TANE:n pj. Jukka Relander paljastaa tasa-arvotietoutensa tason

Miesten tunnin ensimmäinen jakso 12.1.2014
http://areena.yle.fi/radio/2593832

Jos ette ehdi uhrata tuntia kuunteluun, tässä Jukka Relanderin suustaan laskemat sammakot koskien palkkatasa-arvoa:

Aika noin 34.40: Toimittaja Jarmo Laitaveva (JL): Tämmöisiäkin tutkimuksia on tehty. Nythän tää Tilastokeskus on jo parikymmentä vuotta ainakin todennut sen, että naisen euro on 82  tai 86 senttiä, kai vähän tutkimuksesta ja vuodesta riippuen riippuen. (Relander; mmmm) Mutta sitten taas laskettu, että miehet tekee keskimäärin neljänneksen enemmän työtunteja vuodessa kuin naiset. Eli tääkin palkkatasa-arvokeskustelu on hieman omituinen.
Relander: No tossa tietysti, jos me kaikki saatais tuntipalkkaa, niin silloin se …..
JL: Naisten tuntipalkka on muuten näiden tutkimusten mukaan jopa hieman parempi kuin miesten.
Relander: Niin, mut kun tuntipalkka nyt ei tässä nyt välttämättä kerro sitä olennaista (1). Ja sit kun joka iltapäivä on se nainen joka joutuu hakemaan lapset hoidosta, niin mä en tiedä onko se sit ..sitten.. siinäkin saattaa olla tasa-arvo..
JL: Mutta hei konkretiaa. Ei päiväkodin pihalla niin naiset ole mitenkään yliedustettuna, muuten kuin hoitohenkilökuntana.
Relander: Se on totta, siellä on aika paljon miehiä hakemassa ja näin pois päin. Mutta minä tarkoitan sitä, että tätä ei voi rinnastaa suoraan, että tuntipalkka ei kerro siitä todellisesta tasa-arvotilanteesta (1). Et osittain kysymys on siitä, että meillä on valtaosa naisista tota julkisella puolella töissä ja valtaosa miehistä yksityisellä puolella töissä. Niin niissä on niinku eri käytännöt tässä suhteessa (2). Että jos me ajatellaan, että julkisessa duunissa tehdään paljon vähemmän ylityötä (3).
JL: Niin tietenkin, mutta toisaalta  jos sä haluat hakeutua, niin pitäisikö naisia pakottaa hakeutumaan toisille aloille. Sekin tuntuu aika omituiselta. Hoitohenkilökunnan palkat pitää vaan saada sellaiselle kohdalle, että ne on vertailukelpoisia insinöörien palkkojen kanssa (4).
Relander: No, se on tietysti monimutkaista, mutta mä luulen, että yhteiskunnalla ei ole varaa siihen, että ruvetaan maksamaan julkisen alan työntekijöille yhtä paljon kuin yksityisellä puolella (5). Se on valitettavaa, mutta näin se on. Pistäis veroprosentin nimittäin aika kovaksi, jos haluttais tasata sillä tavalla se. Mutta kyllä se koulutuksen kautta niinkuin pitäis tähdätä tän tyyppisiin muutoksiin ja avata koulutuksia enemmän. Niinkuin että jos on naisvaltainen ala, niin houkutellaan sinne enemmän miehiä ja toisinpäin. (6) Itse asiassa insinöörihommissa, siellä alkaa tämä tasoittua. Mun käsittääkseni Otaniemessä tällä hetkellä opiskelee yhtä paljon naisia kuin miehiä ja se on aikamoinen muutos (7). Insinöörin duuni on sellainen perinteinen äijäduuni.

Relander noin 54.00: Sellainen tendessihän edelleen on, että jos joku ala naisvaltaistuu, niin sen palkkataso myöskin laskee (8). Ja tämä koskee jo monia akateemisia aloja. Siellä on se puoli aika huonosti hoidettu.
____________________
Kommentit numeroituihin kohtiin:
1. Kaksi kertaa Ralander sanoo, ettei tuntipalkka kerro totuutta. Relander siis vastustaa EU:ta, jonka perussopimus sanoo, että tehdyt työtunnit tulee huomioida palkkavertailussa. EU-parlamentin päätöslauselman 2008/2012(INI) mukaan tasa-arvoisessa palkkavertailussa tulee ottaa huomioon tehdyt työtunnit. Relander vastustaa tasa-arvoista palkkavertailua.
2. Mitkä ihmeen eri käytännöt on yksityisellä ja julkisella puolella? Tuntipalkka on molemmissa sama, paitsi valtiolla, jota on vaikea verrata, sillä se on yksityistänyt duunarit (posti, tele, tielaitos, VR jne).
3. Mitä ylityöt muka vaikuttavat? Eikö Relander tiedä, että Tilastokeskus yrittää poistaa ylityöt aineistosta, vaikka ei aina onnistukaan.
4. Juontajakin sekoilee: Hoitohenkilökunnan palkat ovat ehkäpä jo nyt vertailukepoisia insinöörien palkkojen kanssa, kun huomioidaan tehdyt vuosityötunnit. En tiedä asiaa, pitäisi tutkia, ennen kuin esittää hatusta vedettyjä arvioita. Eikö TANE voisi rahoittaa tasa-arvoisesti tehtyä palkkavertailua?
5. Kuntasektorin ansiotaso on 10 % alempi kuin yksityisen sektorin. Kuntasektorilla tehdään 10 % vähemmän vuosityötunteja kuin yksityisellä sektorilla, joten palkkataso on molemmilla sektorilla sama. Kuntatyöntekijöiden on turha valittaa, kun eivät halua tehdä yhtä paljon töitä.

6. Relander ei seuraa tasa-arvoasioita. Tilastokeskus kertoo, että miehet ovat jo selvästi alkaneet siirtyä naisten aloille, mutta naiset eivät miesten aloille. Saamme siis edelleen vain odotella, että puolet metsureista, roskakuskeista, kaatopaikkatyöntekijöistä, nokikolareista, palomiehistä, jne. olisi naisia.
7. Tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista oli naisia noin 17 % vuonna 2008. Naisten osuus nousi aikansa, mutta on alkanut laskea uudelleen, kun alan työttömyys on kasvanut. Naiset valitsevat mieluummin paremmin työllistetyt naisvaltaiset alat vaikka esim. sairaanhoitajaopintoihin vaaditaan korkeampi keskiarvo kuin Polille. Polin opiskelijoiden naisten huippu saavutettiin vuonna 2003, jolloin naisopiskelijoita oli 28 % ja alkoi laskea sen jälkeen. Nyt lukuja on vaikea löytää, sillä Poli yhdistettiin Aalto-yliopistoon. Esimerkiksi Lappeenrannan teknisessä korkeakoulussa on naisia 23 %. Oma arvioni on, että teknisten korkeakoulujen opiskelijoista noin neljännes on naisia. Relander ei tiedä asiasta hevon kuusta.
8. Missä faktat? Onko lääkärien palkkataso laskenut, kun siellä on nyt yli puolet naisia? Entä lakialalla, kun vertaamme samaa työtä tekeviä miehiä ja naisia. Tilasto ei kerro totuutta, jos emme vertaa samoja töitä. Ei lääkäreille eikä lakialallakaan makseta kaikista töistä samaa palkkaa miehillekään. Se, että naislääkärit ansaitsevat noin 86 % mieslääkärien ansioista selittyy sillä, että lääkärilehden mukaan mieslääkärit tekevät viidenneksen pidempää työviikkoa.
___________________

Tässä meillä "tasa-arvoinen" Jukka Relader, joka vetää Tasa-arvoasiain neuvottelukuntaa. TANE on poliittisesti asetettu tasa-arvoelin ja toiminut jo 1970-luvulta alkaen feministien talutusnuorassa.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu