Reija Liljan pyyhkeet, osa 1: Miten tehdään tasa-arvoinen palkkavertailu?

Rohkenin arvostella STM:n julkaisua 10/2015 sen tasa-arvon puutteesta. Tästä närkästyneenä eräs julkaisun tutkija, Reija Lilja haukkui minua hutkijaksi Palkasaajien tutkimuslaitoksen verkkosivujen blogissa ja antoi minulle "oikean" tutkijan neuvoja, kuinka asiat hänen mielestään ovat.
http://www.labour.fi/ptblogikommentit.asp?AiheID=165

Vastaan tässä useampiosaisessa sarjassa saamiini pyyhkeisiin.
_____________________

Reija Lilja: Miten ammattitutkija toimisi Sumasen tilanteessa, jos hän kokisi, että olemassa oleva sukupuolten välisten palkkaerojen tutkimus tuottaa virheellistä tietoa?

Hän selvittäisi, mitä tästä hänelle itselleen tärkeästä aiheesta on kirjoitettu kansainvälisessä ja kotimaisessa tutkimuskirjallisuudessa.
_____________________

Mitä emeritustutkija Sumanen on tehnyt?

Olen tutkinut, miten tasa-arvoinen palkkaero tulee tehdä.
 
Suomi:
Tähän kysymykseen ei löydy vastausta tutkimusaineistotasolta, mutta toki tutkijoiden mielipiteitä löytyy.
1. Tilastokeskuksen tutkija, dosentti Anna-Maija Lehto sanoi TV:ssä näin: "Kuka hyvänsä ymmärtää sen, että jos verrataan kahden ryhmän tuloja, niin silloin työpanos pitää olla suurin piirtein samanlainen." Olen tässä hieman eri mieltä Lehdon kanssa. Määritelmä "suurin piirtein" riittää tieteessä vasta, kun kertoo virhemarginaalin sille suuripiirteisyydelle.
2. STM:n tasa-arvoyksikön projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen kertoi näin Eduskunnassa TANE:n tilaisuudessa: "Vertailukelpoisia tuloksia voidaan saada vain tarkastelemalla työpanoksen määrän huomioivaa säännöllisen työajan palkkaa."
Olen samaa mieltä. Vahinko vain, että tilastokeskuksen ilmoittamat säännöllisen työajan ansiot eivät huomioi työpanoksen määrää; a) Tilastokeskuksen palkka-aineistosta ei voida laskea säännöllisen työajan palkkaa, sillä Tilastokeskuksen palkka-ainiestossa on satoja tuhansia palkansaajia, joilla kiinteä kuukausipalkka sisältää säännöllisen työajan palkan lisäksi korvaukset ylitöistä, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Tilastokeskuksen palkka-aineistossa ei myöskään ole tietoa, keitä nämä palkansaajat ovat. Tosin voimme arvata, että koska aineistossa on mukana yli 3000 toimitus- ja pääjohtajaa, he ovat pieni osa tästä kokonaisuudesta ja; b) koska miesten ja naisten säännöllisen työajan tehdyt työtunnit ovat erisuuruiset, ero lähes 10 %, sekin tulee ottaa huomioon, jotta työpanos olisi Outi Viitamaa-Tervosen toiveen mukaisesti sama.
3. Turun yliopiston oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen professori Kevät Nousiainen määritteli Samapalkkafoorumissa 4.12.2014, miten tasa-arvoinen palkkavertailu tulee tehdä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta katsottuna. (Löytyy Youtubesta).

http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181692-kevat-nousiainen-arv…
4. Tutkin, löytyykö Suomesta koko palkansaajakuntaa käsittäviä palkkaerotutkimuksia. Löytyy yksi: Juhana Vartiaisen tutkimus vuodelta 2001: "Sukupuolten palkkaeron tilastointi ja analyysi." Onko se tasa-arvoisesti tehty? Vastaus: EI. Hän sanoo sivulla 22: "on hajoitettu Tilastokeskuksessa laskettava kuukausiansio KÄYTTÄMÄTTÄ selittäjinä työaika- tai ylityömuuttujia." Vartiainen on tiennyt, että miehillä ja naisilla on erilaiset työajat ja eri määrä ylitöitä, mutta niitä ei ole huomioitu. Vartiaisen palkkaerotutkimus ei siten täytä professori Nousiaisen, dosentti Lehdon eikä projektipäällikkö Viitamaa-Tervosen vaatimuksia tehdyn työpanoksen vakiomisesta palkkaerolaskelmissa.
___________________

Ulkomaat:
1. EU-perustuslain (ns. Lissabonin sopimus) artikla 157 vaatii tehdyn työajan huomioimista.
2. EU-komissio kertoo, että eräs syy palkkaeroihin on erilaiset tehdyt työtunnit.
3. YK kertoo saman verkkojulkaisussaan.
4. ILO 100 – sopimuksessa kerrotaan, että ei-syrjivät laissa tai työehtosopimuksissa mainitut palkanlisät tulee jättää pois tasa-arvoisesta palkkaerolaskelmasta.
__________________

Olen etsinyt palkkaerotutkimuksia, jotka olisivat tasa-arvoisesti tehtyjä siten kuin professori Nousiainen, dosentti Lehto ja projektipäällikkö Viitamaa-Tervonen vaativat.

Suomi: Vain yhden emeritustutkijan tutkimuksia löytyy, ei muita.
Ulkomaat: Yksi löytyy: Referee-menettelyn läpikäynyt tutkimus: Cha, Youngjoo & Weeden, Kim A.(2013) Overwork and the Slow Convergence in the Gender Gap in Wages, September 4, 2013, Forthcoming at American Sociological Review,

http://mypage.iu.edu/~cha5/Youngjoo_Cha_files/Cha_weeden.pdf.
Tämä tutkimus osoittaa, että miesten enemmät ylityöt selittävät USA:ssa enemmän palkkaeroa kuin Suomessa. Yhdysvalloissa noin 19 prosenttia miehistä teki yli 50-tuntista työviikkoa vuonna 2000 (Cha,Weeden, 2013, s. 3). Naisista vain seitsemän prosenttia työskenteli yhtä paljon. Suomessa ylityöt eivät selitä yhtä paljon ansioerosta, sillä vuonna 1999 noin 15 % palkansaajamiehistä teki yli 50-tuntista työviikkoa, naisista noin 5 % Ajankäyttötutkimuksen viikkoaineiston mukaan.

EU-komissio on palkkaerotutkimuksissaan löytänyt maita, joissa palkkaeroa tutkitaan useilla eri indikaattoreilla, joista yksi on voinut olla tehtyjen työtuntien huomioiminen palkkaerolaskennassa. Esimerkiksi Tanskassa työtuntien huomioiminen kaventaa palkkaeroa huomattavasti. (When the income per worked hour is measured, the gender pay gap is considerably lower.)
http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/gpg_legal_perspective_…

Suomi loistaa raportissa yhden ainoan totuuden esittelijänä.
________________________

Olen mielestäni täyttänyt Reija Liljan ohjeet ja sen perusteella voisin kutsua itseäni ammattitutkijaksi, jos haluaisin. En kuitenkaan tee niin, sillä en ota palkkaa tutkimuksistani, vaan päinvastoin, kustannan ne eläkkeestäni. Jatkan emeritustutkijana.

Odotan kommentteja siitä, mitä minun olisi tämän lisäksi vielä tullut tehdä.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu