Myytti 1: "Naisen euro on 80 senttiä" osa 2.

Miksi Tilastokeskuksen palkkatilastot eivät ole tasa-arvotilastoja? Eli miksi myytti ”Naisen euro on 80 senttiä” ei mittaa miesten ja naisten palkkatasa-arvoa, vaikka se osoittaa eron kuukauden bruttoansioissa?

Vastaus: Tilastokeskuksen palkkatilastot mittaavat ansiotasoa, eivät palkkatasoa. Esimerkki: Vieno saa kuussa 1700 euroa palkkaa ja 100 euroa yötyölisää. Toini saa kuussa 1500 euroa palkkaa eikä tee yötyötä. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksistä laskettuna  palkkaero Vienon hyväksi on 300 euroa eli Toinin euro on 83 senttiä. Vieno tekee kuussa 180 tuntia ja Toini 150 tuntia. Toinin tuntipalkka on 10 euroa ja Vienon 94 senttiä. Vienon ansiotaso on parempi kuin Toinin, mutta Toinin palkkataso on parempi kuin Vienon. siinä on vissi ero. Bruttoansioiden vertaaminen ei ole tasa-arvoinen palkkaeromittari, vaikka emme tiedäkään, mitä sukupuolia Vieno ja Toini edustavat. 

Eduskunnan oikeusasiamies ja Tilastokeskuksen pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström sanovat: ”Sen perusteella, että sukupuoli esiintyy yhtenä Palkkarakennetilaston luokitustekijänä, ei tätä tilastoa voi kuitenkaan kutsua tasa-arvotilastoksi”. Kun Tilastokeskuksen pääjohtaja ei sano, miksi näin ei ole, ei Eduskunnan oikeusasiamieskään osaa sanoa syytä.

Kun palkkatilasto tulee Valtiovarainministeriön alaisesta Tilastokeskuksesta Sosiaali- ja Terveysministeriöön, se muuttuu tasa-arvoiseksi palkkaeromittariksi. STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki sanoo lausunnossa STM/788/2011 eduskunnan oikeusasiamiehelle näin: ”Suomi on seurannut naisten ja miesten palkkaeron kehitystä EU:n neuvoston suositusten mukaisesti. Indikaattorina on tällöin pitänyt käyttää kokoaikaisessa työssä käyvien naisten ja miesten bruttokuukausipalkkaa.”

Niinpä. Jos on tyhmä, voi aina vedota siihen samanlaiseen tyhmyyteen, mitä EU on edustanut palkkaeron mittaamisessa. Eikö suomalainen sananlaskukin sano: Joukossa tyhmyys tiivistyy. Tämä näkyy samapalkkaohjelmassakin. STM:n tasa-arvoyksikön päällikkö johtaja Tarja Heinilä-Hannikainen ja projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen puolustelevat kolmisivuisessa kirjeessään bruttoansioiden vertailua näin: ”Samapalkkaisuusohjelmassa on kolmikantaisesti sovittu, että sukupuolten palkkaeroa kuvaavana mittarina on käytetty miesten ja naisten säännöllisen työajan keskikuukausiansioita.” Samapalkkaohjelman puheenjohtaja Pentti Arajärvi sanoo Helsingin Sanomissa: ”Jotta erilaiset työtuntimäärät eivät vaikuttaisi, on katsottu selkeäksi tarkastella säännöllisen työajan tuloja.” STM:n projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen väittää samoin sanoin, että Tilastokeskuksen ansiotasoindeksitilastossa siis otetaan selkeästi erisuuruiset tehdyt työtunnit huomioon!!!! ”Ymmärrys hoi, äly älä jätä”, sanoisi äitini, jos eläisi.

STM:n tasa-arvoyksikön selvityksen 7.4.2011 viimeisellä sivulla todetaan: ”Syksyllä 2010 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi uudet sukupuolten palkkaeroa koskevat päätelmät. Niiden mukaan jäsenvaltioiden TULEE MITATA JA SEURATA naisten ja miesten palkkaeroja säännöllisesti USEITA indikaattoreita käyttäen.

Kysyn nyt julkisesti: Mitkä nämä mittarit ovat? Laskeeko Tilastokeskus näillä uusilla mittareilla miesten ja naisten palkkaeroja ja mistä saan lukea/noutaa tulokset? Vai ovatko valtiofeministit torpanneet tämän asian eikä Suomi siis noudata Euroopan unionin neuvoston vaatimusta?
_______________________________

Ketkä ovat huomanneet, että pelkkä bruttoansioiden vertaaminen ei ole tasa-arvoista palkkaeron mittaamista?

1. Minä vuonna 2006, jolloin aloin palkkaerotutkimukseni eläkkeelle päästyäni. En ole löytänyt yhdenkään tutkijan tutkimusta asiasta ennen minua.

2. Kansainväinen työjärjestö ILO ja Yhdistyneet kansakunnat YK vuonna 2011 ILO-UN Global Compact webinar March 2011

Why Gender Pay Gap?

Charasteristics of individuals and organizations:
– Educational level and field of study;
– Work experience and seniority;
– NUMBER OF WORKING HOURS;                  <————!!!!!
– Size of organization and sector activity

3. Euroopan unionin komissio vuonna 2013

European Commission – Directorate-General for Justice: Tackling the gender pay gap in the European Union
Luxembourg, 2013
ISBN: 978-92-79-28821-0, doi: 10.2838/58639

Page 5
How is the gender pay gap measured in the EU?
The gender pay gap is shown as a percentage of men’s earnings and represents the difference between the average gross hourly earnings of male and female employees. Gross earnings are wages or salaries paid directly to an employee before any deductions for income tax and social security contributions are made. In the EU, data on the gender pay gap is based on the methodology of the Structure of Earnings
Survey (SES).
In the EU, the gender pay gap is referred to officially as the ‘unadjusted gender page gap’, as it does not take into account all of the factors that impact on the gender pay gap, such as differences in education, labour market experience,
HOURS WORKED,   <————– !!!!!!
type of job, etc.
 
Emmeköhän me kolme yhdessä selätä tässä asiassa presidentti Halosen ja Penan, Suomen hallituksen ja eduskunnan, kaikki valtiofeministien valtaamat tasa-arvoelimet, Samapalkkaohjelman ammattiliitot ja työnantajajärjestöt sekä Juho Antikaisen.

Miesten ja naisten kuukausiansioden eroa selittää siis yhtenä tekijänä tehtyjen työtuntien ero, jota siis ei bruttoansioiden mittaamisessa huomioida. Tähän eroon palaan tarkemmin myytissä 2: ”Miesten ja naisten tehdyissä työtunneissa ei ole merkittävää eroa.”
___________________________

Anteeksipyyntö Tilastokeskukselle

Olen sanonut, ettei kukaan Tilastokeskuksessa ymmärrä ansiotason ja palkkatason välistä eroa. Vaikka Tilastokeskus kollektiivina ei sellaista eroa tunnusta, siellä on joku tuntematon, joka ymmärtää, vaikka ei käytäkään termiä palkkataso. Tämä nimetön joku on kirjoittanut palkkarakennetilaston käsikirjaan seuraavasti:

”Kuukausipalkkaisilla määräkomponentin muutos voi joskus vaikuttaa ansiotasoon. Esimerkiksi viikkotyöajan lyhennys ansiotasoa vastaavasti laskien kuvautuu ansiotasoindeksissä negatiivisena ansiokehityksenä, vaikka työtuntia kohti ansiotaso säilyisi ennallaan.”

Ansiotaso työtuntia kohden = palkkataso, jos syrjimättömät palkanosat poistetaan ensin ansioista ILO 100-sopimuksen mukaisesti.

Testi: Jos ymmärrät, mitä tuossa ansiotasoindeksikirjan lauseessa sanotaan, ymmärrät palkkaerosta enemmän kuin Antikainen ja kukaan hänen tukijoukoistaan. Suomennan tuon virkkeen ensimmäisessä kommentissani.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" &amp; "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu