla vanhukset siirretään kotihoitoon, missä heitä hoitavat robotit ihmisten vähäisellä avustuksella. Tai sitten maahamme on alettava tuoda halpoja hoitajia rajojemme ulkopuolelta.
Yhteiskunnan kannalta ainoa oikea vaihtoehto on teollisuuden elvyttäminen. Kymmenen viime vuoden aikana teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa, niistä varmaan miestyöpaikkoja noin 90 000.
Jutta pisti (tai ainakin sanoi aikovansa) pystyyn komitean tutkimaan teollisuuden strategioita Suomessa. Vaikka en Juttaa muuten diggaakaan, nyt hän on oikealla asialla, toki jo nyt muutaman vuoden myöhässä. Miesten työtunnit ovat vähenneet Suomesta kymmenessä vuodessa noin 25 % ja naisten 10 %.
Se nyt olisi viimeinen naula taloutemme kirstuun, jos kaikki työttömät miehet koulutettaiiin hoiva-alalle. Vuonna 2012 julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta oli yli 56 %. Jos nuo 90 000 teollisuudesta työttömiksi joutunutta miestä olisivat nyt hoiva-alalla, julkinen sektori olisi jo yli 60 % BKT:stä.
Kumma kun joillakin on se vakaa usko, että kun julkista sektoria paisutetaan poistamalla sen avulla työttömyys, meille koittaa Onnela.
”Yhteiskunnan kannalta ainoa oikea vaihtoehto on teollisuuden elvyttäminen.”
Teollisuustuotanto on pääomavaltaista ja muuttuu jatkossa entistä vähemmän työllistäväksi automatisaation lisääntyessä ja muutenkaan Suomen taloutta ei voi enää jatkossa rakentaa teollisuusviennin varassa johtuen esimerkiksi siitäkin, että tavaraa saa halvemmin tuotettuna kehittyvistä maista…
Ilmoita asiaton viesti
Olet siis mielipiteessäsi Juttaa ja minua vastaan. Teollisuus Suomessa voi mielestäsi romahtaa edelleenkin.
Sanot: ”Suomea ei voi rakentaa teollisuusviennin varassa.” Ja silti meidän siis pitää viedä entistäkin enemmän, jos ”tavaraa saa halvemmin tuotettuna kehittyvistä maista”, niin kuin jatkat.
Minun ajatustavallani meillä pitää olla tuontia vastaava määrä vientiä ja mitä me muuta voimme viedä, kuin teollisuustuotteita mukaan lukien maataloustuotteet, joita on jatkojalostettu teollisesti? Meijerikin on tehdas. Vientiponnisteluiden lisäksi meidän pitää estää tuontia valmistamalla kotimarkkinateollisuuden voimin tuontia korvaavia tuotteita. Ja lisäksi meidän tulee edistää maataloutta ja koti- tai ulkomaiseen raaka-aineeseen perustuvaa maataloustuotteiden jatkojalostusteollisuutta myös kotimaan tarpeisiin. Arvo Salo (sdp) sanoi: ”Tapa talonpoika päivässä.” Nyt tuo ei näytä järkevältä, kun ravintomme alkaa olla tuonnin varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuuden muuttuminen entistä pääomavaltaisemmaksi (työvoiman tarve on entistä pienempää) ei ole mielipide vaan tosiasia.
Ilmoita asiaton viesti
Maataloutta subventoidaan ”reilusti” nykyiselläänkin (toisten mielestä kylläkin ylimitoitetun haitallisesssa määrin ja epäreilusti), työllistävyys on sielläkin sektorilla alentumassa keskittymisen, tehostumisen ja tilakokojen kasvun myötä…
Ilmoita asiaton viesti
Minkä varaan Suomen talous sitten voidaan rakentaa? Lähtökohtahan edelleen on, että tuonti on maksettava viennillä jossain aikavälissä. Jos Suomi ei voi tuottaa tuotteita maailmanmarkkinoille, ei se voi sieltä ostaakaan halpoja tuotteita kuin velaksi, eikä sekään onnistu loputtomiin.
Pääomavaltaisuus vähentää kyllä työpaikkoja, mutta ei välttämättä samassa suhteessa työpaikkoja. Tämän hetkiselle rakennemuutokselle edessä ei pidä kuitenkaan antautua, vaan myös teollisuuden toimintaedellytyksiin on kiinnitettävä huomiota.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ja toimintaedellytykset turvataan erikoistumalla. Suomella ei ole sellaisia mineraali- tai muita raaka-ainevaroja, joiden turvin se voisi harjoittaa massamuotoista ja -työllistävää vientiteollisuutta bilaterilaarisen Neuvostoliiton kaupan tyyliin. Erikoistuminen taas vaatii koulutusta, missä ”ylipaisunut” julkinen sektori on avainasemassa esim. turvaamalla laadukkaan peruskoulutuksen, mikä on riittävän ajantasaista ja huomioi kansainvälistymisen mm. kielitaidon osalta.
Peliala on tällainen erikoistunut uusi alue ja mm. kemianteollisuus on taloustaantumassa pärjännyt kiitettävästi.
Ilmoita asiaton viesti
On selvää, että uusien teollisuuden työpaikkojen on synnyttävä uusille, innovatiivisemmille aloille. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että uutta teollista tuotantoa on synnyttävä – ja mielellään myös sellaista, joka luo työllistymisedellytyksiä myös muille kuin korkeasti koulutetuille.
Oma kommenttini ei ollut niinkään tarkoitettu julkista sektoria vastaa vaan painottamaan sitä, että terve talous tarvitsee myös toimivan yksitysen sektorin. Innovatiivinen teollisuus tarvitsee julksisen koulutuspanokset ja yliopistojen tutkimusympäristöt, mutta samalla tavalla julkinen sektori tarvitsee valmistan teollisuuden takamaan sen, että myös materiaaliset tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Teollisuuden ahdinko tulee heijastumaan myös julkisen sektorin kykyyn vastata hyvinvointipalveluista, eikä tämä haaste katoa siirtämällä työttömiä metallimiehiä hoitoalalle.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kaikki kirjoittamasi.
Blogikirjoituksen ydinajatus lienee siinä, että ammatillisen koulutuksen saaneet joutuvat kuitenkin tottumaan ajatukseen siitä, että koulutus ei takaa elämänpituista työuraa samassa ammatissa ja on oltava valmis kouluttautumaan jopa aikaisemmin epätyypilliseksi koettuun ammattiin. Uudelleen kouluttautuminen ja asennoituminen monialaisesti varmistaa oman työllistymisen – sote-alueella tarvitaan myös miehiä ihan vaikka työpaikkademokratian vuoksi ja etenkin asiakaskunnan tarpeita vastaavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten ei ole Suomesta kehitysapuakaan jakaa, ellei ole vientiteollisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kehitysavun tarve on ainoastaan 0.7 prosenttia BKTL:sta…
Ilmoita asiaton viesti
Julkista sektoria paisuttamalla saadaan BKT kasvamaan. Tätä lukuahan nykyhallitus tuijottaa silmä kovana.
Tässä hieman tilastoja. Avoimet työpaikat te-toimistoissa lokakuussa 2013 (suuruusjärjestyksessä TOP 5, HS 1.12.2013):
1. Myyntiedustajat ja puhelimyyjät 12 203 kpl
2. Siivoojat 2 396 kpl
3. Perushoitajat, lähihoitajat 1 516
4. Sairaanhoitajat 1 388 kpl
5. Yrittäjät 1 107 kpl
Tämä vastaa noin 46% työmarkkinoilla avoinna olevista paikoista. Ei yhtään teollisuuden paikkaa TOP5:ssä.
Tilastokeskuksen mukaan samaan aikaan työttömänä 194 000 + piilotyöttömiä 117 000.
* Työttömyysaste 7,4% (jos lasketaan vain työttömät työnhakijat).
* Todellinen työttömyysaste 12,8% (työttömät + piilotyöttömät). Tätä tilastokeskus ei laske.
Piilotyötön= työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana.
Puhelinmyyjäksi ei tarvita muuta kuin muutaman tunnin koulutus ja että osaa sanoa jotain puhelimessa. Tai sitten voi liittyä siivoojien joukkoon, jossa on paljon jopa tohtoristason maahanmuuttajia. Työllistyminen tässä maassa on siis todella ”helppoa”.
Ilmoita asiaton viesti
”Piilotyötön= työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. ”
Työnhakijoita oli lokakuussa 513 668, heistä oli töissä yleisillä työmarkkinoilla 76 674.
Eli työttömiä oli lokakuussa 513668-76674 = 436994
Ilmoita asiaton viesti
”Kumma kun joillakin on se vakaa usko, että kun julkista sektoria paisutetaan poistamalla sen avulla työttömyys, meille koittaa Onnela.”
Riippuu työstä. Jos vaihtoehtoina ovat joko työttömyys, mielekäs työ julkisella sektorilla tai tarpeeton työ yksityisellä, valitsisin sen mielekkään.
On erikoista että useimmat ns. ”tuottamattomat” työt, jollaiseksi jotkut laskevat julkiset työt, ovat niitä tärkeimpiä yhteiskuntaa ylläpitäviä töitä, mutta niillä samoilla joillakin on hirveä hinku täysin yhdentekeviin yksityisiin töihin. Koska ne ns. ”kannattavat”.
Sitä se taloususkonto ihmisten päässä teettää: raha on monin verroin tärkeämpi kuin työ, vaikka työ on enimmäkseen todellista, raha taas ei-todellista, pelkkä vaihdon väline.
Ilmoita asiaton viesti
Turvallisin ammatti vuosikymmenien tähtäimellä on remonttireiska, joka hallitsee timpurin, maalarin, laatoittajan, putkimiehen ja sähkömiehen tehtävät. Suunnilleen kaikki muut ammatit ovat uhattuja seuraavien 20v kuluessa. Remonttireiskan tehtävät robotisoidaan vasta 25v kuluttua…
Jos näin ei tapahdu, niin 30v kuluttua henkiin jääneet elävät tyyliltään 4000v takaista elämää.
Ilmoita asiaton viesti
”Yhteiskunnan kannalta ainoa oikea vaihtoehto on teollisuuden elvyttäminen. ”
Kilpailukykyinen teollisuus on hyvin pitkälle, vuosi vuodelta pidemmälle automatisoitu työllistäen vuosi vuodelta vähemmän joka tapauksessa. Kyllä! Me tarvitsemme sellaista teollisuutta, ei työllistämään vaan maksamaan veroja.
Ilmoita asiaton viesti
Investoinnit aineettomaan tuotantoon ovat ylittäneet investoinnit perinteiseen teollisuuteen jo joitakin vuosia sitten.
Vienti perustunee siis tulevaisuudessa aineettomien tuotteiden vientiin. Viedään ohjelmistoja, pelejä ym.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuuden käsite on venyvä. Enää ei erotella teollisuudessakaan aineetonta ja aineellista valmistusta. Itse olin töissä eräässä hissejä valmistavassa suomalaisessa kansainvälisessä pörssiyhtiössä. Pilvenpiirtäjähississä on jo vuosikymmenet ollut enemmän aineetonta kustannusta kuin materiaalista. Pilvenpiirtäjähissin vienti on siis pääosin aineettoman tuotteen vientiä. Ja hyvä niin, niin kauan kuin hyvinvointimme selkäranka perustuu teollisuuteen. Puhutaan peliteollisuudesta (miesvaltaista sekin). Rakentaminen on rakennusteollisuutta. Puhutaan myös palveluteollisuudesta silloin kun se on yksityistä eikä julkista.
Eivät ne kaukana ole nekään ajat, jolloin voi oli Suomen tärkein vientiartikkeli metsäteollisuustuotteiden jälkeen. Arvatkaapa milloin, ennen kuin Googlaatte?
Ilmoita asiaton viesti
Oma keskuspankki ja valuutta olisivat taas tarpeeseen, mutta junnataan nyt näillä ja katsotaan koska kovimmat päät alkavat tunnustaa realiteetit.
Ilmoita asiaton viesti