STM:n uuden palkkaerotutkimuksen oikeellisuuden arviointia

Arviointi on pitkä, mutta niin on raporttikin (STM 10/2015).

Anna-Maija Lehto, Tilastokeskuksen tutkija sanoo YLE:n ohjelmassa "Balladi ansiotasoindeksistä": "Kuka hyvänsä ymmärtää sen, että jos verrataan kahden ryhmän tuloja, niin silloin työpanos pitää  olla suurin piirtein samanlainen." Mielestäni tieteessä ei kylläkään riitä "suurin piirtein" vaan sen pitää olla "tasan tarkkaan" tai sitten virhemarginaali on kerrottava.
http://ohjelmaopas.yle.fi/1-1772118

Ongelma on, ettei Anna-Maija Lehto ole tätä itsekään ymmärtänyt. Anna-Maija Lehdon omat palkkavertailut, jotka hän tekee Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta, antavat tulokseksi, että naisen euro on noin 80 senttiä. Mutta työolotutkimuksessa ei oteta huomioon tehtyä työpanosta kuin siten, että kysytään kuukauden ansioita,  tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset vähennettynä. Mutta eihän miesten yhtenä kuukautena tekemä työpanos ole samansuuruinen kuin naisten, vaan 20 % suurempi, josta vain yhden prosenttiyksikön selittää kuukauden tuntiperustaisesti korvatut ylityötunnit.

Tarkastellaanpa seuraavaksi juuri ilmestynyttä STM:n rahoittamaa tutkimusta: Sosiaali- ja terveysministeriö, muistio 10/2015
Antti Kauhanen, Merja Kauhanen, Pekka Laine, Reija Lilja, Mika Maliranta, Eija Savaja:  Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen.

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12777119&name=DLF…

Nämäkään tutkimukset eivät täytä Anna-Maija Lehdon vaatimusta samansuuruisen työpanoksen huomioimisesta, sillä Tilastokeskuksen palkka-aineistossa ei ole mukana tehtyjä työtunteja. Siinä on työpaikalla noudatettavan työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika, mutta eihän sillä ole mitään tekemistä tehdyn työpanoksen kanssa. Työntekijälle voidaan maksaa palkkaa, vaikka hän ei tekisi yhtään tuntia töitä. Palkansaaja voi olla esimerkiksi koko kuukauden lomalla tai sairaana ja palkka juoksee, jos TESniin sanoo. Ruokatunniltakin saa palkkaa, jos TES niin sanoo.

Tutkimuksessa laskettu tuntipalkka on varsinainen vitsi. Se saadaan kun kuukauden kokonaisansiot (ilman tuntiperustaisesti korvattuja ylitöitä) jaetaan TES-työtunneilla. Eihän se kuvaa mitään. Varsinkaan se ei kuvaa yhden tehdyn työtunnin palkkaa tai kustannusta työnantajalle, koska siihen sisältyy myös ei-tehdyn työajan ansiot ja joillakin ammattiryhmillä myös ylitöitä. Erityisen huvittavia lukuja saadaan johtajille, joille kuukauden kokonaispalkka jaetaan luvulla 165, jos se on yrityksen TES:n mukainen toimistotyöaika. Eli tutkimuksen mukaan johtajat tekevät ylityöt sisältävää työtä noin 38 tuntia viikossa. "Äly hoi, järki älä jätä, tutkijat", sanoisi äitini, jos eläisi.

Eikä kuukausipalkkavertailukaan kerro mitään reaalimaailmasta vaan on tutkijoiden mielikuvituksen tuotetta. He puhuvat säännöllisen työajan kuukausiansioista, vaikka Tilastokeskuksen aineistosta sellaista ei voida mitenkään laskea. Sen johdosta, että Tilastokeskuksen aineistossa on noin 200 000 palkansaajaa, joilla kuukausipalkka sisältää myös korvauksen ylitöistä, heidän palkkansa ei ole säännöllisen työajan kuukausipalkka, vaikka Tilastokeskus niin aineistokuvauksessaan uskotteleekin.

Tutkimuksessa väitetään, että naisten säännöllisen työajan kuukausiPALKKA on 83,1 % miesten palkasta, vaikka todellisuudessa, jos vähennämme kaikki ylityöt kaikkien palkansaajien kuukausipalkasta siten kuin työaikalaki asian määrittelee, naisten säännöllisen työajan kuukausiANSIOT ovat noin 93 % miesten säännöllisen työajan kuukausiansioista. Eikä pidä kuvitella, että tämän jälkeenkään miesten säännöllisen työajan TEHDYT työtunnit olisivat samansuuruiset kuin naisten. Ne ovat noin 10 % suuremmat. Tätäkään lukua ei tutkimuksesta löydy.

Kun jo lähtöaineistossa on noin 10 % virhe säännöllisen työajan kuukausiansioiden eron suuruudessa, virhe on niin suuri, että tutkimuksen johtopäätökset menettävät merkityksensä tieteellisesti arvioituina. Ja se toinenkin 10 % ero (tehdyissä työtunneissa) on unohdettu totaalisesti.

Tutkimuksen materiaalissa on siten kaksi kertaa 10 %:n virhe, jos otamme Anna-Maija Lehdon vaatimuksen samansuuruisesta työpanoksesta huomioon.

Tilastokeskuksen käyttämä ammattiluettelo on myös ahterista. Se on tutkintoperustainen. Onko se vaikeaa ymmärtää, että yksityisellä sektorilla palkkaa maksetaan sen mukaan, mitä ihminen tekee eikä sen mukaan, minkä tutkinnon hän on joskus aikoinaan suorittanut. Etsikääpä ammattiluettelosta huviksenne yhden alaisenne, oma, vaimonne/tyttöystänne, esimiehenne ja hänen esimiehensä ammatit. Näette itse ammattiluokituksen pöhköyden.

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2010/index.html

Erityisesti kiinnitin raportissa huomiota siihen, että tietotekniikka-alaa väitettiin yhdeksi ongelma-alaksi palkkojen suhteen. Itse olin työelämässä tietotekniikka-alalla enkä havainnut mitään sukupuolten palkkasortoa. Tutkimus väittää sivulta 24 eteenpäin, että ammattiryhmässä "Tietotekniikan suunnittelijat ja ohjelmoijat", joista 32,2 % on naisia, on sellainen piirre, että se kuuluu ongelmaryhmään, missä naiset saavat 29,1 % pienempää keskituntipalkkaa kuin miehet. Verrokkiryhmässä palkkaero oli vain 16,5 %.

Seuraavassa lainaus ammattilaisilta itseltään vuodelta 2012:"IT-ala voi olla ylpeä sukupuolten tasa-arvoisuudesta: naisten ja miesten palkkaerot ovat pienentyneet edellisvuodesta ja ”naisen euro” on melkein kokonainen eli 96 senttiä. IT-alan palkkaukseen vaikuttavat sukupuolen sijaan enemmän ikä, peruskoulutus, työtehtävät ja työpaikan sijainti. ”Naisten määrä johtotehtävissä on edelleen pienempi kuin miesten, mutta muutoin alaa voidaan käytännössä pitää tasa-arvoisena: samasta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta”, toteaa Tietotekniikan liiton toiminnanjohtaja Robert Serén."

Kumpaa uskotte: Alan asiantuntijoita itseään vai Tilastokeskuksen palkka-aineistoa huonosti ymmärtäviä tutkijoita? Ja onko väärin, että ohjelmoijalle maksetaan sen mukaan, kuinka paljon virheetöntä koodia hän tuottaa eikä palkkaperusteena olekaan sukupuoli?

En arvostele tämän raportin tieteellistä tasoa metodologisesta lähtökohdasta vaan aineiston oikeellisuuden puutteellisen tarkistamisen kannalta. Kyllä jokaisen tutkijan pitää olla niin valveutunut, että ymmärtää, mitä johtopäätöksiä aineistosta voi tehdä ja mitä ei.

Tämän verkkosivun katsominen olisi kannattanut ennen julkaisua (dia 19):

http://www.8tuntia.fi/site/userfiles/files/8Tuntia-kampanja_130313(1).pptx

Anon oikeudenmukaista ja armollista kohtelua tutkimuksen tekijöille: Luukas 23#34.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu