Viisas kuin professori?

Kirsi Vainio-Korhonen on Turun yliopiston Suomen historian professori ja tietokirjailija. Hän kirjoitti Turun Sanomien kolumnissaan seuraavasti: ”Tilastokeskuksen joulukuussa julkistettavan tutkimuksen mukaan isä on edelleen suurituloisin vanhempi valtaosassa perheitä. Vuonna 2011 Suomessa oli 500 000 äidin, isän ja yhden tai useamman lapsen muodostamaa kotitaloutta. Näissä vain 75 000 äitiä tienasi enemmän kuin isä. Palkkaero miehen eduksi vain kasvoi vanhempien ikääntyessä, vaikka molempien panos työmarkkinoilla oli yhtä suuri. Sukupuolten palkkaeroa ei selitä edes naisten hakeutuminen niin sanotuille matalapalkka-aloille. Naisten ja miesten väliset palkkaerot eivät ole kadonneet tai edes sanottavasti pienentyneet edes johtotehtävissä, vaikka yhä useampi nainen on johtaja ja vaikka naiset ovat Nyky-Suomessa miehiä huomattavasti koulutetumpia.”

Voiko yksi kirjoitus sisältää enemmän ajatusvirheitä (loogisia virhepäätelmiä) kuin tämä?

Esimerkkejä: 1. ”Molempien työpanos työmarkkinoilla oli yhtä suuri.” Tilastokeskuksen myöhemmin julkaistussa ”tutkimuskyhäelmässä” ei osattu kertoa miesten ja naisten työpanoksesta yhtikäs mitään oikein. Miesten työpanos on työmarkkinoilla noin 25 % naisten työpanosta suurempi.

2. ”Naisten hakeutuminen matalapalkka-aloille”. Eihän missään ole laskettu oikein, mitkä ovat naisten matalapalkka-aloja. Nehän saattavat olla naisten vähäisten vuosityötuntien aloja, eli EU:n terminologiassa vähäisen tuottavuuden aloja. Jos tekee vähän töitä, ansiotkin saattavat olla alhaisempia. Onko siinä mitään väärää?

3. Naiset johtajina. Johtajilla on työaikalain 39 § mukainen esimiessopimus, eli kokonaistyöaikasopimus. Osaako arvon professori kertoa, tekevätkö mies- ja naisjohtajat yhtä monta työtuntia vuodessa? Eikö palkkaeroa pidä mitata ansiona tehtyä työtuntia kohden? Ainakin valtiolla naisjohtajat ansaitsevat enemmän kuin miesjohtajat. Mutta yksityisellä sektorilla johtajien palkkaus riippuu myös työn tuloksellisuudesta. Onko se väärin? Jussi Kullan väitöskirjan mukaan yksityisen sektorin toimitusjohtajat tekivät noin 60 tunnin työviikkoja. Ja päästäkseen toimitusjohtajaksi, uskon, että hän oli tehnyt sitä ennen jo mittavia työviikkoja edellisissä työpositioissaan. Mitkä ovat naisjohtajien vuosityötunnit verrattuna miesjohtajien vuosityötunteihin. Ilman sitä tietoa palkkatasovertailu on mahdotonta.

4. ”Naiset ovat miehiä huomattavasti koulutetumpia.” Riittääkö se? Koulutettuja mihin? Kuinka moni koulutettu nainen tekee sitä työtä, mihin hän on koulutettu? Nykyinen koulutuspolitiikka ei osaa (tai halua) vastata tähän kysymykseen. Pitäisikö taidehistorian tohtorille maksaa samaa palkkaa kuin tekniikan tohtorille, jos he ovat esimerkiksi hissiyhtiö Koneen johtajina? Kysymys on teoreettinen, sillä taidehistorioitsijoilla ei liene mitään asiaa yksityiselle sektorille. Mutta miksi taidehistorian tohtorille julkisella sektorilla pitäisi maksaa sama palkka kuin tekniikan tohtorille Koneen johdossa, se minua askarruttaa.

Professorit ovat niin viisaita että minun mielestäni heiltä ei pitäisi kysyä mitään käytännön neuvoja. Hautautukoot tutkijankammioihinsa hämähäkinseittien peittoon. Yhteiskunta kiittäisi.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu