Vastaisku trollaukselle

Trolli on internet-slangisana, jolla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä aiheuttaa ristiriitoja, turhien viestien kirjoittamista taikka peittää kirjoittajan puutteet käsiteltävänä olevan asiantuntemuksessa. Trollaus on myös osa informaatiosodankäyntiä, jota esimerkiksi feministit ja heidän myötäjuoksijansa käyvät puolustaakseen näkemyksiään, jotka eivät perustu tieteellisesti todistettuihin väitteisiin. "Trolls are recognizable by the fact that they have no real interest in learning about the topic at hand."

Hyvä esimerkki trollista on Antikainen.

Tässä muutama näyte:

1. Juho Antikainen 10.8.2014 22:05 : "Yliaktuaari Pehkonen Tilastokeskukselta kertoo meille, että perusteeton palkkaero on keskimäärin noin 6 prosenttia."

Antikainen ei ymmärrä kirjoitettua selitystä. Pehkonen sanoi HS:ssa näin: "Mikäli samoilla ammattinimikkeillä työskentelevien naisten ja miesten palkkoja vertaillaan keskenään, palkkaero on Tilastokeskuksen palkkatilastojen mukaan 6 prosenttia. Tässä vertailussa ei huomioida koulutusta, ikää tai muita palkkaan vaikuttavia tekijöitä."

Pehkonen nimenomaan kieltää tulkinnan, että kyseessä olisi perusteeton palkkaero. Pehkosen listan "muita palkkaan vaikuttavia tekijöitä" on esimerkiksi se, ettei Tilastokeskus huomioi työaikojen eroa, vaikka EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI) niin vaatii tehtäväksi tasa-arvoisessa palkkavertailussa. Eihän osa-aikaiselle tarvitse maksaa samoja kuukausiansioita kuin kokoaikaiselle.

2. Juho Antikainen 10.8.2014 17:12: "Kokonaisansioissa eli palkansaajien veronalaisissa palkkatuloissa ero on jo 25 prosentin luokkaa palkansaajamiesten ja -naisten välillä, missä miesten tekemät "enemmät" työtunnit tulevat myös esille. Keskimääräiset palkkaerot määritellään kuitenkin työaikavakioidusti tilastollisesti validissa muodossa eli suoraan vertailukelpoisessa modessa."

Aivan oikein Juho, kokonaisansioissa ero on 25 % luokkaa. Siitä osa-aikatyönteko selittää alle 5 %, joten kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten vuosityötuntien eroksi jää noin 20 %. Asia, jonka olen todistanut moneen otteeseen ja monella eri Tilastokeskuksen aineistolla laskettuna.

Tilastokeskuksen palkkatilastoista ansiotasoindeksitilastossa otetaan huomioon tuntiperustaisesti maksettujen ylityötuntien osuus, joiden ero on noin 1 %. Miehet tekevät noin 2,5 % ja naiset noin 1,5 % työtunneistaan tuntiperustaisesti korvattuina yli- ja lisätöinä.

Jos Tilastokeskus tekisi tosiaan niin kuin Antikainen trollaa  eli "keskimääräiset palkkaerot määritellään kuitenkin työaikavakioidusti tilastollisesti validissa muodossa eli suoraan vertailukelpoisessa modessa", niin palkkaeroa ei ole, sillä eron ansioissa selittää työajan vakiointi tilastollisesti validissa eli vertailukelpoisessa modessa.

Varmemmaksi vakuudeksi kysyin asiaa Tilastokeskuksen palkat-osastolta ja sain vastauksena seuraavan sähköpostin: "… emme ole vähentäneet ylitöiden osuutta niiltä palkansaajilta, joilla ylitöitä ei kirjata erikseen. Ylitöiden vähentäminen kokonaispalkkaa saavilta ei ole mahdollista kun meillä ei ole tietoja niiden määristä.  

ystävällisin terveisin 27. elokuuta 2014

Harri Nummila,  Tilastokeskus"

Tilastokeskuksen tilastoissa on mukana noin 60 000 johtajaa. Lisäksi toimihenkilöissä on yli 100 000 päällikköä ja muuta työntekijää, joilla todennäköisesti on työsopimus, jonka mukaan ylitöitä ei korvata erikseen vaan ne sisältyvät kiinteään kuukausipalkkaan.

Vuorotyötä tekee noin 20 % palkansaajista ja vuoron nokkamiehille ja -naisille tavallisesti maksetaan Työaikalain 39 § mukaisesti kiinteään kuukausipalkkaan sisältyvänä sen ylityön osuus, jota he tekevät säännöllisesti ennen jokaisen vuoronsa alkua saadakseen edellisen vuoron nokkahenkilöltä tärkeää informaatiota.

Yhteensä meillä on siis noin 200 000 kokonaispalkkaa saavaa palkansaajaa, joilta ylitöiden osuutta ei ole poistettu palkasta ennen palkkavertailua. Kun palkka-aineistossa on noin 1 400 000 palkansaajaa, menee palkkaerolaskelma väärin noin 15 %:lla palkansaajista. Se ei ole vähän se.

Muita tehtyjen työtuntien eroon vaikuttavia tekijäitä ovat naisten lyhyempi säännöllinen työaika (noin 5 % miehiä lyhyempi) ja naisten pidemmät palkalliset vähintään viikon kestävät poissaolot (noin 5 % miehiä enemmän). Tästä äitiyslomat ja vanhempainvapaat ovat alle 1 % ja naisten pidemmät palkalliset sairaslomat alle 1 %.

Yhteenveto

Trolli Antikainen ei halua tietää totuutta tehtyjen työtuntien vaikutuksesta palkkaerolaskelmassa tai sitten hän ei vain ymmärrä lukemaansa. Kun korjailin hänen pahimpia väärinymmärryksiään hänen blogissaan, hän bannasi minut eikä banni ole auennut. Tämäkin on varma trollin merkki, virheiden korjaus ei tule kysymykseen.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu