Liljan pyyhkeet, osa 3: Sukupuolten välisen palkkaeron tutkimisesta

Reija Lilja: Sukupuolten välisen palkkaeron tutkimisesta

Tuoreimmassa kansainvälisessä – ja kotimaisessa – tutkimuksessa sukupuolten välisten palkkaerojen arviointia ei ole rajoitettu pelkästään palkkajakaumalla yhden pisteen, palkkojen keskiarvon kohdalle, vaan arviointia on ulotettu palkkajakauman muihinkin pisteisiin. Tällaiset tarkastelut paljastavat – mitä keskimääräiseen palkkaeroon keskittyvät tarkastelut eivät tee – että sukupuolten väliset palkkaerot vaihtelevat selvästi palkkajakauman eri pisteissä. Ne ovat tyypillisesti pienimmät matalapalkkaisten ja isoimmat korkeapalkkaisten palkansaajien joukossa.
___________________

Emeritustutkija: Tässä lasunnossa yhdistyvät Liljan ajattelun kapea-alaisuus ja Tilastokeskuksen rupunen aineisto.

Ensinnäkin tulisi puhua ansioerosta, koska tasa-arvoinen palkkaerotarkastelu edellyttää, että tehty työpanos on mitattavilla ryhmillä sama. Tilastokeskuksen palkka-aineistoa ei ole vakioitu tehdyllä työpanoksella kuukausipalkkaisilla, tuntipalkkaisilla sitä on yritetty vakioida, mutta epäonnistuttu.

Tilastokeskuksen aineisto käsittää vain bruttokuukausiansioita eikä niissä ole mitään tietoa, joilla aineisto voitaisiin vakioida edes jälkikäteen tehtyjen työtuntien suhteessa. Niinpä on ihan luonnollista, että bruttoansioerot ovat pienimmät pienipalkkaisilla ja suuremmat isopalkkaisilla. Jokainen voi ajatella tätä asiaa maatiaisjärjellä ja kumota Liljan päätelmät, että korkeapalkkaisia naisia muka sorretaan.

Kuukausiansioiden alapäässä ja melko keskelläkin on palkansaajia, jotka tekevät työtä kellontarkasti työehtosopimuksen mukaan. Työehtosopimuksessa on tarkat taulukkopalkat ja määräykset lisistä ja ylityökorvauksista. Muistan kun olin itsekin pienipalkkainen, kaikki työt tehtiin sekunnilleen kellon mukaan ja pieneen sinikantiseen vihkoon merkittiin kaikki päivän mittaan tehty urakka- ja muu työ, jotta tilinauhasta saattoi tarkastaa, että palkka oli laskettu pennilleen oikein. Kun palkkahaitarin alapäässä ei ole mies- eikä naispalkkataulukoita, palkat ovat miehillä ja naisilla sentilleen samat samasta työstä. Eroja tulee vain hankalista työajoista (kuten yötyö) tai hankalista työolosuhteista (esim. raskaat, vaaralliset ja likaiset työt), henkilökohtaisista lisistä ja työn tuottavuuteen perustuvista lisistä, kuten urakkalisät, myyntiprovisiot ja tuotantopalkkiot. Tasa-arvoisessa palkkavertailussa ei saa olla mukana näitä lisiä, joten palkkaeroa ei samaa työtä tekevillä ole palkkahaitarin alapäässä. Siitä pitää luottamushenkilö huolen, muuten hän ei ole tehtäviensä tasalla ja joutaa vaihtoon.

Entä sitten ansioerohaitarin yläpää. Siellä ovat pääjohtajat, toimitusjohtajat, muut johtajat ja yrityksen/laitoksen keskijohto. johtajia on noin 58 000. Esimiestyötä tekeviä on palkansaajista noin 40 % Työolotutkimuksen mukaan eli kokoaikaisista palkansaajista yli 600 000. Noin 250 000:lla palkansaajalla (valtaosin miehiä) on ns. esimiessopimus, jossa sovitaan, ettei työaikoja seurata ja kiinteä kuukausipalkka sisältää myös korvauksen ylitöistä.

Liljan tapa laskea palkkaero ottamatta huomioon tehtyjä työtunteja peittää alleen sen, että kun Suomessa oli vuonna 2007 yli 150 000 palkansaajaa, jotka tekivät yli 48-tuntista työvikkoa, tätä kymmenen tunnin ylitystä viikottaisesta säännöllisestä työajasta ei huomioida, vaan kaikkia ansioita edelleen kutsutaan "säännöllisen työajan ansioiksi".

Onko tuo ero työtunneissa merkittävä?

On. Vuonna 1999 palkansaajien ylemmät toimihenkilömiehet tekivät 1965 tuntia vuodessa ja naiset 1442 tuntia Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan. Tuo ero pienenee hieman, kun poistamme aineistosta osa-aikaiset, tuntiperustaisesti maksetut ylityötunnit ja sivutyötunnit, mutta ylempien toimihenkilömiesten ja -naisten eroksi jää silti yli 300 tuntia vuodessa.

Erot sukupuolten ANSIOISSA ovat isommat palkkahaitarin yläpäässä, mutta niin ovat erot työpanoksen suuruudessakin, joten tasa-arvoisesti laskettua palkkaeroa on vaikeaa/mahdotonta todistaa olevan olemassa missään tuloluokassa, arvuuttelee Lilja mitä tahansa.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu