Myytin 2 murto: "Naisten ja miesten työajoissa ei ole merkittävää eroa" osa 1

Vuoden 2002 palkkarakennetilaston tietokanta netissä kertoo, että miesten keskikuukausiansiot olivat 2523 euroa ja keskituntipalkka 14,90 euroa. Naisten vastaavat luvut olivat 2028 euroa ja 11,86 euroa/tunti. Näistä saadaan miehille keskimäärin 169,3 työtuntia kuukaudessa ja naisille 171 työtuntia kuukaudessa. Naiset näyttävät Tilastokeskuksen palkkatilastojen valossa tekevän noin prosentin verran  enemmän työtunteja kuin miehet.

Tilastokeskuksen palkka-aineistossa ei ole tietoa tehdyistä työtunneista, joten tällaiset teorettiset
tuntipalkkalaskelmat voi sivuuttaa naureskellen tutkijoiden tyhmyydelle. Ne ovat kaukana todellisen maailman työelämän realiteeteista.
__________________________

Valtiofeministitutkijat ja heidän myötäjuoksijansa pyrkivät vähättelemään työpanoksen eroa. Ylitöistä esimerkiksi kerrotaan tilastoa, että vuoden aikana 72 % miehistä oli tehnyt ylitöitä ja 67 % naisista. Tällä pseudotieteellisellä tilastolla ei ole tietenkään mitään tekemistä työpanoksen mittaamisen kanssa. Monesti viitataan suoraan tai epämääräisesti, että naisten työpanos vastaa miesten työpanosta työelämässä. Naisia on ollut jo pitkään enemmistö työelämässä, tosin tässä tilastossa rintamamiesten ja asevelvollisten ei katsota tekevän työtä.

Juho Antikainen 26.12.2013 08:45: ”Säännöllisen viikkotyöajan ero on viitisen prosenttia miesten ja naisten välillä.”
Juho Antikainen 26.12.2013 14:02 ”Säännöllinen työaika ja säännöllisen työajan palkkaero!!!”

Myös Juho Antikainen on täysin pihalla, kun pitäisi verrata niiden miesten ja naisten työpanosta keskenään, jotka tekevät töitä kokoaikaisesti ansiotasoindeksitilastossa.
_______________________________________________

Mitä säännöllisen työajan keskiarvo sitten mittaa?

Se mittaa sellaista normaalia työviikkoa, jolloin miehet ja naiset menevät töihin joka päivä, eivätkä tee muita ylitöitä kuin niitä, joita he tekevät työsopimuksensa mukaan joka viikko saman verran. Niitä on esimerkiksi vuoroesimiehillä, jotka tekevät työaikalaissa määritettyä ylityötä esim. vartin jokaisen työvuoron lopuksi ja uuden työvuoron aluksi saadakseen toiselta vuoroesimieheltä tarpeelliset tiedot vuoron pyörittämiseksi. Se ei ole edes ylityötä, jos normaalin työvuoron työaika on esimerkiksi 7 1/4 tuntia, sillä kahdeksan tunnin raja ei vielä ylity. Jos säännöllisesti tehtävästä, aina yhtä pitkästä ylityöstä ei ole sovittu työsopimuksessa, ei sitä oteta mukaan säännöllisen työajan keskiarvolaskelmaan.

ILO määrittelee asian näin: Hours usually worked includes overtime that occurs systematically every day or week and excludes time not worked on a usual basis. This measure is not affected by unusual absence or by irregular or unusual overtime, whether worked for premium pay, regular pay, or without compensation. (KILM07)

Kirjassa: Selvitys työaikojen tilastoinnista Suomessa ja kansainvälisesti, ISBN 952-467-327-4, Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Tilastokeskuksen tutkija Laura Hulkko kertoo asiasta näin: ”Näin ollen työvoimatutkimuksen NORMAALIN (SÄÄNNÖLLISEN, TAVANOMAISEN) työajan käsite ei ole sama kuin työaikalain tai työehtosopimusten määrittelemä säännöllinen työaika. Normaali työaika voi sisältää työvoimatutkimuksen mukaan myös sellaisia palkallisia tai palkattomia ylitöitä, jotka ovat muodostuneet säännöllisiksi. Normaaliin työaikaan eivät vaikuta lomat, sairaslomat tai muut tilapäiset poissaolot. Työvoimatutkimuksen normaalin (säännöllisen, tavanomaisen) työajan käsite ei ole myöskään sama kuin työnantajakeskusjärjestöjen suosittelema teoreettisen säännöllisen työajan käsite.

Säännöllisen työajan keskiarvo kertoo siis sen, että jos ei olisi palkallisia poissaoloja ja vapaita eikä kukaan tekisi palkallisia tai harmaita ylitöitä, miesten viikkotyöaika olisi keskimäärin 5 % naisia suurempi. Tämä on helppo uskoa. Iso osa miehistä tekee 170-tuntista työkuukautta (ansiotasoindeksitilastossa käytetään vuosikeskiarvona lukua 39,1 tuntia viikossa ”pekkasten” vaikutuksesta). Kuntasektorilla vastaavia keskiarvoja kuukausittaisille työtunneille on KVTES:n mukaan 152, 158, 160 ja 163 tuntia. Ja puolet naisista työskentelee julkisella sektorilla. Työsopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika on siis miehillä 5 % korkeampi kuin naisilla.

Riittääkö tuo säännöllisen työajan ero 5 % kuvaamaan miesten ja naisten työpanoksen eroa?
Kyllä se riittää noin puolelle miehistä ja naisista vuoden aikana. Se toinen puoli koostuukin sitten miehistä, jotka tekevät naisia enemmän epäsäännöllisiä ylitöitä ja naisista, jotka ovat miehiä enemmän pois palkallisesti töistä.

Seuraavassa kirjoituksessa kerron, kuinka paljon palkallisissa poissaoloissa on eroa ja kuinka paljon miehet tekevät harmaita ylitöitä enemmän kuin naiset.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu