Korjauksia Antikaisen tietoihin: Palkkarakennetilaston aineisto

Juho Antikainen 26.12.2013 20:44: ”Palkkarakennetilastoissa käytetään ihan valideja laskentamentelmiä ja laskenta toteutetaan vain kerättyyn aineistoon perustuen – sitä ei siis approksimoida käsittämään koko palkansaajaväestöä. Aineisto sisältää noin 1.6 miljoonan palkansaajan palkka- ja työaikatiedot, kun palkansaajia kaiken kaikkiaan on keskimäärin 2.15 miljoonaa.”

Tuo nyt ei pidä paikkaansa alkuunkaan.

Palkkarakennetilastoon kerätään syksyisin yhdeltä kuukaudelta (loka-, marras- tai joulukuu) palkka-aineisto kokonaan valtiolta ja kunnilta. Yksityisen sektorin työnantajajärjestöiltä kerätään aineisto niistä yrityksistä, joissa on 5 tai enemmän työntekijää. Nämä kaksi aineistoa kattavat noin 80 % koko maan palkansaajista. Palkkarakennetilastossa on mukana kuukauden bruttoansiot kaikkine mahdollisine lisineen ja tästä bruttosummasta poistetaan tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset.

Lopuista 20 % puuttuvista palkansaajista tehdään kysely otantaperusteella ja saadut tulokset korotetaan kuvaamaan puuttuvaa osaa palkansaajista. Palkkarakennetilasto siis edustaa koko palkansaajaväestöä ja heille kuukaudessa todella maksettuja palkkoja, myös tuntipalkkaisilla on todelliset maksetut ansiot sentin tarkkuudella.

Puhuminen Palkkarakennetilastosta on sekin mielikuvaharhaustusta. Tilasto on harmonisoitu vastaamaan EU-standardia SES-tilastoa. SES = Structure of Earnings Statistics, josta EU käyttää suomenkielistä nimeä ansiorakennetilasto. Miksi Tilastokeskus ei käytä tästä tilastosta sen oikeaa luonnetta kuvaavaa nimeä?

__________________________________

SEN SIJAAN Ansiotasoindeksitilasto, jota Samapalkkaohjelma käyttää, edustaa puutteellista kuvaa palkansaajista, sillä

1. Siihen ei tehdä  täydennysotantaa puuttuvasta 20 % aineistosta

2. Siinä ei ole tuntipalkkaisilla todellisia ansioita, vaan teoreettiset ansiot, jotka saadaan kertomalla teorettinen tuntipalkka  luvulla 170, joka edustaa kuukauden teorettisia työtunteja.

3. Pieniä eroja palkkarakennetilastoon on myös niissä palkanlisissä, joita otetaan mukaan ansioihin. Ansiotasoindeksitilastossa niitä on enemmän.

__________________________________

Kuukausipalkan laskennan teorettisuudesta johtuen ansiotasoindeksitilastosta ei voi laskea tuntipalkkoja eikä Tilastokeskus onneksi laskekaan. Toki Palkkarakennetilastosta laskettunakin ne ovat naurettavia, niin kuin aiemmin osoitin. Teoreettisia työtunteja käyttämällä saa naurettavia tuloksia, jotka ovat arkielämän kokemusten vastaisia.

Esimerkkinä olkoon: ”Juho Antikainen 26.12.2013 20:44: Esimerkiksi kuntasektorilla työskentelevän mieslääkärin keskituntiansioksi tulee noin 47 euroa ja naislääkärin 40 euroa.”

Suomessa mies- ja naislääkärin tuntipalkkatasossa ei ole eroa useankin eri tutkimuksen mukaan. Erot teoreettisissa tuntiansioissa, kun ne lasketaan teorettisesti Palkkarakennetilastosta, selittyvät täysin mieslääkäreiden useammista tehdyistä työtunneista, päivystyksistä, yötyölisistä, toimenpidepalkkioista jne, jne.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu