Milloin alkaa suomalaisen sotilaan tasa-arvo?

Aluksi on sanottava, ettei suomalaisella sotilaalla ole vielä tasa-arvohistoriaa.

Vuodesta 1680 alkaen Ruotsin kuningas määräsi ruotujakolaitoksen käyntiinpanemisesta. Siinä 2-n taloa määrättiin palkkaamaan ruotusotilas, jolle annattiin torppa ja maata viljeltäväksi. Sotamiehet saivat ruodulta 10-125 kruunun pestin, 2-15 kruunun vuosipalkan ja palvelusajakseen perheelleen sotilastorpan niittyineen ja ulkorakennuksineen. Ratsumiehiä varten perustettiin ratsutiloja, joilta ratsumies sai palkan. Upseerit tulivat aatelistosta tai aateliston palkkaamana. (Wikipedia)

Venäjän vallan aikana Ruotsin vallan aikaiset sotilaat siirrettiin palkalliselle eläkkeelle.

Venäjän vallan aikana Suomessa oli vähän suomalaissotilaita, mutta esimerkiksi Kaartin pataljoonassa heitä oli värvättyinä.

Vuonna 1878 keisari sääti ja säätyvaltiopäivät hyväksyivät asevelvollisuuden Suomeen. Se ei ollut kaikkia miehiä koskeva, vaan arvalla valittiin asevelvolliset. Suomalaiset alkoivat kapinoida asevelvollisuutta vastaan ja se rapautui. Käytännössä se lakkasi olemasta 1902-1903, jolloin Venäjä  luopui pakottamasta suomalaisia osallistumaan kutsuntoihin.

Jo Suomen vapaussodan aikana Vaasan senaatti otti vuoden 1878 asevelvollisuuslain käyttöön ja itsenäisyyden alkuaikoina syntyi sitten Suomelle oma miesten yleinen asevelvollisuuslaki.

Viimeisin laki on vuodelta 2007. Asepalveluksessa olevalle ja reserviläiselle on säädetty velvollisuus palvella tarvittaessa Suomen solmiman kansainvälisen sopimuksen perusteella enintään puoli vuotta ilman, että Suomen tasavalta on julistettu poikkeustilaan tai sotatilaan.

Sotilaan talouden huonontaminen.

Vuodesta 1680 vuoteen 1809 (ja eläkeläisillä eläke sen jälkeenkin) sotilaalle kuului värväysraha, vuosipalkka ja sotilastorppa.

1809-1918 sotilaat olivat etupäässä värvättyjä, eli heille maksettiin palkkaa.

Itsenäisen Suomen asevelvollisille miehille ei ole koskaan maksettu palkkaa.

Kun olin kutsunnassa 1962, asevelvolliselle ei maksettu palkkaa. Samana aikana naiset saivat palkallista äitiyslomaa kuusi viikkoa. 1970-luvulla siirryttiin 12 viikon mittaiseen äitiyslomaan, joka on palkallisena käytössä osassa työehtosopimuksia edelleenkin.

Tänään palkallisen äitiysloman pituus riippuu työehtosopimuksesta, mutta yhdessä KELA:n maksamien äitiys-, vanhampainvapaa- ja kotihoidontukirahojen kanssa yhteiskunta auttaa lapsen saaneita vuosikausia.

Samaan aikaan miesten yleisen asepalveluksen suorittaneille ei makseta maanpuolustustyöstä edelleenkään senttiäkään palkkaa. Eikä eläkettä synny. Sotilaan edut ovat huonompia taloudellisessa mielessä kuin 1700-luvulla. Ja edelleen on velvollisuus lähteä sotimaan käskystä maamme rajojen ulkopuolelle, ihan niin kuin silloinkin.

Milloin tulee asevelvollisen sotilaan vuoro saada palkkaa ja eläkettä tekemästään maanpuolustustyöstä? Vasta sittenkö kun asevelvollisuus koskee myös naisia??

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu