Antikainen kysyy enemmän kuin minä ehdin vastaamaan

Uudessa blogissaan Antikainen kysyy (bannin takia en pysty vastaamaan siellä):

”Olennaisimpaa on kysyä, mitkä yhteiskunnalliset tekijät ohjaavat naisia
matalapalkkaisiin ammateihin ja työtehtäviin sekä osa-ja määräaikaisiin
työsuhteisiin?”

Vastaan tähän olennaiseen kysymykseen näin: Ne yhteiskunnalliset tekijät, jotka ohjaavat naisia kouluttautumaan vähäansioisiin (eivät ne ole matalapalkkaisia, jos laskemme palkan tehtyä työtuntia kohden!) ammateihin ja työtehtäviin, ovat pelkästään kiinni naisista itsestään. Miehet eivät voi näihin valintoihin vaikuttaa.

Toisen asteen koulutukseen valitaan hakijat peruskoulun keskiarvon perusteella. Naisilla on paljon paremmat (peruskoulussa puoli numeroa) keskiarvot kuin miehillä. Eli naiset valitsevat toisen asteen koulutuspaikkansa ensin. Toinen aste = lukio ja ammattikoulu. Ihan Gaussin käyrää tutkimalla, joka on yhä kouluissa käytössä, jokainen voi havaita, että tässä on naisilla etulyöntiasema. Valtaosa naisista saa päättää, mitä he haluavat, miehistä vain pieni vähemmistö.

OK. Sitten seuraa lukio. Lukiossa on naisenemmistö. Lukion jälkeen alkaa haku jatkokoulutukseen. Sairaanhoitoalalle on niin kova pyrky, että hakijoista hylätään useampi kuin niistä, jotka hakevat diplomi-insinööriopintoihin.

Sairaanhoitajat valittavat, että heidän palkkansa eivät ole samaa luokka kuin insinööreillä. So what? Miksi he eivät hae diplomi-insinöörikoulutukseen, kun siellä on jopa parempi palkkataso kuin tavallisilla insinööreillä? Sairaanhoitajakoulutukseen hakijoilla on niin hyvät pisteet (ehkä ei matematiikasta ja fysiikasta kuitenkaan), että he voisivat valita muutakin. Miksi he valitsevat ehdoin tahdoin ”sisar hento valkoinen” – koulutuksen, jos he sitten sen saatuaan valittavat kaikesta?

Entä sitten Antikaisen kysymät osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat? Osa-aikaisia on palkkatilastoissa naisista noin 16 % ja miehistä noin 7 %. Pitäisikö kauppojen aukioloaikoja sittenkin järkeistää siten, että aamulla töihin tuleva myyjä tekee kokoaikatyötä 8 tuntia joka päivä? Minulle, eläkeläiselle se sopii. Kaupat auki vain kello 9-17 ma-pe, niin kuin nuoruudessani. Silloin kaikilla myyjillä olisi kokopäivätyö. Toki yksityinen kauppias voi pitää omaa putiikkiaan auki, milloin lystää, onhan hän yrittäjä, ei palkansaaja. Entä sitten ravintolat? Minulle sopii, että ravintoloiden sulkemisaikoja supistetaan siten, ettei siellä tarvita osa-aikatyöntekijöitä. Eikös tässä ole ne kaksi eniten osa-aikatyötä tarjoavaa sektoria? Muut sektorit samalla tavalla, osa-aikatyö on lopetettava!

Määräaikaisista työsuhteista en ymmärrä, mitä niistä valitetaan. Minulla oli kaksi määräaikaista työsuhdetta ja revin niistä rahaa noin 40 % enemmän kuin vakinaisista työsuhteistani, sillä saatoin pyytää tarpeeksi rahaa siitä, ettei työnantajalla ollut irtisanomisongelmia. Määräaikaisen työsuhteen ongelma on nykyään lähinnä siinä, että väärin kouluttautuneille henkilöille yritetään järjestää hyvä-sisko-verkoston avulla töitä. Jos määräaikaisista työsuhteista luovuttaisiin, päästäisiin kokonaan eroon väärin kouluttautuneista henkilöistä työmarkkinoilla. Mutta jos joku haluaa määräaikaisen työpaikan ottaa, se hänelle suotakoon, mutta pitäkööt suunsa supussa.

Vastaan Antikaiselle:

1.  Matalapalkkaisia ammatteja on Suomessa, niin kuin blogissani todistin, enemmän miehillä kuin naisilla. Matalan ansiotason ammatit taas ovat niitä, joissa ei tehdä tarpeeksi vuosityötunteja, jotta ne pärjäisivät tuottavuuskilpailussa.

2. Onko se yhteiskunnallinen ongelma, jos naiset, jotka voivat valita ammattinsa ensin, valitsevat ammatikseen sellaisen, jossa on alhaiset vuosityötunnit ja sen vuoksi alhaisemmat vuosiansiot?

3. Miesten ammateista keskinkertaiselle ansiotasolle pääsevät ammatit, jotka ovat likaisia, raskaita, vaarallisia, ulko- ja yötöitä.  Miksi näissä ei naisia ole? Miksi meillä ei ole paljoakaan naisia betoniraudoittajina, nuohoojina, putkimiehinä, sähkömiehinä, metsäkoneen kuljettajina, autonasentajina, maansiirtokoneen kuljettajina, nosturinkuljettajina, traktorinkuljettajina, veturimiehinä, jne? Tai jos siirrymme siisteihin sisätöihin ja mnaisten mielestä hyville liksoille: Miksi naiset eivät hakeudu it-suunnittelijoiksi, CAD-insinööreiksi, rakennusinsinööreiksi tms. kun kerran he ovat paremmin kouluttautuneita kuin miehet ja he valittavat, että näissä ammateissa on hyvät ansiot?

Yksi lisäkysmys: Kun miehet tekevät keskimäärin noin 15 -20 % enemmän vuosityötunteja kuin naiset, luuletko, että naiset ovat valmiita tekemään töitä yhtä paljon ammattiuransa eteen kuin miehet? Jos ovat, miksi he eivät tee niin? Vastauksessasi ota huomioon, että mies menettää intin vuoksi noin 14 kuukautta elämänpituisesta työurastaan ja naiset menettävät lapsenteon vuoksi noin 1 vuosi ja 2 kk.

Ennen kuin kyselet tyhmiä blogissasi, ota hetki aikaa ja mieti ensin!

 

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu