Myytti 1: "Naisen euro on 80 senttiä" osa 1.

Sisältövaroitus: Tämän tekstin sisällön ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa, sillä tohtoritasoiset valtiofeministit eivät ole sitä ymmärtäneet, saati sitten presidentti Halonen, ministerit jne… Jokainen lukee sitä omalla vastuullaan, kirjoitusta tehdessä ei kuitenkaan ole vahingoitettu eläimiä.

______________________________________________

Myytti 1: ”Naisen euro on 80 senttiä” osa 1.

Väitteeni 1: Palkkavertailuissa Tilastokeskus harhauttaa lukijaa, sillä ei Ansiotasoindeksitilaston eikä Palkkarakennetilaston palkkavertailu kuvaa sitä, mitä niiden väitetään kuvaavan.

Antikainen sanoo: ”Sukupuolten välinen palkkaero määritellään vakioidusti kokoaikatyötä tekevien nais- ja miespalkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden erona.” Tässä Antikainen siteeraa vajaasti Tilastokeskusta, joka sanoo asian näin: ”Ansiotasoindeksilastossa keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen tehdyn työajan ansiota.” Samoin sanoo Tilastokeskuksen palkkaeroista kirjoja kirjoittanut tutkija Anna-Maija Lehto, jota käytetään palkka-asiantuntijana valtion eri työryhmissä, mm. hallituksen tasa-arvoselonteossa, josta tuo virheellinen lause myös löytyy.

Virhe 1: Ansiotasoindeksitilasto ei kuvaa tehdyn työajan ansiota vaan tehdyn ja ei-tehdyn työajan ansiota. Palkkatiedoissa ei ole tietoa, onko palkkaa maksettu myös palkalliselta vapaalta, sairasajalta, äitiys- tai vanhempainvapaalta. Tehdyn työajan ansiosta puhuminen on propagandaa, jolla on tarkoitus harhauttaa lukijaa.

Virhe 2: Antikainen käyttää sanaa ”vakioidusti”. Sana tulee ehkäpä Tilastokeskuksen ansiotasoindeksitilaston nettisivulta kohdasta Kuvaus: ”Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta.” Tai sitten se tulee Aalto-yliopiston tutkijan Paula Koskisen tutkimuksesta STM:n raportteja ja muistioita 2012:22, Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan (netissä) sivu 12: ”Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta.”

Mikä on vakio? Vakio on matematiikassa määriteltynä ”muuttumaton suure”. Esimerkiksi ympyrän kehän ja halkaisijan suhde on vakio (pii). Riippumatta ympyrän koosta tämä suhde on vakio. Samoin vakio on neliön halkaisijan ja sivun suhde (neliöjuuri 2). Onko siis se työpanos, joka on tehty kuukausiansion saamiseksi miehillä ja naisilla vakio? Ei sinne päinkään. Joulukuussa 2012 oli 17 työpäivää ja lokakuussa 2012 23 työpäivää. Kuukauden työpanos ei voi olla vakio. Onko miehen ja naisen työpanos samana kuukautena vakio? Ei sinne päinkään. Kuukausipalkkaisen kokoaikatyötä tekevän miehen keskimääräinen kuukauden työpanos tehtyinä työtunteina on noin 15-20 % suurempi kuin kokoaikatyötä tekevän naisen. Ainoa vakio, joka kelpaa minulle kvantitatiivisen työpanoksen mittariksi on YKSI TEHTY TYÖTUNTI. Näiden ansioita verrataan keskenään ansiotasoindeksitilastossa. Työpanoksen vakiointi tarkoittaa tieteessä sitä, että työpanoksen muuttumisen vaikutus palkkavertailussa on poistettu. Se tapahtuu esimerkiksi, kun verrataan keskituntipalkkaa tehtyä vuosityötuntia kohden. Laadullisesti työpanoksen mittaaminen on niin vaikeaa, että ottaen huomioon ikäni (kohta 71 vuotta) suonette anteeksi, että en aio tehdä tutkimuksia siitä. Toki sallinette, että siteeraan muiden tekemiä tutkimuksia miesten ja naisten laadullisen työpanoksen vertaamisesta.

Vakioidusta kuukauden työpanoksesta puhuminen on siis sekin propagandaa, jolla on tarkoitus harhauttaa lukijaa. Palkkavertailuissa tehtyjä työtunteja ei oteta mitenkään huomioon eli niitä ei vakioda.

Virhe 3: Tilastokeskus sanoo, että kyseessä on säännöllisen työajan ansio. Eduskunnan oikeusasiamiehen vastauksesta ilmenee, että Tilastokeskus käyttää kaavaa: ”Kokonaistyöaika = Säännöllinen työaika miinus ylityöt.” Ylitöillä Tilastokeskus tarkoittaa sanatarkasti ottaen ”tuntiperustaisesti maksettuja ylitöitä”, sillä muita palkkatiedoissa ei ole. Muut ylityöt ovat ”harmaita” ylitöitä, jotka Tilastokeskuksen tutkijan Mika Idmanin mukaan eivät ole mukana laskelmissa. Eivät voisi ollakaan, sillä eihän näitä ylitöitä valvo kukaan eikä niitä kirjata mihinkään. nehän ovat harmaita. Palaan myöhemmin myytin 2 purussa tehtyihin työtunteihin ja siihen, mitä ovat harmaat ylityöt ja kuinka paljon miehet ja naiset niitä tekevät.

Tilastokeskuksella on useita erilaisia määritelmiä säännölliselle työajalle, vaikka termi ”säännöllinen työaika” määritellään Työaikalaissa. Puhuminen säännöllisen työajan ansiosta on siten sekin propagandaa, jolla yritetään harhauttaa lukijaa.

Yhteenveto
 
”TILASTOKESKUKSEN PALKKATILASTOISSA VERRATAAN KUUKAUDEN KOKONAISTYÖAJAN BRUTTOANSIOITA, JOISTA ON POISTETTU TUNTIPERUSTAISESTI MAKSETUT YLITYÖKORVAUKSET. Tehtyjen työtuntien eroja ei huomioida mitenkään.”

Näin sanomalla ei synny vääriä mielikuvia, sillä ”säännöllisen työajan ansion” saamiseksi tehty työpanos ei tule siltä ”säännölliseltä työajalta”, joka määritellään Työaikalaissa. Tähän palaan seuraavassa kirjoituksessa.

Lisätodiste:

Työolotutkimuksessa kysytään vastaajalta kysymys A 37: ”Mitkä ovat kuukausitulonne päätyöstä veroja vähentämättä? Mukaan lasketaan vuorotyö-, ikälisät ja vastaavat, mutta ei ylityöstä saatuja korvauksia.”
Tehtyjä työtunteja siis ei kysytä eikä niissä olevia eroja voida huomioida. Kokonaistyöaikaa tekevät varmasti vastaavat tähän sanomalla kiinteän kuukausipalkkansa, sillä eihän kiinteää kuukausipalkkaa saava saa ylitöistä korvausta. Työolotutkimuksen tulos ”Naisen euro on 79,5 senttiä” vahvistaa väitettäni siitä, ettei tehtyä työpanosta vakioida mitenkään tilastokeskuksen palkkaerovertailuissa.

Kysymyksiä lukijalle: Antikainen vetosi siihen, että ”akateemiset tutkijat ovat samoilla linjoilla kanssani”. Miltä teistä vaikuttaa akateemisten tutkijoiden palkka-asioiden ymmärtämyksen taso antamieni esimerkkien valossa? Vieläkö teitä ihmetyttää, miksi nämä valtiofeministiset akateemiset tutkijat eivät suostu tulemaan mihinkään palkkakeskusteluun, jos minä olen paikalla?

_________________________________________

Kommenttien moderointi tapahtuu vain 09.00 – 23.00 välisenä aikana. Me eläkeläiset keräämme voimia yöllä voidaksemme köpötellä päiväsaikaan enemmän tai vähemmän tärkeiden askareidemme parissa.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu