Tutkijoilla Lilja ja Kauhanen menivät munat ja mämmit sekaisin

Työ- ja elinkeinoministeriön seminaarissa 5.5.2014 esitettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikön Antti Kauhasen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Reija Liljan tutkimus: "Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla."

http://www.tem.fi/files/39636/Lilja_Reija_Kauhanen_Antti_Naisten_ja_mies…

Tutkijat osoittavat olevansa täysin tietämättömiä käsitteistä ansioero ja palkkaero, koska he käyttävät niitä toistensa synonyymeinä.

Kaksi lainausta tutkimuksesta:
1. "Sukupuolten tasa‐arvon yleismittarina työmarkkinoilla voidaan pitää sukupuolten välistä keskimääräistä palkkaeroa."
2. "Graafi: Sukupuolten väliset erot säännöllisen työajan kuukausiansioissa toteutuneen ja vuoteen 1995 kiinnitetyn ammattirakenteen mukaan, 1995—2008. Ajanjaksolla toteutunut ammattirakenteen muutos on siis lisännyt sukupuolten välisiä ansioeroja. Naisten koulutustason nousu ja naisten osuuden kasvu vaativissa ammateissa ei ole riittänyt kaventamaan sukupuolten välistä yleistä palkkaeroa. Se, miksi näin on käynyt, vaatii tarkemman analyysin. Tämä tulos kuitenkin viestittää siitä, että markkinavoimien tuottama tehtävärakenne ja tähän liittyvä naisten ja miesten tehtävien eriytyminen ei välttämättä jatkossakaan automaattisesti johda sukupuolten välisen palkkauksellisen tasa‐arvon kasvuun."

Kommentti kohtaan 1: Jos tutkijat väittävät, että palkkaero on oikea mittari, niin miksi he sitten mittaavat ansioeroa. Eivät ne ole synonyymejä.
Kommentti kohtaan 2: Graafi ei kuvaa säännöllisen työajan kuukausiansioita, ainakaan siten kuin palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt itse ovat säännöllisen työajan määritelleet työehtosopimuksissaan. Syy on, että kokonaispalkkauksessa olevilla sadoilla tuhansilla palkansaajilla Tilastokeskuksen palkkatilastojen kuukausiansiot kuvaavat kokonaistyöajan, ei säännöllisen työajan ansioita. Kuukausiansiot kuvaavat säännöllisen työajan ansioita vain niillä palkansaajilla, joille maksetaan ylityökorvausta jokaisesta minuutista, joka ylittää sääännöllisen työajan.

Kun tehty työaika poikkeaa säännöllisestä työajasta ja EU-parlamentti on päätöslauselmassaan 2008/2012(INI) määritellyt, että tehty työaika tulee ottaa huomioon tehtäessä tasa-arvoista palkkavertailua, Lilja ja Kauhanen eivät ole tehneet tasa-arvoista vertailua vaan pelkkää ansioiden vertailua. Heiltä on unohtunut vertailusta yksi taustamuuttuja, tehdyt työtunnit.
Liljan ja Kauhasen tulee ensin todistaa, ettei työmarkkinoilla tapahdu vuosittain muutoksia tehdyssä työajassa tai jos tapahtuukin, sillä ei ole vaikutusta palkkaukseen. Ei ihan helppo tehtävä, näin 35 vuotta esimiestyötä tehneen mielestä.

Kaikki ajankäyttötutkimuksia ja työvoimatutkimuksia seuranneet tietävät, että tehtyjen työtuntien muutokset ovat olleet melkoisia aikavälillä 1995 – 2008.

Tämä Liljalta ja Kauhasen puuttuva taustatekijä tekee Liljan ja Kauhasen tutkimuksesta torson siltä osin kun he käsittelevät palkkaeroja. Todellisuudessa he eivät edes puhu palkkaerosta vaan ansioerosta. Suosittelen molemmille tutustumista Tilastokeskuksen Ansiotasoindeksikäsikirjaan (sivu 7), mistä selviää, mitä johtopäätöksiä Tilastokeskuksen ansiotilastoista voi tehdä.
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-244-055-6.pdf
On huomattava, että Tilastokeskus määrittelee näin: "Säännöllinen työaika = kokonaistyöaika – tuntiperustaisesti korvatut ylityötunnit". Määritelmä on eri kuin Työaikalaissa ja työehtosopimuksissa, sillä kokonaistyöaikaa tekevillä säännöllinen työaika voi olla jopa 100 tuntia viikossa.

Voitteko uskoa, Suomen hallitus ja eduskunta luottavat näiden tutkijoiden sanomisiin!

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu