Näin Tilastokeskus laskee palkkavertailut, mutta miten ne tulisi tehdä?

Suomessa julkaistaan kaksi virallista palkkaerotilastoa:
1. Palkkarakennetilaston kuukausipalkkavertailu.
2. Palkkarakennetilaston tuntipalkkavertailu.
Tässä on käynyt Tilastokeskukselle kämmi. Tilasto on nimittäin sama kuin EU-standardoitu "Structure ofEarnings Statistics" eli SES. EU suomentaa sen nimeksi ansiorakennetilasto. EU:ssa ymmärretään palkan ja ansion ero, mitä eroa Suomessa ei yleisesti tunneta.
3. Kolmas käytetty tilasto on ansiotasoindeksitilastosta johdettu. Se ei ole virallinen, sillä sen yhteydessäei tehdä otantaa siitä viidesosasta palkansaajia, jotka eivät kuulu Tilastokeskuksen yleiseen tilastokeruuaineistoon. Se on niin epävirallinen, ettei sen aineistosta edes uskalleta tehdä tuntipalkkavertailua.

Miten kuukausipalkkavertailut sitten tehdään tilastoissa 1 ja 3?

Niiden palkansaajien, joiden TES-sopimuksen mukainen työaika on vähintään 90 % alan keskiarvosta, katsotaan olevan kokoaikaisia ja heidät otetaan mukaan. Siten esimerkiksi kuntasektorilta henkilö, joka tekee 33 viikkotuntia on kokoaikainen. Sen sijaan duunari, joka tekee 35,5 tuntia viikossa, katsotaan olevan  osa-aikainen. Mukana on siis paljon kuntasektorin työntekijöitä, joilla on alhainen tuntimäärä ja siten alhainen ansiotaso. Sukupuoli on tuntematon, mutta kuntasektorilla on 80 % naisia. Näiden kokoaikaisten kuukauden kokonaisansioista vähennetään tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset.

Saatua loppusummaa kutsutaan nimellä "säännöllisen työajan ansio", vaikka k.o. termi ei vastaakaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen määritelmää eikä myöskään Työaikalain määritelmää. Mutta Tilastokeskus katsoo oikeudekseen antaa "säännölliselle työajalle" oman määritelmänsä. Muita palkkaan vaikuttavia tekijöitä ei oteta huomioon, kuten tehtyjä työtunteja. Katsokaa kuvaa ohessa. Siellä ei ole tehtyjä työtunteja, joten niitä ei voida käyttää. Siellä on TES-työaika, mutta sitäkään ei käytetä. Oheisen kuva kirjanpitäjän vertailupalkka on 1870 euroa/kk, mutta se on ILO 100-sopimuksen vastainen vertailuluku.

Kyseisillä kuukausipalkkatilastoilla voidaan tehdä näin: " Juho Antikainen 18.7.2014 22:52: "Palkkavertailut tehdään aikavakioidusti – muutenhan niillä voi tosiaan heittää vesilintua."

Tilastokeskuksen kuukausipalkkavertailuilla voidaan siis heittää vesilintua, sillä edes teoreettisia työaikaeroja ei huomioida.

Toivonkipinäksi jää Palkkarakennetilaston tuntipalkkavertailu.

Se lasketaan seuraavasti: Kuukausiansio jaetaan teoreettisilla työtunneilla, jotka saadaan TES-sopimuksesta. Esimerkiksi kuntasektorilla käytetään lukuja välillä 150-165 (katso KVTES). Yksityisellä sektorilla luvut ovat välillä 160-175. 40 viikkotuntia tekevän duunarin kerroin on yleensä noin 174. Mutta työehtosopimuksia on yli 200 ja kaikissa niissä on kerroin mainittu.

Esimerkiksi kuvassa olevan kirjanpitäjän tuntipalkka on Tilastokeskuksen mukaan 1680,80 + 129,40 + 59,80 = 1870 euroa/kk. Se jaetaan teoreettisella työajalla 163 tuntia/kk. Tulos 11,47 euroa/tunti on ILO 100 -sopimuksen vastainen, sillä työaikalisät (vuorotyö-, ilta- ja yötyölisät) tulee poistaa palkkavertailuista. Eivät lisät ole tasa-arvon vastaisia, sillä niitä maksetaan sukupuolesta riippumatta niille, jotka tekevät hankalia työaikoja.

Mutta tuntipalkkatilasto menee vieläkin enemmän pieleen niillä, joilla on kiinteä kuukausipalkka, joka sisältää myös korvauksen ylitöistä (Työaikalaki 39 §). Talousjohtaja, joka ansaitsee 4000 euroa kuussa, saa tuntipalkakseen samassa firmassa, jossa Tilastokeskuksen esimerkkikirjanpitäjä työskentelee, 24,54 euroa/t.
Mutta ajankäyttötutkimuksien mukaan talousjohtajat työskentelevät keskimäärin 220 tuntia kuukaudessa, joten oikea tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden onkin 18,18 euroa/tunti.

Suomen virallinen tilasto liioittelee talousjohtajan tuntipalkassa 35 %. Mutta samaa tarkkuutta edustavat kaikki Tilastokeskuksen palkkavertailut, jos otamme vaatimukseksi EU-parlamentin päätöslauselman, kuinka tasa-arvoinen palkkavertailu tulee tehdä.

Niin kuin Antikainen sanoo, kun missään Tilastokeskuksen palkkavertailuissa ei oteta huomioon tehtyjä työtunteja, niillä voi heittää vesilintua.

EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI), jossa vaaditaan tehtyjen työtuntien huomioimista tasa-arvoisessa palkkavertailussa, on ollut matkalla jo kohta kuusi vuotta. Saa nähdä, milloin siitä kuulevat Suomen tasa-arvoelimet ja Tilastokeskus. Ja jos ovat jo kuulleet, ne harrastavat kuoliaaksi vaientamisen taktiikkaa. Eivät halua tunnustaa julkaisevansa epätasa-arvoisia palkkavertailutilastoja.

Kun kokoaikatyötä tekevät miehet tekevät lähes 20 % enemmän  vuosityötunteja kuin naiset, Suomen viralliset kuukausipalkkavertailut vertaavat naisen viiden tunnin työpanoksen ansiota miehen kuuden tunnin työpanoksesta saamaan ansioon. Ei ole epäreilua tuoda tämä totuus julkisuuteen.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu